Yhteiset Lapsemme 1/2023 Pääkirjoitus: Ovatkohan lasten oikeudet ehdokkaiden mielissä?
Teksti: Markus Söderlund
Vaalikevät on paras mahdollinen ajankohta puhua lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Parhaillaan keskustelua käydään etenkin kouluun liittyvistä teemoista, kuten painotetun opetuksen tulevaisuudesta ja inkluusiosta. Myös sateenkaarinuorten asiat ovat olleet esillä ja huolta aiheuttavat kysymykset jengiytymisen lisääntymisestä. On asioita, joihin poliitikot voivat vaikuttaa ja toisaalta paljon asioita, joissa on hyvä luottaa ammattilaisten omaan ammattitaitoon ja joista kansanedustajat eivät edes päätä, kuten oppilaiden arvosanoista. Arvokeskusteluakin tarvitaan, vaikka kyse ei ole päätösasiasta. Yhteiskunnan johtavien toimijoiden arvot presidentistä lähtien heijastuvat kuitenkin ihmisten elämään ja mielipiteisiin. Kun opitaan kunnioittamaan kaikkien muiden ihmisten ihmisarvoa, voidaan oppia kunnioittamaan myös lapsen oikeuksia. Lapsen edun ensisijaisuus, lasten kuuleminen ja osallisuus sekä lapsivaikutusten arviointi ovat vahvasti arvopohjaisia asioita, ja toisaalta myös konkreettisesti poliittisten päättäjien vaikutuspiirissä.
Lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan mukaan valtioiden tulee taata kaikki sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille ilman minkäänlaista erottelua. Yhteiset Lapsemme ry haluaakin, että kaikkien puolueiden ehdokkaat suhtautuvat lapsen oikeuksiin juuri näin, että ne koskevat kaikkia taustasta riippumatta. Haastamme ehdokkaat sitoutumaan tähän päättäväisesti. Vaalitavoitteidemme mukaan jokaiselle lapselle tulee varmistaa oikeus turvallisuuteen, yhdenvertaisuuteen sekä aitoon osallisuuteen. Varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä esiintyvä rakenteellinen rasismi pitää tunnistaa ja sitä pitää ehkäistä. Mielestämme myös kotoutumisen tuen valtavirtaistamisen pitää olla seuraavan hallituksen keskeinen tavoite ja toimia sen eteen täytyy resursoida riittävällä tavalla. Erityistä huomiota pitää kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanteeseen. Heitä ovat muun muassa vanhemmistaan erossa asuvat, kuten sijaishuollon asiakkaat tai ilman huoltajaa Suomessa olevat.
Aikuisten ääni kuuluu yhteiskunnassa, toisin kuin lasten ja nuorten. Lapsiystävällisyys ei itsessään maksa mitään, olennaista on priorisointi. Eduskuntavaalien lähestyessä huomio kannattaa suunnata siihen, mitä lapsille kuuluu. Parhaan vastauksen saa kysymällä asiasta suoraan lapsilta ja nuorilta. Tämä vinkki tarjotaan ilmaiseksi kaikille ehdokkaille! Suomen tulee sitoutua edelleen myös päättäväiseen tukeen Ukrainan puolesta. Luotamme siihen, että myös tuleva eduskunta ja hallitus tuomitsevat yksituumaisesti Venäjän julmat sotatoimet, joiden vuoksi myös lapsia on vaarassa, joka päivä.
Takaisin aihealueeseen: Ihmisoikeudet, Kehittyvä maailma, Koulu ja kasvatus, Lapsen oikeudet, Moninaisuus, Osallisuus, verkkolehti