YL 4/2021: Bella Forsgrén toivoo ihmisoikeuksia ihan jokaiselle
Teksti: Tuomo Holopainen
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Bella Forsgrén on 29-vuotias kansanedustaja, joka äänekoskelaisista juuristaan huolimatta kokee tänä päivänä olevansa vahvasti Jyväskylään juurtunut. Hän on Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja, eli hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2019 Suomen ensimmäisenä POC-naiskansanedustajana ikinä.
Eduskunnassa Bella Forsgrén kuuluu perustuslakivaliokuntaan sekä työelämä ja tasa-arvo valiokuntaan, joiden lisäksi hän on muun muassa Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtaja. Bella opiskelee Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa, vaikka kansanedustajan kiireinen työ onkin päässyt hieman viivästyttämään opiskelujen edistymistä.
Yhteiskunnallista vaikuttamista Bella on ehtinyt tekemään jo pitkään, ja tahojakin on ollut useampia. Kipinä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei kuitenkaan ole herännyt hänelle itse vaikuttamisen takia, vaan hän kokee vain tehneensä aina mukavia asioita, jotka ovat sattuman kaupan saattelemana vieneet hänet yhä suurempien ja suurempien asioiden äärelle – ensin ylioppilaskuntaan, sitten kunnanvaltuustoon ja lopulta vuonna 2019 eduskuntaan.
Ensimmäisen tietoisen päätöksensä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lähtemisestä Bella joutui tekemään vuonna 2015, kun hän lähti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin. Menestystäkin tuli, kun Bella sai yliopistosta eniten ääniä kyseisissä vaaleissa. Tie jatkui vuoden 2017 kunnallisvaaleihin, joista hän tuli heti ensimmäisellä yrityksellä myös valituksi. Tulos oli taas kerran hieno: eniten ääniä kaikista naisista Jyväskylässä.
Bella muistuttaa kuitenkin, että jokainen vaikuttamisen taso on arvokas: ”Monet eivät välttämättä edes ymmärrä kuntatason päätösvaltaa.” Kunnassa päätetään esimerkiksi rakentamisesta, kaavoituksesta ja suurista ruokahankinnoista, joiden avulla on mahdollista päästä vaikuttamaan esimerkiksi Bellalle tärkeisiin ilmastokysymyksiin. Toisaalta hän muistuttaa samalla, että eduskunnassa päätetään kokonaisvaltaisemmin asioista, kun jokainen päätös koskee koko Suomen kansaa. Myös instituutio upeine rakennuksineen on mahtipontisempi kuin vaikkapa kunnallisvaltuustossa.
Eduskuntatyö on myös huomattavasti enemmän mediaa kiinnostavaa, joka tuo työhön omat haasteensa. Median edustajien on helppo esimerkiksi laskea tilastoista pidettyjen puheenvuorojen määrä, kun Bellan tavoitteena olisi ennemminkin tuoda keskusteluun jotain uutta kuin kerätä tilastomerkintöjä.
Moninaisuutta mahtuisi lisääkin
Huolimatta Bellan nuoresta iästä, hän on ehtinyt jo osallistumaan erilaisiin poliittisen toiminnan muotoihin pitkän aikaa. ”Politiikkaan tarvitaan kaikenikäisiä”, hän myös huomauttaa. Mitä enemmän moninaisuutta eduskunnasta löytyy, sen paremmin se ajaa kaikkien suomalaisten asiaa.
Ikä on yksi lähtökohta, jonka perusteella voi olla muihin verrattuna erilainen. Erityisesti olisi kuitenkin tärkeää, että eduskunnasta löytyisi mahdollisimman erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Bella on ajoittain kokenut joutuneensa vastaamaan toimittajien kysymyksiin asioista, joista hänellä ei ole minkäänlaista kokemusta. Adoptiotausta ei mahdollista sitä, että olisi asiantuntijuutta esimerkiksi turvapaikanhakijataustaisten ihmisten kokemuksista. Erilaiset taustat toisivat myös samaistumispintaa kaikille.
Bella nostaa esiin Jani Toivolan merkityksen kansanedustajan esikuvana ja huomauttaa, että ylipäätään julkisuudesta ei välttämättä löydy samaistuttavia henkilöitä kaikille.
”Muistan, että lapsena Lola Odusoga missikisoissa oli ainoa henkilö, johon pystyin samaistumaan.”
Voimavarana ihmiset ja luonto
Kansanedustajan työ pitkine työpäivineen voi laittaa välillä hyvinvoinnin koetukselle. Kuormituksen säätelystä ei puhuta Bellan mielestä tarpeeksi julkisesti tai myöskään kollegoiden kesken.
Erityisesti Bella on joutunut opettelemaan sanomaan ”ei”, jotta työkuorma ei kasvaisi liian suureksi. Kaikkeen ei aina voi välttämättä lähteä mukaan, vaikka asia olisikin kiinnostava. Samalla hän nostaa esiin ihmisten tärkeyden omalle hyvinvoinnilleen. Jyväskylässä Bellalla on yhteisö, jossa hän kokee aina olevansa kotona. Ja ”kotona tuetaan”, kuten Bella sanoo.
Myös perhe ja ystävät ovat hänelle äärimmäisen suuri voimavara: ”Ne on aina mun puolella.” Se on tunne, jota jokainen ihminen tarvitsee. Jos Bella ei vietä vapaa-aikaa ystäviensä ja perheensä kanssa hyvän ruuan merkeissä, hän saattaa suunnata luontoon ja Äänekosken metsiin. ”Siellä on aina niin rauhaisaa.”
Haaveilu on hyväksi
Tulevaisuuden haaveita Bellalla on paljon, ja hän kannustaakin kaikkia haaveilemaan. Bella toivoisi näkevänsä tulevaisuudessa Suomen, jossa jokaisella ihmisellä on ihmisoikeudet, jotka he jo nyt ansaitsisivat. Matkalla tähän täytyisi laittaa kuntoon muun muassa trans-lait ja muidenkin vähemmistöjen oikeudet. Bella toivoisi, että jokainen ihminen voisi osallistua julkiseen keskusteluun riippumatta siitä, mikä ihmisen oma mielipide tai tausta on.
Myös sosiaaliturvassa olisi reilusti korjattavaa. Nykymuodossaan se ei huomioi tämän päivän työmarkkinoiden haasteita, kuten esimerkiksi freelance- ja osa-aikatyötä, eikä toisaalta ihmisten erilaisia elämäntilanteita. Lisäksi Bellan mielestä olisi hienoa elää Suomessa, jossa ihmisten välinen luottamus ei perustuisi heidän tuloihinsa tai asemaansa.
Lapsena Bella haaveili urasta maistelijana tai kokkina. Nykyään näitä haaveita riittää täyttämään ystävien kanssa vietetyt illat kokkailun merkeissä, joten tämän hetken henkilökohtaisena haaveena Bellalla on kaunis puutalo Jyväskylässä.
Jos ura kansanedustajana jonain päivänä loppuu, ei vielä tiedä, mistä Bellan sen jälkeen löytää. Nuoruudessa mielessä pyörineet urat juristina tai suurlähettiläänä eivät vielä ole täysin kuopattuja, mutta eivät välttämättä tällä hetkellä ajankohtaisia.
Lapsille ja nuorille, jotka haaveilevat urasta kansanedustajana, Bella haluaa viestittää, että se on ehdottomasti tavoittelemisen arvoista ja mahdollista: ”Voi olla, että juuri sinua tarvitaan”.
Takaisin aihealueeseen: Ihmisoikeudet, Moninaisuus, Rasismi, verkkolehti