Yhteiset Lapsemme 2/2024: Hatkassa olevat nuoret tarvitsevat suojelua

Teksti: Onni Westlund
Kuva: Pesäpuu ry / AI

Lastensuojelun sijaishuoltopaikoista on kadoksissa eli hatkassa vuosittain noin 1 000 – 1 500 lasta yhteensä 3 500 – 5 000 kertaa. Sama lapsi voi siis vuoden aikana olla useamman kerran hatkassa. Hatkoista yli 35 % kestää yli viikon. Sijaishuoltopaikasta kadoksissa ollessaan lapset ovat usein vaarassa kohdata erilaisia kielteisiä ja haavoittavia kokemuksia, kuten fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä rikosten näkemistä, kokemista ja tekemistä.

Hatkaavat nuoret kohtaavat stigmatisointia sekä yhteiskunnassa että ammattilaisten keskuudessa, mikä vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä ja miten apua näille lapsille ollaan valmiita tarjoamaan. Stigman taustalla on tunnistettavissa esimerkiksi epäonnistumisen ja turhautumisen kokemuksia, uskomuksia siitä, että nämä lapset eivät muuta käyttäytymistään ja heidän auttamisekseen ei ole riittävästi keinoja sekä sen unohtaminen, että hatkassa olevat nuoret ovat erityistä suojelua tarvitsevia, vaarassa ja kadoksissa olevia lapsia.

Hatkaamiseen voidaan vaikuttaa

Hatkassa olevat ja hatkaavat nuoret tulee aina nähdä ensisijaisesti erityistä suojelua tarvitsevina ja vaarassa olevina lapsina. Meillä on olemassa ja meidän on mahdollista kehittää toimivia tapoja näiden lasten parempaan suojeluun. Hatkaamiseen on mahdollista ja voidaan vaikuttaa. Hatkoja voidaan ennaltaehkäistä, niiden kestoja voidaan lyhentää, hatkoista voidaan tehdä turvallisempia ja niitä voidaan ehkäistä toistumasta.

Keinoja hatkaamiseen vaikuttamiseksi ovat esimerkiksi: turvallisen ja välittävän ilmapiirin vahvistaminen sijaishuoltopaikassa, riittävä aika yhdessä olemiselle ja yhteiselle tekemiselle lasten ja aikuisten välillä, sijaishuoltopaikkaan kiinnittymisen lisäksi kiinnittyminen kouluun ja turvallisiin vapaa-ajan harrastuksiin sekä osallisuuden kokemus omassa elämässä ja asuinympäristössä. Lapsen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen mahdollistaminen ja tukeminen esimerkiksi kavereihin, seurustelukumppaneihin ja läheisiin sekä sen varmistaminen, että lapsi ymmärtää sijoituksensa syyt ja tavoitteet, ovat keskeisiä keinoja hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi.

Myönteisten kehityskulkujen ja hatkaamisen vaikuttamisen mahdollistamiseksi tarvitaan myös esimerkiksi riittäviä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä oppimisen tukea. Lastensuojelun sijaishuollossa tarvitaankin monitoimijaista työskentelyotetta, jossa työtä tehdään yhdessä lapsen, tämän läheisten ja muiden ammattilaisten kanssa. Lapselle ja tämän läheisille tulee varmistaa tarvetta vastaavat palvelut.

Hyvinvoiva työyhteisö tuo turvaa

Kenties tehokkain tapa vähentää hatkaamista ja siitä seuraavia haittoja on varmistaa, että niin lastensuojelun sosiaalityössä kuin sijaishuoltopaikoissa on pysyviä, hyvinvoivia ja osaavia työntekijöitä. Työntekijöiden kuormituksen, työyhteisön ristiriitojen ja heikon kokemuksen omasta osaamista on tutkitusti todettu lisäävän lasten hatkaamista. Jokainen häiriö – työntekijän, sijaishuoltopaikan tai koulun vaihtuminen jne. – lapsen sijaishuollossa lisää riskiä hatkaamiselle. Luottamukselliset, turvalliset ja pysyvät suhteet mahdollistavat sijaishuollossa tapahtuvan kasvatus-, hoiva- ja muutostyön, jota tarvitaan sijaishuollon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaikille avoin Hatkassa-verkkosivusto

Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke on julkaissut kaikille avoimen www.hatkassa.fi – verkkosivuston. Verkkosivuston tavoitteena on toimia yhtenä toimenpiteenä osana laajempaa toimenpiteiden sarjaa, jolla hatkaamiseen liittyen voidaan tehdä vaikuttavampia toimia. Verkkosivustolta tietoa hatkaamisesta ja virikkeitä omille ajatuksilleen aiheeseen liittyen löytävät niin sijaishuollossa asuvat nuoret kuin heidän läheisensä sekä ammattilaiset, jotka kohtaavat hatkaamista omassa työssään. Ammattilaisten tuottamien tekstien lisäksi verkkosivustolta löytyy sijaishuollossa asuneiden ja hatkanneiden nuorten sekä heidän läheistensä itsensä kirjoittamia tarinoita.

Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pesäpuu ry:ssä.