25/03/2020 - , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Lapsen kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus

Teksti: Ina Kovamäki, Marja Laine ja Niina Putkonen
Piirroskuva: Piia Keto-Aro

Kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus tukee lapsen ja nuoren tasapainoisen identiteetin kehittymistä. Oma kulttuuriperintö ja perheen katsomuksellinen tausta ovat niitä ankkureita, jotka auttavat lasta muodostamaan positiivista kuvaa itsestä. Jos lapsi kokee, että hänen omaan taustaansa suhtaudutaan myönteisesti, suhtautuu lapsi itsekin omaan taustaansa luottavaisesti.

Varhaislapsuus on identiteetin kehittymisen näkökulmasta tärkeä vaihe. Tässä vaiheessa lapsi ei vielä tunnista omaa erityisyyttään, mutta huomioi eroavaisuuksia liittyen esimerkiksi ihonväriin ja kieleen. Jos lapsi ei kohtaa erilaisuutta, ei hän opi vielä tässä vaiheessa kuuluvansa johonkin tiettyyn etniseen ryhmään.

Kulttuuri-identiteetin tasapainoiseen kehittymiseen voidaan vaikuttaa monin keinoin kotona, mutta toki päiväkodilla ja koululla on myös keskeinen rooli prosessissa. Tämän takia olisi tärkeää, että lasten kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen kehitettäisiin keinoja myös koulussa ja varhaiskasvatuksen puolella. Näitä keinoja on hyvä lähteä kehittämään yhteistyössä kotien kanssa. Kodin ja koulun tai päiväkodin välinen yhteistyö on tärkeää lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

Identiteettiprosessin näkökulmasta formaalin kasvatuksen tulee suojata ja tukea lasta. Lapsi joutuu jo varhaiskasvatuksessa arvioinnin ja vertailun kohteeksi. Hän oppii kuinka hänen kulttuuristaan ja katsomuksestaan puhutaan, ja kuinka muiden kulttuurista ja katsomuksista tulee puhua. Lapsi voi myös sisäistää itseä korostavat mutta muita väheksyvät mielleyhtymät tai itseen liittyvät negatiiviset mielleyhtymät.

Identiteettiprosessin tukeminen on myös yhteiskunnallisesti merkittävää. Tutkijatohtori Saija Benjaminin mukaan selkeä tietoisuus omasta identiteetistä yhdistetään tutkimuksissa parempaan sopeutumiseen uudessa kulttuurissa, hyvään itsetuntoon, tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteisiin sekä vähäisempään masentuneisuuteen ja yksinäisyyteen. Lisäksi vahva etninen identiteetti ei merkitse vähemmistöjen sulkeutumista omaan piiriinsä, vaan se korreloi positiivisesti työllisyyden, koulutuksen ja maltillisten poliittisten näkemysten kanssa.

Kasvattajien näkökulmasta merkittävää on huomioida se, millaisena ympäristönä varhaiskasvatuksen tai opetuksen toteutuspaikka lapselle näyttäytyy  konkreettisesti. Kenen kuvia on vaikkapa seinillä, ketkä ovat esillä kirjojen kuvituksissa ja niin edespäin. Myös rekrytoinneilla voidaan luoda inklusiivista ympäristöä: romaneiden myönteisyys perusopetusta kohden korostui kouluissa, joissa oli romanitaustainen työntekijä kuten koulunkäyntiavustaja. Voimme myös arvioida omaa ympäristöämme vaikkapa seuraavien kysymysten avulla: Tunteeko lapsi tulevansa tilaan, jonne on tervetullut? Saattaako muuta kuin valtakulttuuria edustava lapsi pelätä tulevansa väärinymmärretyksi? Onko tilan ilmapiiri kulttuurisesti inklusiivinen vai jopa syrjinnän pelkoa lapsessa aiheuttava? Edesautanko lapsia liittymään mielekkäisiin kohtaamisiin vai eriytyvätkö lapset oman kulttuurisen viiteryhmänsä mukaan? Ovatko kaikki ryhmät mieltäneet päiväkodin, kerho- ja leikkitilat sekä vanhempainillat ja vanhempaintoimikunnan itselleen sopiviksi, jopa kutsuviksi?

Konkreettista tukea on saatavilla

Dialogikasvatus.fi on uusi, avoin verkkosivusto, joka tarjoaa materiaalia ja tietoa kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen vahvistamiseen ja välineitä lapsen ja nuoren kulttuuri-identiteetin tukemiseen. Se kokoaa yhteen paikkaan eri toimijoiden tuottamia materiaaleja ja ajankohtaista tietoa teemoihin liittyvistä koulutuksista, tilaisuuksista ja julkaisuista. Portaalissa julkaistaan myös maksuton Tähtijengi-oppimateriaalikokonaisuus, joka on suomen kielen eriyttävä ja eri oppiaineiden oppisisällöt huomioiva alakoulun opetusmateriaali sekä uutta materiaalia kulttuuri- ja katsomusdialogimenetelmien huomioimiseen opetuksessa.

Dialogikasvatus-verkkoportaali on tuotettu Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA -hankkeessa, joka on Opetushallituksen rahoittama Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n yhteistyössä toteuttama hanke. KUPERA-hankkeessa valmistuu oppimateriaalien lisäksi avoin verkkokurssi kasvattajien ja opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen. Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssi (5 op) avautuu maaliskuussa 2020 ja löytyy myös Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kevään ja kesän opintotarjonnassa.

Kirjoittajat:

Ina Kovamäki, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry
Marja Laine, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry
Niina Putkonen, Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA –hanke

Dialogikasvatus-verkkoportaali
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssi
Lisätietoa identiteettiprosessista
Kodin eri katsomukset vihkonen (printtaa kaksipuolisena ja lyhyen reunan yli)

 

Takaisin aihealueeseen: , , , , , ,