Vanhemmat voimavarana 30/04/2017 -

Vanhemmat voimavarana huostaanotetulle adoptiolapselle

Adoptionhakijat valmentautuvat ja valmistautuvat monenlaisiin tilanteisiin odotusaikana. Lapset ovat omissa maissaan adoptioon luovutettuja ja – nykyään yhä useammin – lastensuojeluviranomaisten huostaan ottamia lapsia.

Kaikki lapset ovat kokeneet eroja ja menetyksiä. Osa lapsista on saanut ensimmäisessä kotimaassaan olosuhteisiin nähden hyvää hoivaa ja huolenpitoa, osalla on taustallaan vaikeita ja traumaattisia kokemuksia: laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua, väkivaltaa. Aina ei ole tiedossa, mitä kaikkea lapsi on joutunut kokemaan ennen uuteen perheeseen tuloa.

Tuen hakeminen on vahvuutta

Monet adoptiolapset ja -vanhemmat tarvitsevat jossain vaiheessa perheen ulkopuolista tukea. Adoptoidut lapset ansaitsevatkin vahvat vanhemmat, jotka osaavat ja uskaltavat hakea apua. Joskus tilanteet kärjistyvät niin pitkälle, että päädytään lapsen sijoittamiseen perhehoitoon tai laitokseen.

Lasta toivoville hakijoille adoptio on perheen perustamista, ei lastensuojelutoimenpide. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuluu yhteinen perhe-elämä, ei päätyminen lastensuojelupalvelujen piiriin. Vaikka päätös huostaanotosta olisi tehty yhteistyössä vanhempien ja viranomaisten kanssa, on todennäköistä, että vanhemmat ovat huostaanottotilanteessa ja heti sen jälkeen syvässä kriisissä ja erittäin ahdistuneita. ”Tuntuu kuin olisin joutunut helvettiin, enkä ikinä pääsisi sieltä pois…”, kuvaa erään nuoren vanhempi tuntojaan.

Ruotsissa toimii ulkomailta adoptoituihin nuoriin erikoistunut sijaishuollon yksikkö, Folåsa behandlingshem. Siellä huostaanottojen taustalla on usein erittäin tulehtuneet välit nuoren ja vanhemman tai vanhempien välillä sekä kouluongelmat.

Osa vanhemmista kertoo, että kiintymyssuhteen ongelmia on ollut alusta asti. Yhtä monen kokemus on se, että alkuajan sopeutumisajan jälkeen on seurannut monta hyvää vuotta, ja ongelmat ovat kärjistyneet esimurrosiässä tai murrosiässä.

Folåsassa on todettu jo vuosia sitten, että vanhemmat ovat kaikesta huolimatta nuoren paras ja tärkein voimavara. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Vanhemmat ovat oikeita ja vanhemmuus jatkuu

Suomessa ei ole tietoa huostaanotettujen adoptiolasten määristä, tiedetään että heitä on. Monet vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä adoptiokuraattori Kerstin Raumaan siinä vaiheessa, kun ongelmat alkavat kasaantua.

Kerstin kertoo, että huostaanottojen taustalla olevat syyt ovat samoja kuin Ruotsissa. Lähes kaikki Kerstinin kanssa keskustelleet vanhemmat ovat itse pyytäneet apua lastensuojelusta tilanteiden kärjistyttyä. Päätös huostaanotosta on tehty yhteisymmärryksessä sosiaalityöntekijän kanssa. Usein vanhemmat ovat pyytäneet huostaanottoa viimeisenä keinona auttaa rankasti oireilevaa nuorta.

Valitettavan usein vanhemmat ovat huostaanoton jälkeen kokeneet, että heitä ei pidetä ”oikeina” vanhempina ja heidän vanhemmuutensa kyseenalaistetaan. Vanhempien kertoman mukaan ammattilaiset eivät aina tunnista lasten rankkojen taustojen merkitystä. Etsitään syitä vanhemmista silloinkin, kun lapsi on saattanut vaurioitua jo varhain niin pahasti, että tavallinen hyvä vanhemmuus ei riitä.

Huostaanoton jälkeen moni adoptiovanhempi kokee jäävänsä yksin. He kuvittelevat olevansa ainoa ”ongelmaperhe” adoptioperheiden joukossa. Monen vanhemman toive on, että he voisivat olla enemmän mukana nuoren elämässä myös huostaanoton aikana ja että heitä pidettäisiin voimavarana, ei ongelmien aiheuttajina.

Perhe vai laitos?

Yleisesti ottaen perhesijoitusta pidetään parempana vaihtoehtona kuin laitossijoitusta. Kerstin toteaa, että aina ei näin ole. Ei ole tarkoitus, että adoptiolapsi saa uuden perheen, jos tilanne on se, että huostaanoton taustalla olevat syyt ovat kovin syvällä varhaisissa vaiheissa, eikä niinkään vanhemmuudessa. Laitossijoitus ja tiivis yhteistyö vanhempien kanssa Folåsan tapaan voi olla paras vaihtoehto. Kuten aina lastensuojelussa, jokainen tapaus on omanlaisensa. Kyseessä voi olla lapsi, joka varsin pian Suomeen tulon jälkeen sijoitetaan uuteen perheeseen, jossa vanhemmilla on paremmat voimavarat vastata lapsen tarpeisiin.

Kerstinillä on kokemuksia vanhemmista, jotka kertovat huostaanoton olleen hyvä ja oikea ratkaisu, myös adoptoidun mielestä. Elämä on mallillaan ja suhteet vanhempien ja nuoren tai jo aikuistuneen adoptoidun välillä ovat hyvät.

Teksti: Anja Wikstedt

Adoptiokuraattori Anja Wikstedt
Tukipuhelin: 050 313 5066 (arkisin klo 10-17 välillä ja voi jättää myös soittopyynnön)

Adoptiokuraattorille soittaminen on luottamuksellista ja soittaa voi myös nimettömänä.

Folåsa behandlingshem: www.stat-inst.se/folasa

Takaisin aihealueeseen:

Lisää samasta aiheesta:

Adoptoitujen kaksoiskansalaisuuteen liittyvät kokemukset ja haasteet kartoitettu

21/08/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry ja Adoptioperheet ry teettivät vuonna 2019 adoptoiduille ja adoptioperheille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin adoptoitujen kansalaisuuteen liittyviä asioita....

Lue lisää

Verkkotilaisuudet adoptioperheiden läheisille 27.10. ja 3.11.

18/08/2020 - , , ,

Järjestämme syksyllä kaksi etätilaisuutta adoptioperheiden läheisille yhteistyössä Interpedian ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Tilaisuudet on tarkoitettu adoptiolastenlasta odottaville tuleville isovanhemmille...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Adoptoidun kaksoiskansalaisuus -webinaari 27.5.2020

14/05/2020 - , , , ,

Adoptioperheet ry ja Yhteiset Lapsemme ry kysyivät vuonna 2019 adoptoiduilta ja heidän perheiltään tietoja ja kokemuksia, jotka liittyvät adoptoidun kansalaisuusasemaan....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Kerhossa on kivaa, koska kaikki muutkin ovat adoptoituja

15/04/2020 - , , , ,

Teksti ja kuva: Ruska Kumpulainen Elokuussa 2019 starttasi Yhteiset Lapsemme ry:llä 9-12-vuotiaille adoptoiduille lapsille suunnattu kerho, jonka vetäjinä toimi adoptiotoiminnan...

Lue lisää

Koulutustilaisuus rasismista adoptiovanhemmille 4.4.2020

01/03/2020 - , , , , ,

KOULUTUS SIIRTYY KORONAVIRUSTILANTEEN TAKIA. UUDESTA AJANKOHDASTA ILMOITETAAN MYÖHEMMIN Rasistinen häirintä ja syrjintä ovat lisääntyneet viime vuosina suomalaisessa yhteiskunnassa. Miten adoptiovanhemmat...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: