Yhteiset Lapsemme 2/2024 Kolumni: Suomi ei ymmärrä arvostaa omiaan!

Suomalaiset pitävät yhteiskuntaamme tasa-arvoisena, mutta todellisuus on jotain muuta. Usein minulle hoetaan, että Suomessa ei ole rasismia ja siksi siitä ei nyt kannata paljoa meteliä pitää. Tämä väite, niin mukavaa kuin siihen olisikin uskoa, ei kestä tarkastelua.  

Petteri Orpon hallitus joutui heti alkutaipaleellaan keskelle vakavaa rasismikohua Perussuomalaisten ministerien, kuten valtiovarainministeri Riikka Purran vanhojen rasististen kommenttien takia. Hallituksella on nyt kova työ irtisanoutua rasismista. 

Ongelma ei ole pelkästään yksittäisten edustajien rasistiset kirjoitukset, vaan myös hallituksen ajama maahanmuuttovastainen politiikka, jotka yhdessä syrjivien asenteiden kanssa ovat uhka rakenteellisen rasismin syventymiselle. 

Hallitus tiukentaa kohtuuttomasti kansalaistumisen ehtoja, vaikeuttaa kotoutumista ja perheiden yhdistämistä. Hallituksen kylmä viesti maahanmuuttajille on, että he eivät ole tervetulleita Suomeen. 

Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että rakenteellinen rasismi on hälyttävä ongelma yhteiskunnassamme.

Tuore tutkimus osoittaa, että osa lukio-opettajista syrjii maahanmuuttajia ylioppilaskokeiden arvioinnissa. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset saavat yo-kokeissa näiltä opettajilta systemaattisesti muita heikompia pisteitä. Tämä on malliesimerkki rakenteellisesta rasismista. Opettajien ennakkoluuloilla on suuret vaikutukset koko yhteiskuntaan.  

Opettajalla ja koko koulutusjärjestelmällä on mahdollisuus vaikuttaa oppilaan itsetuntoon, näkemyksiin omista vahvuuksista ja tavoitteisiin opintojen osalta. Tällä hetkellä järjestelmämme ei tue riittävästi maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavoittelemaan unelmiaan ja tämä näkyy muun muassa siinä, että heitä ohjataan kantaväestöä enemmän alemmille koulutuspolulla, vaikka osaamista löytyisi. 

Tämä on ennen kaikkea tragedia väärin kohdeltujen yksilöiden, mutta myös typerää yhteiskunnan näkökulmasta. 

Rasismin vastainen taistelu edellyttää tosiasioiden tunnistamista ja tunnustamista. Tarvitsemme muutoksia asenteisiin. Vasta asenteiden muutos voi muuttaa käyttäytymistä ja kitkeä rakenteissa olevaa rasismia. 

Kuinka paljon hukkaammekaan kansakuntana potentiaalia, kun emme tartu riittävästi ongelmaan ja pyrki kaikin keinon ratkaisemaan sitä! 

Bella Forsgrén

Kirjoittaja on keskisuomalainen, vihreä kansanedustaja. Hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa.

KUVA: Hanna-Kaisa Hämäläinen