21/08/2020

Adoptoitujen kaksoiskansalaisuuteen liittyvät kokemukset ja haasteet kartoitettu

Yhteiset Lapsemme ry ja Adoptioperheet ry teettivät vuonna 2019 adoptoiduille ja adoptioperheille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin adoptoitujen kansalaisuuteen liittyviä asioita.

Kyselyn taustalla oli havainto siitä, että kaksoiskansalaisuuden mahdollisiin hyötyihin ja haittoihin sisältyi epätietoisuutta, ja lisäksi adoptoidut ovat toisinaan joutuneet erikoisiin tilanteisiin kansalaisuutensa vuoksi.

Adoptoiduille kaksoiskansalaiselle on esimerkiksi saattanut syntyä viranomaisen lähettämien kirjeiden perusteella käsitys, että heidän Suomen kansalaisuutensa säilyminen olisi ollut vaakalaudalla. Tämä johtuu kansalaisuuslaista, jonka mukaan Suomen kansalainen, jolla on myös jonkin vieraan valtion kansalaisuus, säilyttää Suomen kansalaisuuden täyttäessään 22 vuotta vain, jos hänellä on ”riittävä yhteys Suomeen” (tiettävästi kukaan adoptoitu ei ole kuitenkaan menettänyt kansalaisuuttaan).

Lisäksi kaksoiskansalaisuudesta on käyty poliittista keskustelua muutamia vuosia sitten, mikä johti myös lainsäädäntömuutoksiin.

Joillakin adoptoiduilla taas kansalaisuusmerkinnät väestötiedoissa eivät ole ajan tasalla. Järjestöjen kyselyyn vastasi 140 henkilöä ja siitä tehtiin kooste ja tarkempi analyysi keväällä 2020. Suurin osa (95 %) vastaajista oli adoptiovanhempia. Asiasta pidettiin myös webinaari toukokuussa 2020. Koosteen kyselystä teki korkeakouluharjoittelija, yht. yo Berinesh Pöllänen.

Kyselyn keskeiset tulokset liittyvät paitsi kaksoiskansalaisuuden yleisyyteen, myös niihin haasteisiin, joita kansalaisuusasian hoitamisessa on ilmennyt. Tilanteen analysointi osoittautui yllättävän monimutkaiseksi, koska vaikka Suomi on kansainvälisesti vertailtuna volyymeiltaan pieni adoptiomaa, on kohdemaita kaikkiaan melko paljon. Jokaisella näistä on oma kansalaisuuslainsäädäntönsä.

Useimmissa lähtömaissa kaksoiskansalaisuus on sallittu, ei kuitenkaan kaikissa. Suomessa viranomainen noudattaa tulkintaa, jonka mukaan adoptiolapsi on lähtökohtaisesti myös oman maansa kansalainen, mikäli kansalaisuuden menettämisestä ei esitetä erillistä hyväksyttyä todistusta. Merkintöihin vaikuttavat palvelunantajan lähettämät tiedot adoption vahvistamisen yhteydessä. Vanhemmilla voi kuitenkin olla epätietoisuuttaa siitä, mikä on lapsen kansalaisuusasema ja voiko siihen vaikuttaa, ja jos niin miten.

Merkintöjä voi korjata jälkikäteen, mutta aina asianmukaista dokumentaatiota ei ole saatavilla. Kyselyn perusteella ongelma on erityisesti se, että kansalaisuusasioiden hoitaminen lähtömaan viranomaisten kanssa voi kestää hyvin pitkään, eikä tarvittavia dokumentteja lopulta välttämättä edes saada. Asian hoitamiseen voi liittyä myös kuluja. Myös passien saamiseen liittyy ongelmia, samoin kuin ylipäätään oikean, ajantasaisen tiedon tai toimivaltaisen viranomaisen löytämiseen.

Kyselyn perusteella tyypillisin tilanne on se, että adoptoitu on kaksoiskansalainen, eikä kaksoiskansalaisuudesta olla aikeissa myöskään luopua. Tyypillisesti kaksoiskansalaisuus ei perustu omaan aktiiviseen valintaan, vaan suoraan lähtömaan lainsäädäntöön – ja toisaalta myös Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kaksoiskansalaisuuden. Kaksoiskansalaisuus voi antaa adoptoidulle mahdollisuuksia (esim. matkustaminen, oleskelu, opiskelu, äänioikeus), joista ei haluta luopua. Asia liittyy myös adoptoidun identiteettiin.

Kyselyn perusteella tehtiin se johtopäätös, että asiasta keskustelua kannattaa jatkaa viranomaisten ja palvelunantajien kanssa, ja adoptoitujen perheitä olisi hyvä informoida kansalaisuuteen liittyvistä asioita nykyistä tarkemmin. Kyselyn tulosten perusteella on liki mahdotonta tehdä selkeää listausta siitä, mitä ovat kaksoiskansalaisuuden hyödyt ja haitat. Myöskään yksityiskohtaista, adoptiomaakohtaista tietokantaa siitä, minkälaista on kunkin maan kaksoiskansalaisuuteen liittyvä voimassa oleva lainsäädäntö tai miten ko. valtion osalta kannattaisi kansalaisuusasioita hoitaa, ei ollut tämän selvityksen yhteydessä mahdollista tehdä. Tiedossa kuitenkin on, että adoptiopalvelunantajat pystyvät auttamaan näissä kysymyksissä, ja järjestöjen yhteinen toive on, että kansalaisuusasiat käydään selkeästi läpi adoptioprosessin yhteydessä.

Kaksois- tai yksöiskansalaisuus ei vaikuta adoptoidun päivittäiseen elämään, mutta asia voi tulla vastaan myöhemmissä vaiheissa esimerkiksi tutkittaessa omia väestötietoja muiden asioiden yhteydessä tai vaikkapa tiettyjä valtion virkoja haettaessa. Myös ennakkoluuloja voidaan pitää mahdollisina. Asian mutkikkuutta ei pidä liioitella, mutta toisaalta tiedetään, että väestörekisterissä on myös jonkin verran virheellisiä tietoja kaksoiskansalaisuuteen liittyen, ja ylipäätään asiaan liittyy epätietoisuutta.

Omat tiedot kannattaa siis tarkistaa ja olla tarvittaessa yhteydessä palvelunantajiin tai digi- ja väestötietovirastoon (DVV, entinen maistraatti).

Yhteiset Lapsemme ry ja Adoptioperheet ry ovat edelleen kiinnostuneita kansalaisuuteen liittyvistä kokemuksista.

Katsaus adoptoitujen kaksoiskansalaisuudesta

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markus Söderlund, markus.soderlund(a)yhteisetlapsemme.fi, puh. 040 7626809.

Lisää ajankohtaisia:

Verkkotilaisuudet adoptioperheiden läheisille 27.10. ja 3.11.

18/08/2020

Järjestämme syksyllä kaksi etätilaisuutta adoptioperheiden läheisille yhteistyössä Interpedian ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Tilaisuudet on tarkoitettu adoptiolastenlasta odottaville tuleville isovanhemmille...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Adoptoidun kaksoiskansalaisuus -webinaari 27.5.2020

14/05/2020

Adoptioperheet ry ja Yhteiset Lapsemme ry kysyivät vuonna 2019 adoptoiduilta ja heidän perheiltään tietoja ja kokemuksia, jotka liittyvät adoptoidun kansalaisuusasemaan....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Kerhossa on kivaa, koska kaikki muutkin ovat adoptoituja

15/04/2020

Teksti ja kuva: Ruska Kumpulainen Elokuussa 2019 starttasi Yhteiset Lapsemme ry:llä 9-12-vuotiaille adoptoiduille lapsille suunnattu kerho, jonka vetäjinä toimi adoptiotoiminnan...

Lue lisää

Koulutustilaisuus rasismista adoptiovanhemmille 4.4.2020

01/03/2020

KOULUTUS SIIRTYY KORONAVIRUSTILANTEEN TAKIA. UUDESTA AJANKOHDASTA ILMOITETAAN MYÖHEMMIN Rasistinen häirintä ja syrjintä ovat lisääntyneet viime vuosina suomalaisessa yhteiskunnassa. Miten adoptiovanhemmat...

Lue lisää

Adoptiotilaisuus perheiden läheisille 9.5.2020

26/02/2020

TILAISUUTTA JOUDUTAAN SIIRTÄMÄÄN KORONAVIRUSTILANTEEN TAKIA. UUDESTA AJANKOHDASTA ILMOITETAAN MYÖHEMMIN. Yhteiset Lapsemme ry, Interpedia ja Pelastakaa Lapset ry järjestävät lauantaina 9.5.2020...

Lue lisää