28/03/2018 - , ,

Kolumni: Onko kotikielellä väliä?

Viime vuoden lopussa meidän adoptioperheiden ryhmässä alettiin käydä keskustelua mahdollisuudesta valita swahilin kieli koulun aloittaville lapsillemme yhdeksi oppiaineeksi. Kyseessä olisi niin sanottu kotikielen opetus. Ajatus oli, että Keniasta adoptoidut lapsemme pääsisivät näin kiinni syntymämaassaan oppimaansa ensikieleen.

Aloin pohtia asiaa oman kuusivuotiaan poikamme Aatoksen näkökulmasta. Hän aloittaa koulun ensi syksynä, ja on helsinkiläisenä joka tapauksessa varhennetun kielenopetuksen piirissä. Se ensimmäinen kieli on englanti – Kenian toinen virallinen kieli.

Aatoksen etnisestä taustasta meillä ei ole mitään tietoa. Emme siis voi esimerkiksi tietää, mitä kieltä hänen biologinen äitinsä on pojallemme puhunut. Ei ole takeita, että swahili on Aatoksen ensimmäinen kieli: pelkästään kikujun, dholuon, kamban ja ekegusiin ensimmäisenä kielenä puhujia on Keniassa 18 miljoonaa. Maassa puhutaan kaikkiaan kymmeniä eri kieliä. Monet aikuiset kenialaiset ovatkin kolmen kielen taitajia: he puhuvat ”heimokieltään” ja sen lisäksi swahilia ja englantia.

Joka tapauksessa Aatos, samoin muutkin Keniasta adoptoidut, ei muista Keniassa olleensakaan. Ensimmäinen kieli, jolla hän kommunikoi oikeasti, on suomi. Sen hänelle puolestaan opetti kaikkein parhaiten isoveljensä Lenni, jonka äidinkieli ja ensimmäinen kieli on suomi.

Aatoksella on vahva suomalainen identiteetti. Toki hän suuttuessaan saattaa sanoa, että lähtee Keniaan, koska ”siellä on kaikki paremmin” tai siellä ”vanhemmat eivät ole ärsyttäviä”. Mutta urheilua katsoessaan hän kannustaa Suomea.

Minusta alkoi tuntua, että tällainen ensimmäisen kielen opetuksen järjestäminen on lähinnä vanhempien henkistä trippailua. Lapsille sillä tuskin on merkitystä. Keskustelin asiasta joidenkin teini-ikäisten tai jo aikuisten adoptiolasten vanhempien kanssa. Aika selväksi tuli, että esimerkiksi lasten oma motivaatio oli hyvin vähäinen. Tunneille mentiin useimmiten itkun kanssa.

Erään Keniasta Aatoksen kanssa samaan aikaan adoptoidun pojan äiti on äidinkielen opettaja. Esitin hänelle teesini siitä, että meidän lapset ovat suomalaisia nassikoita, joille Kenia on tuttu ainoastaan valokuvista ja perheen saagasta. Että koska he eivät ole koskaan oppineet puhumaan mitään muuta kuin suomea, on aivan turhaa pelleilyä yrittää opettaa heitä puhumaan swahilia.

Vastaus ei varsinaisesti yllättänyt, koska tiesin ajattelevani melko, no, juntisti. Kyllä, suomalaisihan nämä ovat, ”mutta toisaalta vieras näkee heissä aina ensin afrikkalaisen, ja ajattelen, että pienetkin palat synnyinmaasta, kuten passi, ruoka, musiikki, kieli, kirjallisuus, voivat jossain vaiheessa esimerkiksi murrosiässä olla todella tärkeitä oman ehjän identiteetin rakentamisessa, varsinkin jos Suomi näyttää vihamieliset kasvonsa.”

Hetkeksi aikaa minulle tuli huono omatunto. Olen huono isä, kun en ponnistele lapseni identiteetin puolesta kaikella mahdollisella tarmolla. En esimerkiksi halua kuskata häntä vastentahtoisesti koulupäivän jälkeen toiselle puolelle kaupunkia opiskelemaan kieltä, josta hän ei välttämättä saa mitään.

Omatuntoani rauhoitti kovin opettajakaverini toteamus, että oppilaita on tosi vaikeaa saada kotikielen tunneille, vaikka se olisi tarpeenkin ja vaikka tunnit olisivat omassa koulussa.

Kotikielen opetus on tarkoitettu tukemaan sellaisen kielen kehitystä, jota jo puhutaan kotona. Esimerkiksi meidän lähikoulussa opetetaan somalia kotikielenä. Jotta Aatos oppisi swahilia, hänen pitäisi opiskella sitä vähintään kolme tuntia viikossa. Se ei kuitenkaan ole missään tapauksessa mahdollista.

”Yhdessä tunnissa voi saada ehkä jonkinlaisen kosketuksen kieleen, mikä sekin siis voi olla tärkeä”, äidinkielenopettaja sanoi.

Voi olla. Mutta ei välttämättä.

Yhdenkään Keniasta adoptoidun lapsen kotona ei swahilia puhuta. Siksi koko intoilu tuntuu lähinnä julkisten resurssien hukkaamiselta vanhempien omien tarpeiden tyydyttämiseksi.

Vien poikani mieluummin Malmin Palloseuran harjoituksiin. Jalkapallo on todellinen maailmankieli – ja vieläpä sellainen, jota Aatos haluaa oppia koko ajan lisää.

Teksti: Harri Junttila

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme ry:n syyskokous 21.10.2019

07/10/2019 - , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21. lokakuuta 2019 klo 18.00 yhdistyksen toimitiloissa, osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11,...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Adoptioperheiden kokemuksia S2-opetuksesta

03/10/2019 - , , , ,

Teksti: Martha Vuori Kuva: Kari Kuukka Adoptiovanhemmista moni kokee S2-kielen tärkeänä oman lapsen kielen kehityksen kannalta. Sen saamisessa on kuitenkin...

Lue lisää

Voimaa luovuudesta -ryhmä adoptio- ja sijaisperheiden vanhemmille alkaa 22.10.2019

07/08/2019 - , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää adoptio- ja sijaisperheiden vanhemmille suunnatun Voimaa luovuudesta -ryhmän syksyllä 2019. Pienryhmässä tutustutaan omaan luovuuteen ja kokeillaan...

Lue lisää

Adoptiolasten kerho 9-12-vuotiaille alkaa syksyllä 2019

03/08/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry aloittaa syyskaudella Adoptiolasten kerhon 9-12-vuotiaille adoptoiduille lapsille. Kerho kokoontuu viisi kertaa syksyn 2019 aikana lauantaisin klo 12–15....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme – Uutiskirje 3/2019

26/04/2019 - , , , , , ,

Ihanan pääsiäisvapaan ja iloisen vapun odottelun välissä keväiset työmme jatkuvat! Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaisiin vaalitavoitteisiin sitoutui eduskuntavaaleissa huikeat 116 kansanedustajaehdokasta,...

Lue lisää

Rantahiekalla juhlimassa

05/04/2019 - , , , ,

Kolumbian Suomen suurlähetystön järjestämä juhla toi adoptioperheitä yhteen Teksti: Janne Hopsu ja Teija Potenze Kuva: Maribel Laijoki Joulukuun alussa Helsinki...

Lue lisää

Yhteisöllinen vanhemmuus ja lapsen kehitys

02/04/2019 - , , ,

Teksti: Anja Wikstedt Kuva: Marjukka Rauhala Mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kukoistaakseen? Aiheesta puhui lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Yhteiset Lapsemme ry:n...

Lue lisää

Theraplay-leikkeihin tutustumista adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille 11.5.2019

02/04/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää lauantaina 11.5.2019 klo 12.30-14.30 adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille tilaisuuden, jossa on mahdollista tutustua theraplay-leikkeihin. Tilaisuus pidetään Helsingin...

Lue lisää

Blogi 1/2019 Rasismi on haitallista ja sen vastustaminen kuuluu meille kaikille

21/03/2019 - , , , , , ,

Teksti: Sokorey Mohamed ja Ada Koskinen Omia kokemuksiamme rasismista “Aasialaistaustaisena adoptoituna suurin osa rasismin kokemuksistani on toiseuttamista ja eksotisointia eli...

Lue lisää

#Adoptionilo-kampanjaviikkoa vietetään 11.-17.3.2019

11/03/2019 - , , , , ,

#Adoptionilo-kampanja laajenee tänä vuonna muihin Pohjoismaihin Jo kolmatta kertaa järjestettävä #Adoptionilo-kampanja 11.–17.3.2019 nostaa adoptioarjen hetkiä sosiaaliseen mediaan. Samalla viikolla vietetään...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: