Yhteiset Lapsemme 4/2019: Kerrankin saa olla se normi
Teksti: Martha Vuori
Kuva: Jeff Snell
Oletko jo kuullut GHD:stä? Tai tiedätkö, mitä on afroblooming?
GHD on kollektiivi, joka aukikirjoitettuna tarkoittaa Good Hair Dayta – suomeksi hyvää hiuspäivää. GHD-kollektiivi järjestää Helsingissä Good Hair Day -nimistä kaupunkitapahtumaa. Tapahtuma järjestettiin viime elokuussa jo neljättä kertaa. Tänä vuonna Kulttuurikeskus Caisan tiloissa Helsingin Hakaniemessä pidetyssä Good Hair Day -tapahtumassa teemana oli yhteisö.
Tapahtuma on kunnianosoitus afrohiuksille ja kaikenlaisille luonnollisille kiharoille hiuksille. Lisäksi GHD:n on voinut viime vuosina nähdä erilaisissa kaupunkitapahtumissa pitämässä afroblooming-pistettä. Afroblooming tarkoittaa afrohiusten koristamista luonnonkukilla. Tällä tavoin halutaan juhlistaa upeita afroja, jotka ovat usein näkyvä ja iso osa afrosuomalaisten identiteettiä.
Miksi tällainen kollektiivi on syntynyt? Mikä on GHD:n missio?
Good Hair Dayn on perustanut joukko afrosuomalaisiksi itseään kutsuvia aktiivisia vaikuttajia. Joukossa on mukana Saida Mäki-Penttilä, Michaela Moua, Vanessa Daniel, Paloma Sandberg ja Akunna Onwen. Perustajista useampikin tekee tahoillaan yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.
GHD haluttiin perustaa kuitenkin erilaisesta näkökulmasta tietylle kohderyhmälle – afrosuomalaisille. Se perustettiin meiltä meille -periaatteella. Tapahtuman tarkoitus on voimauttaa afrosuomalaista yhteisöä. Kuten perustajajäsenet, moni muukin afrosuomalainen on väsynyt jatkuviin toiseuttamisen kokemuksiin arjessaan. Oli aika ottaa tila ja sanat haltuun ja tehdä jotain, joka olisi afrosuomalaisilta afrosuomalaisille. Oli aika ottaa paikka objektista subjektiksi. Oli tarvetta tilalle, jossa afrosuomalainen voi kerrankin olla se normi – ihan tavallinen. Valkoisuus ei hallitse näiden tapahtumien sisäpuolella, sillä kerrankin on jotain, jossa ei mustan tai ruskean tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi, erilaiseksi – normista poikkeavaksi toiseksi.
Lisäksi on niin paljon hyvää ja upeaa, jota afrosuomalaisella yhteisöllä on syytä juhlia! Monet afrosuomalaiset ovat kuitenkin hävenneet erilaisuuttaan ja tunteneet, etteivät sovi yhteiskunnan kapeisiin kauneusihanteisiin. Useilla on myös ahdistavia kokemuksia siitä, kuinka omaan afrotukkaan ovat ventovieraatkin koskeneet – ilman lupaa.
Good Hair Dayn tapahtumissa voi nähdä muitakin, joilla on upeat afrohiukset. Tunne siitä, että omat hiukset ovat kauniit voi vahvistua. Tilassa uskaltaa myös turvallisesti olla omien afrohiustensa kanssa juuri sellaisena kuin on. Näissä tapahtumissa toisen hiuksiin koskeminen ilman lupaa on ehdottomasti kielletty. GHD:n tapahtumissa onkin ennen kaikkea tarkoitus juhlistaa monimuotoisia afrosuomalaisia identiteettejä, kuten afroja ja mustuutta!
Good Hair Day -tapahtumissa ei ole kyse vain hiuksista
Vaikka vallitsevien kauneusnormien haastaminen onkin yksi GHD:n keskeisistä missioista, Good Hair Day -tapahtumissa ei ole kuitenkaan kyse vain hiuksista itsestään. Afrohiuksilla on aina ollut myös poliittisia merkityksiä – etenkin Yhdysvalloissa. On säädelty, miten ja missä tiloissa afrohiuksia saa pitää esillä – tai jopa kielletty niiden luonnollinen näkyminen kokonaan. Näin ei pelkästään syrjitty, mutta lisäksi hallittiin afrotaustaisia ihmisiä. Afrohiukset luonnollisessa tilassaan – upeina, voivat olla myös vahva viesti poliittisesti: Antakaa meidän olla tasa-arvoisesti osa yhteiskuntaa kaikilla sen osa-alueilla!
Good Hair Day -tapahtumissa järjestetään keskustelupaneeleita ja työpajoja eri aiheista. Lapset voivat vaikkapa opetella omien hiustensa hoitoa ja valmistaa itse hiustenhoitoainetta. Tämän vuoden tapahtumassa oli mahdollisuus osallistua työpajaan, jonka aiheena oli syrjintä ja etuoikeudet. Keskusteluissa tavoitteena on purkaa yleisiä mikroaggressioita ja negatiivisia stereotypioita, joita afrosuomalaiset kohtaavat. Yhteisö saa tilan määritellä itse narratiivinsa ja käydä syvällisiä keskusteluja turvallisesti, esimerkiksi rasismista. GHD:n tapahtumissa afrosuomalainen yhteisö ottaakin itse tilan ja sanat haltuun.
Tämän vuoden tapahtumassa teemana oli yhteisö. Yhteisöllisyys on myös tärkeä osa afrosuomalaisuutta. Suomalaista afroyhteisöä haluttiin koota yhteen, sillä vaikuttaminen yhdessä on GHD:n mielestä tärkeää. Suomalaisessa kontekstissa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laajennetaan suomalaisuuden käsitettä moniulotteisemmaksi. Good Hair Day tuokin esille, että suomalainen voi olla monen näköinen. Mutta erityisesti sen, että afrosuomalaisetkin toimivat yhteiskunnan monilla osa-alueilla – myös johtoasemissa. Tänä vuonna Yhteiset Lapsemme ry sai kunnian olla osa tätä yhteisöä. Yhteiset Lapsemme oli tapahtumassa mukana esittelemässä toimintaansa järjestöille suunnatussa tilassa.
Maailma on ollut jo ennen internetin aikaa pieni. Se, mitä tapahtuu suuressa maailmassa vaikuttaa myös meihin Suomessa. Rasismikokemukset ovat osittain universaaleja afrotaustaisille kaikkialla, sillä usein niihin liittyy vahvasti esimerkiksi ihonväriin perustuva syrjintä. Rasismi- ja syrjintäkokemukset saavat lisäksi ajan ja sosiaaalisen ympäristön mukaiset sävynsä. Silti se, mitä tapahtuu tällä hetkellä vaikkapa Yhdysvalloissa afroamerikkalaisissa yhteisöissä, koskettaa myös afrosuomalaisia Suomessa. Afrosuomalaiset voivat samaistua kokemuksiin, ja toisaalta huomata suomalaisen yhteiskunnan erityishaasteet siinä, minkälaista on olla afrosuomalainen juuri Suomessa. Kun afroamerikkalainen kirjailija Toni Morrison vastikään menehtyi, kosketti hänen poismenonsa Suomessa, etenkin tätä koko ajan kasvavaa afrosuomalaisten yhteisöä. Morrison tarjosi monelle afrosuomalaiselle kirjallisuutensa kautta representaatioita ja samaistumisen paikkoja. Sellaisia, joita tarjoaa nyt myös Good Hair Day vuosittaisissa tapahtumissaan.
Takaisin aihealueeseen: Ihmisoikeudet, Maahanmuutto, Moninaisuus, Rasismi, Vapaaehtoistyö, verkkolehti