28/05/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen
Kuva: THL

Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä. Hän tekee myös psykoterapeuttina kliinistä asiakastyötä.

Millaisia erityispiirteitä maahan muuttaneiden mielenterveyden pulmiin liittyy?

Suuressa kuvassa ihmisen mieli, sen terveyteen tai pulmiin liittyvät perusperiaatteet, ovat kaikilla aika samanlaisia. Jos turvallisuuden tunne, oman arvokkuuden kokemus tai tarpeisiin vastaaminen eivät riittävässä määrin toteudu, voi mielen tasapaino järkkyä. On tärkeää muistaa nämä jaetut, universaalit rakennusaineet ihmisyyteen ja mielenterveyteen liittyen. Ne eivät lähtökohtaisesti eroa siinä, onko ihminen muuttanut maasta toiseen tai asunut koko ikänsä yhdessä ja samassa maassa.

Kun muistamme nämä yleiset periaatteet, voimme tarkastella sitä, mitkä mielenterveyteen kuuluvat asiat liittyvät maasta toiseen muuttamiseen tai muussa kuin syntymämaassa elämiseen. Silloin keskeisiä asioita ovat esimerkiksi entisessä kotimaassa tai Suomeen tehdyn matkan aikana koetut traumaattiset tapahtumat. Tällaisia voivat olla asuminen konfliktialueella ja pakolaistaustaisten kohdalla se, että on joutunut jättämään kotimaansa, omaisuutensa, monet lähisuhteensa, osan tavoistaan ja tottumuksistaan taakseen.

Uudessa kotimassa mielenterveyden kuormaa voivat tuottaa sosiaalisten verkostojen vähäisyys, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemukset, vaikeus osallistua ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, sekä koettu syrjintä ja toiseuttavat kokemukset. Myös käsitykset mielenterveydestä ja palvelujärjestelmästä voivat tuntua hyvin vierailta. Niihin oppiminen vie aikaa, etenkin jos systemaattista palveluohjausta ei ole tarjolla.

Millaisia ovat yleisesti maahan muuttaneiden mielenterveyden haasteet?

Mielenterveyden haasteet ilmenevät samantyyppisinä maahan muuttaneilla kuin kyseisessä maassa asuvilla eli esimerkiksi ahdistuksena, vaikeutena rentoutua, uhan tai jännityksen kokemuksena. Mielenterveyden ongelmat voivat oireilla myös masennuksena, mielialan laskuna ja kiinnostuksen menettämisenä asioihin tai somaattisina oireina, kuten vatsakipuina.

Maahan muuttaneilla, yleensä pakolaistaustaisilla tai muista syistä konfliktialueita tulevilla, mielenterveyden erityispiirteinä voivat olla erityisen rankat kokemukset, kuten sota- tai kidutuskokemukset tai ihmiskaupan uhriksi joutuminen. Tällaiset kokemukset saattavat lisätä todennäköisyyttä vakavalle, kompleksiselle traumatisoitumiselle. Erityispiirteenä on joskus myös syrjinnän ja toiseuttamisen kohteeksi joutuminen esimerkiksi ihonvärin perusteella. Haasteena ja mielenterveyden kuormana voi olla myös se, että kodin ja ympäröivän yhteiskunnan normit, tavat ja odotukset ovat ristiriidassa keskenään.

Millaisia haasteita maahan muuttaneiden psyykkisten ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa mielestäsi on? Miten vastaisit näihin haasteisiin?

Mielenterveyden haasteiden tunnistaminen voi olla ongelmallista sekä henkilön itsensä että ammattilaisen näkökulmasta. Ihminen ei välttämättä tunnista sitä, että epämääräinen paha olo tai jonkinlainen ongelma on mielenterveyteen liittyvää, jolloin hänen voi olla vaikea hakeutua oikeanlaisten palvelujen piiriin. Tällöin ratkaisuna voi olla psykoedukaatio tai mielenterveyteen liittyvien ilmiöiden sanoittaminen, käsitteellistäminen sekä normalisointi, jotta niiden tunnistaminen myös helpottuu.

Ammattilaisten kohdalla haasteellista voi olla se, ettei kaikkia sanoja välttämättä löydy samoilla merkityksillä kaikista kielistä. Esimerkiksi sana ’masennus’ tai masennuksen arviointiin käytettävät mittaristot eivät toimi samalla tavalla kaikissa kulttuurisissa konteksteissa, koska ne on kehitetty länsimaisen ajattelutavan mukaisesti. Tällöin ammattilaisia voisi kouluttaa ymmärtämään kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää ilmiökenttää ja sen huomioimista omassa arjen työssä.

Miten vanhempien psyykkiset ongelmat vaikuttavat lapseen? Miten perhettä voidaan tukea, jos jollakulla perheestä on psyykkisiä ongelmia?

Vanhempien psyykkiset ongelmat voivat aina vaikuttaa koko perheeseen ja lapseen – olivat vanhemmat sitten suomalaissyntyisiä tai maahan muuttaneita. Myös monet tuen muodot ovat samat: edistämällä vanhempien kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta, toimeentuloa sekä turvan, pysyvyyden ja ennakoinnin mahdollisuuksia, voimme tukea myös hyvää, vakaata ja lapsille turvallista vanhemmuutta. Vanhemmuuden tukemiseen on tärkeää kohdistaa erityisiä voimavaroja, koska monilla maahan muuttaneilla näiden asioiden toteutuminen ei ole yhtä itsestään selvää kuin täällä aina asuneilla.

Maahan muuttaneiden elämänkokemukset ennen Suomeen muuttoa tuntuvat joskus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisistakin vaikeilta ymmärtää ja ottaa puheeksi vakavuutensa vuoksi. Millaisia ohjeita ja neuvoja antaisit ammattilaisille?

Toivoisin ammattilaisilta ennen kaikkea kahta asiaa: yhtäältä rohkeutta kohdata raskailla kokemuksilla varustettuja ihmisiä suoraan ja arvostavasti, luottaen sekä omaan ammattitaitoon että siihen kohtaamisen voimaan, mitä me ihmiset voimme toisillemme antaa kuulemalla, arvostamalla ja olemalla empaattisia. Taikatemppuja tai nopeita raskaiden kokemusten korjaamista ei tarvita, usein kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen ja toiselle jakaminen riittävät. Toivon myös, että ammattilaiset muistavat huolehtia omista voimavaroistaan ja käyttää riittävästi esimerkiksi työnohjausta, vertaistukea tai muuta tapaa lieventää työhön liittyvää stressiä – muutoin työ on liian raskasta ja oma empatiavarastokin tyhjenee.

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Kuvakollaaasi, jossa on viisi valokuvaa kolumbialaisista lapsista.

Anna joululahja Kolumbian lapsille!

30/11/2020 - , , ,

Maailmanlaajuinen koronakriisi koettelee meitä kaikkia. Pahiten kriisistä kärsivät kuitenkin köyhät ja haavoittuvassa asemassa elävät lapset ja perheet. Heillä avun tarve...

Lue lisää

Ihmisiä rannalla rivissä kädet ilmassa.

Lapsen oikeus tulevaisuuteen -näyttely ja teemalehti

11/11/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry julkaisee YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Yhteiset Lapsemme -lehden teemanumeron, jonka sisältö on kokonaan lasten itsensä tekemää. Julkistamistilaisuus...

Lue lisää

Näyttelijät lavalla Elämä kädessä -esityksessä.

Työn, ihmisyyden ja elämän pohdintaa teatteria tehdessä

04/11/2020 - , , , , ,

Teksti: Henrietta Pihlaja Minulle on tärkeää, että töissä pääsee tekemään oman näköisiä ja omalta tuntuvia juttuja. Sellaisia, joille kokee olevansa...

Lue lisää

Teini-ikäinen poika, lähikuva.

Tule tukiperheeksi tai tukihenkilöksi ilman perhettä elävälle nuorelle

23/10/2020 - , , , , ,

Voisitko sinä olla turvallinen ja läsnäoleva aikuinen ilman perhettään Suomessa elävälle lapselle tai nuorelle? Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta tarjoaa turvapaikanhakijataustaisille nuorille...

Lue lisää

Kuvassa on nainen, joka kantaa kananmunia, sekä kaksi lasta.

Koronakriisi horjuttaa kaikista köyhimpien tilannetta Kolumbiassa

23/10/2020 - , , , ,

Teksti: Hanna-Leena Ylönen Koronaepidemia saavutti Etelä-Amerikan maaliskuussa 2020. Kriisi iski erityisen voimakkaasti mantereen suurkaupunkeihin kuten Kolumbian pääkaupunkiin Bogotaan. Lokakuun 20....

Lue lisää

Elämä Kädessä -näytelmän esitys peruutettu Tryckeri-teatterissa 23.10.2020

18/10/2020 - , , , , ,

Valitettavasti olemme joutuneet koronatilanteen takia peruuttamaan Elämä Kädessä -näytelmän esityksen perjantaina 23.10.2020 klo 19 Tryckeri-teatterissa Karjaalla. Pahoittelemme, että esitys jää...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: