Lapsia ja nuoria menossa laiturille. 19/04/2021 - , ,

Yhteiset Lapsemme 1/2021: ”Me kaikki oltiin ihan eritaustasii, mut jollain tavalla samantaustasii”

Teksti: Elina Nieminen ja Antti Pätynen
Kuva: Vilma Pimenoff

Monikulttuurisuus on ilmiö, joka on ollut viime vuosina paljolti yhteiskunnallisen keskustelun alla. Kulttuurien ja etnisten taustojen alati lisääntyvä moninaisuus Suomessa tuo uusia erityispiirteitä sekä mahdollisia haasteita myös lastensuojelun kentälle.

Olemme juuri saaneet valmiiksi opinnäytetyömme, jossa käsittelemme monikulttuurisuutta lastenkotiympäristössä. Opinnäytetyömme nimi on ”Me kaikki oltiin ihan eritaustasii, mut jollain tavalla samantaustasii” – Kulttuurisensitiivisyys ja vertaisuuden merkitys monikulttuurisessa lastenkodissa ja se on toteutettu yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n Koti Ilolan kanssa.

Työssämme keskeisinä teemoina ovat kulttuurisensitiivisyys ja vertaisuus. Kulttuurisensitiivisyydellä lastenkotikontekstissa tarkoitamme lastenkodin työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen toteutumista. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna erilaisten kulttuurien ja niiden ominaispiirteiden tunnistamista ja huomioimista sekä myös yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Vertaisuudella puolestaan tarkoitamme työmme kontekstissa lastenkodin asukkaiden keskinäistä vertaisuutta. Monikulttuurisessa lastenkodissa asuvat lapset jakavat kokemuksen maahanmuuttajataustasta ja ovat näin ollen vertaisia keskenään. Vertaisuutta voi synnyttää lastenkodissa moni muukin tekijä, mutta keskitymme opinnäytetyössämme ainoastaan maahanmuuttajataustan luomaan vertaisuuteen.

Opinnäytetyö on tehty lastensuojelun asiakkaiden näkökulmasta. Työtä varten olemme haastatelleet Koti Ilolan entisiä asukkaita, joilta kartoitimme kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisensitiivisyyden toteutumisesta sekä vertaisuuden merkityksestä Ilolassa. Tämän kaltaisille, lastensuojelun piirissä olevien lastenkodin nykyisten ja entisten asukkaiden näkökulmasta toteutetuille tutkimuksille on selkeä tilaus suomalaisella lastensuojelun kentällä. Suuri osa aiemmista tutkimuksista on toteutettu työntekijöiden näkökulmasta, joten koimme asukkaiden näkemysten kartoittamisen olevan erittäin tervetullut ja toivottu lähestymistapa. Koemme, että lastensuojelun asiakkaiden näkemysten huomioon ottaminen on yksi onnistuneen lastensuojelutyön osa-alueista. Näin ollen lastensuojelun asiakkaiden äänen kuuluviin saaminen esimerkiksi tutkimuksen kautta on erittäin tärkeää.

Vaikka haastateltavien määrä jäi opinnäytetyössämme toivottua pienemmäksi, saimme arvokasta tietoa kulttuurisensitiivisyyden toteutumisesta lastenkodissa. Kulttuurisensitiivisyys näyttäytyy lastenkodissa pitkälti työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen onnistuneena toteuttamisena ja kulttuurisen kompetenssin jatkuvana kehittämisenä.

Koti Ilolan toimintatavoissa on otettu haastateltujen mukaan kiitettävällä tavalla huomioon lasten syntymäkulttuurit ja uskonnot. Syntymäkulttuurin ja kulttuuriin monesti keskeisenä asiana kuuluvan uskonnon toteuttamista on Ilolassa tuettu mahdollisuuksien mukaan. Lapset pitivät erityisen tärkeänä myös äidinkielen ylläpitämisen tukemista ja esimerkiksi sijoitusta monikulttuuriseen kouluun arvostettiin. Vertaisuus näyttäytyikin lapsille merkityksellisenä asiana ja kaikki haastateltavat pitivät positiivisena asiana Ilolan monikulttuurisuutta. Vertaisuus nähtiin lastenkodissa jopa yhdenvertaisuuden tunnetta luovana tekijänä. Pohdimmekin voisiko vertaisuuden nähdä tässä yhteydessä jopa voimavarana lasten ja nuorten elämässä. Haastateltavat nostivat esiin erilaisuuden tunteen, jota he saattoivat kokea lastenkodin ulkopuolisissa ympäristöissä. Ilola koettiin kuitenkin turvalliseksi ympäristöksi, jossa tällaista erilaisuuden tunnetta ei koettu. Työmme antaa siis viitteitä siitä, että vertaisuus itsessään on luonut paljon hyvää ainakin Ilolassa. Pohdimmekin voisiko vertaisuutta hyödyntää myös muilla tavoin sosiaalialalla.

Opinnäytetyöprosessin aikana kävi alati selvemmäksi, että käsittelemämme aiheen jatkotutkimukselle on reilusti tarvetta. Etenkin vertaisuuden tarkastelulle tämän kaltaisessa kontekstissa kaivattaisiin jatkotutkimusta, sillä koemme sen olevan hyödynnettävissä oleva voimavara lastensuojelun lisäksi koko sosiaalialan kentällä. Aiemman teoriatiedon vähyys aiheutti ajoittain haasteita, mutta voimme lopulta seisoa tyytyväisinä työmme takana. Haluamme kiittää Monikulttuurinen Koti Ilolaa ja Yhteiset lapsemme ry:tä toimivasta yhteistyöstä ja hyvistä ideoista opinnäytetyötämme koskien. Toivomme, että opinnäytetyöstämme on hyötyä niin Ilolalle, kuin myös muillekin sosiaalialan toimijoille nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittajat ovat sosionomiopiskelijoita Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Heidän opinnäytetyönsä käsitteli monikulttuurisuutta lastenkotiympäristössä.

Lisätietoa Koti Ilolasta
Katso Koti Ilolan esittelyvideo

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , ,