YL 4/2021: Suldaan Said Ahmed – Somaliasta suomalaiseksi poliitikoksi
Teksti: Irma Marttinen
Kuva: Tuomo Holopainen
Ikää 19 vuotta ja tuloksena 91 ääntä ensimmäisissä vaaleissa. Siinä lähtökohta tielle, joka on vienyt nuoren miehen pitkälle suomalaisessa politiikassa. Eduskuntatalon kahvilassa istuu nyt 28-vuotias Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Helsingin kaupungin toisen kauden kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed.
”Juuret minulla on Pohjois-Karjalassa, Itä-Helsingissä ja Somaliassa”, Suldaan kertoo.
Suomeen Suldaan tuli teini-ikäisenä perheenyhdistämisen kautta. Takana ja turvana on iso perhe, yksitoista sisarusta, äiti, mummo, tädit ja enot. Äiti on rakas ja perhe on tärkeä.
”Joka toisen viikonlopun olen varannut perheelle. Joskus on syyllinen olo, kun ei voi nähdä heitä enemmän”, hän sanoo. Yhteyttä pidetään päivittäin someryhmissä.
Politiikkaan pakon edessä
Pienenä poikana Suldaan haaveili, että hänestä tulee isona poliisi tai presidentti. Niin äiti on kertonut.
”Olen aina ollut oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja. Kun näin orpoja lapsia Somaliassa kaduilla, vaadin, että ne pitää tuoda kotiin ja antaa ruokaa ja vaatteita”, hän muistelee.
Nuorena Suldaan ei ajatellut politiikkaan ryhtymistä, mutta rasismi ja maahanmuuttajiin kohdistuva ilkivalta saivat hänet aktivoitumaan. Autoja poltettiin, n-sanalla solvattiin, ystävän isä puukotettiin ja persujen vaalijytkyn jälkimainingit löivät pohjoiskarjalaisen kaupungin kaduilla.
”Politiikkaan lähdin mukaan pakon edessä. Halusin muuttaa asenteita ja yhteiskuntaa, en muuttaa pois Suomesta”, hän sanoo.
Äiti oli ehdottanut muuttoa Iso-Britanniaan. Perhe jäi kuitenkin Suomeen ja muutti Helsinkiin. Olisi ollut liian paljon menetettävää; opittu kieli ja kotoutumisen orastava alku.
Nuoresta Suldaanista tuli helsinkiläinen, aktivisti ja vaikuttaja.
”Järjestin rasisminvastaisia mielenosoituksia ja toimin monissa eri verkostoissa. Kun Suomeen tuli 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja vastaanottojärjestelmä oli kovilla, otin yhteyttä isoihin yrityksiin ja sain tulijoille lahjoituksena monta tuhatta kännykkäliittymää ja tuhansia tyynyjä ja peittoja”, hän kertoo.
Myöhemmin Suldaan haastoi yrityksiä lahjoittamaan joulunaikaan ruokakasseja jaettavaksi vähävaraisille eläkeläisille ja perheille. Iltapäivälehdet repivät otsikoita somalista, joka jakaa jouluruokaa köyhille suomalaisille Hakaniementorilla.
Aktivistista kaupunginvaltuutetuksi
Kuntapolitiikkaan Suldaan lähti ensimmäistä kertaa vuoden 2012 vaaleissa.
”Soitin Vasemmistoliiton Helsingin piiritoimistoon Jorma Pikkaraiselle. Hän hämmästeli hyvää suomen kielen taitoani ja kutsui käymään. Pääsin sitoutumattomana ehdokkaana puolueen listalle. Olin 19-vuotias ja listan nuorin”, Suldaan kertoo.
”Minulla ei ollut mitään vaalikokemusta. Tein kolmivuorotyötä vartijana, enkä ehtinyt kampanjoida. Sain 91 ääntä, ja ajattelin, että nämä ihmiset ovat antaneet minulle ainoan äänensä ja luottavat muhun. Se kannusti jatkamaan”, hän kertoo.
Suldaan liittyi puolueeseen ja tutustui ihmisiin. ”Lähdin jeesaamaan vaaleissa eri ehdokkaita ja opin kampanjoinnista. Huomasin, että tarvitaan ihmisiä, jotka sitoutuvat mukaan. Tukiryhmä on kampanjan sydän”, Suldaan sanoo.
Vasemmistoliiton Oulun puoluekokouksessa 2016 Suldaan valittiin puoluevaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja hän pääsi sisäpiiriin vaikuttamaan. Seuraavissa kuntavaaleissa häntä pyydettiin ehdokkaaksi.
”Olin päättänyt, etten lähde enää vaaleihin ilman omaa tukiryhmää. Postasin sen someen, ja pian sen jälkeen 500 ihmistä ilmoittautui tukijakseni. Kallio Block Partyn järjestäjästä Nina Lyijysestä tuli kampanjapäällikköni”, hän kertoo.
Suldaan valittiin puolueensa viidenneksi suosituimpana ehdokkaana Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017.
Oppimista ja yhteistyötä
Eduskuntaan Suldaan nousi vuoden 2019 vaaleissa saadulta varapaikalta, kun Paavo Arhinmäki siirtyi Helsingin apulaispormestariksi ja Silvia Modig jatkoi europarlamentaarikkona.
”Kansanedustajan tehtävä on arvokkain luottamustehtävä, mihin olen voinut tulla valituksi. Olen äärimmäisen otettu ja kiitollinen. Töitä on paljon, ja paljon opittavaa”, hän sanoo.
Kansanedustajan tehtävän hoitamiseen Suldaan on saanut neuvoja vanhemmilta edustajilta. Hän kertoo lukeneensa Anna Kontulan kirjan Eduskunta täynnä ystäviä ja vihamiehiä.
”Se kertoo hyvin kansanedustajan työstä”, hän toteaa.
Sosiaalinen luonne ja hyvät verkostoitumistaidot ovat kansanedustajan työssä arvokkaita.
”Olen luonteeltani sellainen, että haluan tehdä yhteistyötä. Moni asia ei edisty, koska ihmiset ovat lyhytkatseisia ja pelkäävät, että kuka vie ne irtopisteet. Jos katson valtuustouraani, niin huomaan, että on paljon aloitteita, joita en olisi saanut läpi ellen olisi tehnyt yhteistyötä yli puoluerajojen”, hän sanoo.
”Politiikka on kuin jalkapallopeli: pitää osata olla hyvä tiimipelaaja. Olen liittynyt myös eduskunnan jalkapallokerhoon, koska on hyvä tutustua ihmisiin muissakin rooleissa kuin politiikassa”, hän hymyilee.
Kansanedustajan työ on rankkaa. Aamut alkavat yhdeksältä kokouksilla ja päivät jatkuvat istunnoilla. Asioihin pitää perehtyä ja puheita pitää valmistella, ihmisiä tavata ja mediakontakteja hoitaa.
”Olen hyvin innostunut työstäni ja haluan tehdä kunnianhimoista, optimistista ja tulevaisuuteen katsovaa politiikka. Nuoruus tuo myös uutta energiaa. Ymmärrän nykymaailmaa ja nuoria”, Suldaan sanoo.
Sosiaalisessa mediassa hän tekee poliitikon työtä ja eduskunnan arkea tutummaksi nuorille.
” On tärkeää kertoa, mitä kaikkea kansanedustajan arkeen kuuluu. Moni nuori on sanonut, että tämä on iso juttu ja että on oppinut paljon”, Suldaan kuvailee.
Koko Suomen itsenäisyyden aikana eduskunnassa on ollut vain muutama ei-valkoinen kansanedustaja.
”On tärkeää, että nuorille on roolimalleja eri ammateissa. Kalenterini on täynnä kouluvierailuja, joissa käyn puhumassa työstäni. Se on minusta arvokasta työtä ja haluan varata siihen aikaa.”
Ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja nuoret
Suldaan on lähtenyt politiikkaan edistääkseen yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja antirasismia.
Helsingissä hän on tehnyt aloitteen anonyymistä rekrytoinnista, joka on otettukin jo käyttöön kaupungin rekrytoinnissa. Anonyymin rekrytoinnin vieminen eteenpäin valtakunnallisesti on yksi vielä julkilausumaton tavoite. ”Suomen valtio on suurin työnantaja ja se olisi iso esimerkki muille, että virkoihin saataisiin enemmän moninaisuutta”, Suldaan sanoo.
Suldaan on virkavapaalla siviilityöstään Diakonissalaitoksella. Viimeisen viiden vuoden aikana hän on saanut suoraa kosketuspintaa syrjäytyneisiin ihmisiin, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuoriin, paperittomiin siirtolaisiin ja yksin tulleisiin turvapaikanhakijoihin. Politiikoille hän on järjestänyt ns. luokkaretkiä ihmisten luokse.
”Ajattelen, että se on hyvä pohja kansanedustajan työlle, kun on laaja ymmärrys erilaisten ihmisten elämästä”, hän toteaa.
Nuorten asiat ovat erityisesti Suldaanin sydämellä. ”Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja tavoitella unelmiaan. Tärkeää on segregaation ja köyhyyden poistaminen, nuorten osallisuuden edistäminen ja päihteitä käyttävien nuorten auttaminen”, Suldaan toteaa.
Vasemmistoliiton tutut teemat nousevat esiin tuoreen kansanedustajan puheesta: ”Leipäjonot, lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys eivät kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Jokaisella pitää olla mahdollisuuksia ja mielekästä tekemistä”, hän sanoo.
Tänä syksyn paljon puhuttua kolmannen sektorin ja kulttuurin rahoituksen turvaamista Suldaan pitää tärkeänä.
”Haluan edistää kulttuurin moninaisuutta ja saavutettavuutta. Kulttuuria, joka puhuttelee monenlaisia yleisöjä ja joita nuoret eri lähtökohdista ja taustoista pääsevät katsomaan”, Suldaan sanoo.
Miten hoidat omaa jaksamistasi, Suldaan?
”Olen tehnyt pieniä muutoksia arkeeni ja kiinnittänyt huomiota unirytmiini. En roiku enää somessa myöhään. Katson leffoja ja sarjoja vain viikonloppuisin ja silloinkin vain jakson kerrallaan. Käyn lenkillä ja ulkoilen”, hän kertoo.
JÄLKIKIRJOITUS
Tämän artikkelin kirjoitustyön pysäyttää uutinen kansanedustaja Suldaan Said Ahmediin kohdistuneesta järkyttävästä rasistisesta teosta. Ajattelen nuorta ihmistä, joka tekee intohimoisesti, esimerkillisesti ja sydämellä työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Tuntuu todella epäreilulta, niin väärältä.
Takaisin aihealueeseen: Ihmisoikeudet, Maahanmuutto, Moninaisuus, Osallisuus, Pakolaisuus, Rasismi, verkkolehti