30/04/2021 - , , , ,

Keskustelua rasismista nuorten kanssa

Teksti: Hanna-Leena Ylönen & Irma Marttinen

Yhteiset Lapsemme ry järjesti rasisminvastaisen viikon avauksena 15.3.2021 yläkouluille suunnatun Startti rasisminvastaiseen viikkoon -verkkokeskustelun. Keskustelun tarkoituksena oli herätellä pohdintaa rasismista nuorten kesken. Keskusteluun osallistuivat kasvatustieteilijä ja toimittaja Alice Jäske, romanikulttuurin ohjaaja Dimitri Lindgren, angolalaistaustainen räppäri NaharY ja saamelainen taiteentekijä ja feministi Pinja Pieski. Keskustelun juontajina toimivat Wanda ja Naomi Holopainen.

Tässä artikkelissa on koottuna keskustelussa esille nousseita ajatuksia.

”Rasismista pitää puhua suoraan, rehellisesti ja oikeilla termeillä.” – Dimitri

Miten rasismista pitäisi puhua ja miksi? oli keskustelun ensimmäinen kysymys. Keskustelijat olivat hyvin yksimielisiä vastauksissaan. Rasismi on vaikea aihe, josta keskusteleminen voi herättää voimakkaitakin tunteita. Silti rasismista pitää puhua rehellisesti, suoraan ja oikeilla käsitteillä. Rasismi on yhteinen ongelmamme, koska se on yhteiskuntamme rakenteissa. Siksi kaikkien velvollisuus on puhua rasismista –  myös niiden, jotka eivät itse joudu sitä kohtaamaan.

Avoin keskustelukulttuuri on ainoa tie rasististen rakenteiden muuttamiseen. Tietämättömyys lisää pelkoja ja ennakkoluuloja. Siksi on olennaista hankkia tietoa rasismista ja keskustelulla rohkeasti toisia kunnioittaen, mutta aihetta pelkäämättä. Oman tietämättömyyteensä saa tunnustaa, voi kysyä tarkennusta termeihin tai antaa sitä muille. Tarvittaessa on tärkeää osata pyytää anteeksi ja antaa anteeksi myös muille, jotka ovat erehtyneet sanomaan jotain epäkorrektia. On tärkeää olla vähättelemättä toisen kokemusta, vaikka se olisikin itselle vieras.

“Koen itse olevani 100 %:sti suomalainen ja 100 %:sti taiwanilainen.” – Alice   

Seuraavaksi keskustelussa pureuduttiin identiteettiin: Mitkä asiat määrittelevät suomalaisuutta tai tekevät ihmisestä suomalaisen?

Dimitri huomautti, että kansallisuuden voi määritellä monella eri tapaa: kielen, kulttuurin, syntyperän, suvun ja jopa yhteisön sisäisten tapojen perustella. Suomalaisuutta kuvaamaan käytetään usein sellaisia asioita kuin valkoisuus, luonto, uskonto, syntyperä tai tietynlainen sisustus, vaatetus, mielipiteet ja kulttuuri, mutta oikeastaan niiden ei pitäisi määrittää sitä, kuka voi olla suomalainen.

Keskustelijat painottavat sitä, että suomalaisuus on tänään monimuotoista ja identiteettejä voi olla monenlaisia. Meillä jokaisella on oikeus määritellä oma identiteettimme. Identiteetti ei ole myöskään pysyvä ja stabiili, sillä ihmisinä me muutumme ja omaksumme erilaisia asioita osaksi identiteettiämme. Identiteetti voi olla moninainen ja muodostua kahdesta kulttuurista tai useammasta kulttuurista, ja silti olla ehjä ja kokonainen.

NaharY sanallisti asian näin: ”Mul voi olla dashiki-puku päällä ja mä voin syödä ruisleipää samaan aikaan, se ei tee musta enemmän tai vähemmän suomalaista.” 

Valitettavan usein identiteetti kyseenalaistetaankin ulkopuolelta. Suomalainen identiteetti kuuluu kuitenkin kaikille, jotka kokevat sen omakseen. Suomalaisuus muuttuu ja sitä pitää määritellä koko ajan uudestaan. 

“Mulle sanottiin, että meillä on kaikki romanit ollu pienryhmätunneilla.” – Dimitri

Keskustelijat pääsivät avaamaan rakenteellista rasismia, ja sitä, miten se näkyy esimerkiksi koulumaailmassa. Rakenteellinen rasismi on hiljaista ja piilossa olevaa. Se tarkoittaa valkonormatiivisia rakenteita, jotka eivät anna kaikille samanlaisia mahdollisuuksia. Rakenteellinen rasismi syrjäyttää, sillä se ei ota huomioon kaikkia samanarvoisesti. Rakenteellinen rasismi vaikuttaa lasten ja nuorten opintopolkuihin ja valintoihin. Se heikentää mahdollisuuksia opiskella, työllistyä ja saada palveluja.

“Tietyt opettajat vaati mua pienryhmään ja erityisluokalle, kun taas mun unelmana oli se, että mä pääsen musaluokalle”, Dimitri Lindgren kertoi. 

Suomessa valkoisuus on normi, joka näkyy kaikkialla. Koulussa opetus ja oppikirjat ovat usein Eurooppa-keskeisiä. Ne sisältävät piilotetun viestin, että eurooppalaisuus on tärkeämpää ja parempaa. Myös oppikirjojen kuvasto voi antaa suppean kuvan suomalaisuudesta, kuten Alice huomauttaa:

”Mä en ikinä nähnyt oppikirjoissa ketään, joka ois näyttänyt multa.”

Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat esikuvia, roolimalleja ja laajempaa näkökulmaa. Koulukirjojen ja median lisäksi koko yhteiskunnassa tarvitaan hyvä edustus moninaisia ihmisiä eri ammateissa, jotta nuoret näkevät, että kaikki ovet ovat heille auki.

“Tarvittais oppiaine, joka keskittyis näihin asioihin.” – NaharY

Keskustelijat pohtivat myös, miten opettajat voisivat toimia paremmin rasismia vastaan. ”En näe ihonväriä” on kommentti, joka kieltää rasismin ja siihen liittyvät ongelmat. Se itsessään pitää yllä rasistisia rakenteita. Rasismi tulee nähdä ja tunnustaa myös koulumaailmassa. Sen käsittelyyn pitää varata aikaa oppitunneilla eikä vain läpileikkaavana teema.

Opettajien tulisi tutkiskella omia tietoisia ja tiedostamattomia ennakkoluulojaan, jotta he voisivat luoda myös oppilaille turvallisen tilan käsitellä rasismia. Lisäksi opettajien ja kasvattajien opintoihin tarvitaan lisää antirasistisista koulutusta. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tulee hakea tietoa ja olla esimerkkinä, eikä lasten ja nuorten pidä joutua kantamaan vastuuta oman kulttuurinsa selittämisestä.

“Unelmien maailmassa meillä ei olis sortavia rakenteita.” – Pinja Pieski

Lopuksi keskustelijat pääsivät jakamaan unelmansa tulevaisuudesta. Unelmien maailmassa ei ole sortavia ja syrjäyttäviä rakenteita. Jokainen saa olla omanlaisensa ja tulla kohdatuksi kokonaisena ja tasavertaisena. Kaikki uskaltavat unelmoida ja haaveilla. Jokaisella on mahdollisuus tavoitella unelmiaan.

Rasismin kitkemiseen tarvitaan aktiivisia antirasistisia tekoja ja keskustelua. Vastuu on meillä kaikilla.

Startti rasisminvastaiseen viikkoon –opetusaineisto

STARTTI rasisminvastaiseen viikkoon -opetusaineisto sisältää verkkokeskustelusta tehdyn tallenteen sekä siihen liittyvän tehtäväpaketin. Aineisto on suunnattuperuskoulun 8.-9-luokkalaisille. Keskustelutallenteen ja tehtäväpaketin aiheita ja teemoja ovat: Miten rasismista pitäisi puhua ja miksi? Kuka saa olla suomalainen? Miltä suomalaisuus näyttää? Miten suomalaisuus koetaan? Mitä on rakenteellinen rasismi ja miten se näkyy nuorten arjessa? Millainen olisi unelmien tulevaisuus? Minkälaisessa yhteiskunnassa haluaisimme elää? Miten tähän päästään?

TILAUKSET: pajatoiminta@yhteisetlapsemme.fi

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , , ,