Yhteiset Lapsemme 1/2021: Parhaimmillaan se on pysyvä ihmissuhde Suomessa
Teksti: Christa Heikkilä
Christa Heikkilän sosionomiopinnäytetyö Evaluation of Together on a Journey -Programme Yhteiset Lapsemme ry:n tukiperhetoiminnasta alaikäisille turvapaikanhakijataustaisille lapsille valmistui tammikuussa 2021.
Yhdessä matkalla -hanke etsii ja kouluttaa tukiperheitä sekä tukihenkilöitä alaikäisinä turvapaikanhakijana tulleille lapsille ja nuorille tavoittenaan edistää lasten kotoutumista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hankkeen tuloksellisuutta lasten elämää ja arkea tuntevien alaikäisyksiköiden työntekijöiden näkökulmasta hankkeen alkuperäisen kolmivuotisen rahoituksen ollessa päättymässä.
Arviointi ja aineiston keruu suoritettiin haastattelemalla neljää perheryhmäkodin tai ryhmäkodin työntekijää. Aineiston analyysi suoritettiin temaattisesti tarkastellen toiminnan tuloksellisuutta eli erityisesti tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan lyhyen aikavälin vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Arvioinnin päätavoitteena oli kerätä tietoa, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi toiminnan kehittämiseen ja toiminnan tarpeen perustelemiseen.
”Ne, joilla on ollut tukiperhe ovat kyllä erityisen hyvin kiinnittyneet tänne Suomeen.”
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että hankkeen tuottama tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta vastaa kohderyhmän tarpeisiin ja voi edistää alaikäisten turvapaikanhakijataustaisten lasten sekä nuorten kotoutumista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sekä perheryhmäkodin että ryhmäkodin työntekijät pitivät hankkeen toteuttamaa tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa erittäin merkityksellisenä ja tärkeänä lapsille ja nuorille.
Lapset hakeutuvat itse vapaaehtoisesti mukaan toimintaan. Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta nähtiin mahdollisesti vakauttavana, sopeutumista ja hyvinvointia monin tavoin edistävänä ja arkea tasapainottavana tekijänä alaikäisenä turvapaikanhakijana tulleiden lasten elämässä.
Toiminnalla nähtiin vaikutusta muun muassa lasten kielitaidon ja kulttuurisen ymmärryksen kehittymiseen, sen katsottiin tuovan lapsille toimijuuden kokemuksia, laajentavan sosiaalisia verkostoja ja tuovan tervetullutta etäisyyttä alaikäisyksikön arkeen ja oman elämän huolenaiheisiin. Parhaimmillaan tukisuhde luo pysyvyyttä lasten elämään, tarjoaa mahdollisuuden oman identiteetin työstämiseen uudessa kotimaassa ja saattaa jopa ehkäistä syrjäytymistä.
”Et hän saa sen kokemuksen et hän on tärkeä, arvokas ja hänestä välitetään ilman, että siitä jollekin maksetaan palkkaa.”
Haasteena tukisuhteiden muodostamiselle nähtiin lasten traumatausta, joka joissakin tapauksissa hankaloittaa tukisuhteen muodostamista. Tiivis yhteistyö ja yhteydenpito eri osapuolten välillä ja työntekijöiden tuki tukisuhteen eri vaiheissa nähtiin välttämättömänä edellytyksenä toimivien tukisuhteiden ja sitä kautta haluttujen tuloksien saavuttamiselle.
Vaikka opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti lyhyen aikavälin tuloksellisuutta, kuvasivat alaikäisyksiköiden työntekijät, että pidempään kestäneissä tukisuhteissa lapsen ja nuoren saama hyöty tukisuhteesta kumuloitui vaikuttaen myönteisesti nuoren minäkuvaan ja moniin elämän osa-alueisiin:
”Reippaita, paremmin Suomeen kotoutuneita. Ovat saattaneet menestyä opinnoissa, ja päässeet vaikka opiskelemaan ammatillisiin opintoihin. Tuottaa sellaista yleistä pärjäävyyttä täällä Suomessa. Ja sitten parhaimmillaan saattaa olla se pysyvä ihmissuhde Suomessa.”
Takaisin aihealueeseen: Maahanmuutto, Pakolaisuus, Vapaaehtoistyö, verkkolehti