Blogi: Kun tukiperhesuhteesta muodostuu oikea perhesuhde
Teksti: Milla Terävä
Jokainen Yhteiset Lapsemme ry:n tukiperhetoiminnassa syntynyt tukisuhde on omanlaisensa ihmissuhde, jonka rooli nuoren ja vapaaehtoisen elämässä vaihtelee paljon. Joskus tukisuhde saattaa kuitenkin kehittyä niin merkitykselliseksi, että se ylittää tavallisen vapaaehtoistyön rajat. Joissain tällaisissa tilanteissa nuori ja vapaaehtoinen voivat jopa alkaa kokea toisensa perheenjäseninään.
Kiinnostuin aiheesta ja kirjoitin sitä käsittelevän opinnäytetyön yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n kanssa. Opinnäytetyötä varten haastattelin viittä järjestön vapaaehtoista tukiperhevanhempaa, jotka kokevat tukinuoren perheenjäsenenään. Haastattelujen tuloksia tutkin fiktiivisen sukulaisuuden käsitteen avulla.
Tukinuoresta perheenjäseneksi
Mitä fiktiivinen sukulaisuus sitten on? Lyhyesti määriteltynä fiktiivinen sukulaisuus viittaa ilmiöön, jossa omaan perheeseen koetaan kuuluvaksi myös esimerkiksi ystäviä tai muita ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole virallisesti sukua. Usein tällaisia ihmissuhteita kuvataan ”kuin perhettä” -tyyppisillä ilmauksilla ja niihin voidaan viitata erilaisten perheroolien, kuten äitihahmon tai bonuslapsen, kautta.
Haastattelemani vapaaehtoiset kokivat, etteivät tukihenkilön tai tukiperheen käsitteet enää sopineet tukisuhteen kuvaamiseen. Niiden sijaan nuori ja vapaaehtoinen viittasivat vapaaehtoiseen esimerkiksi suomiäitinä tai varamummona. Vapaaehtoiset pitivätkin tukinuoriaan perheenjäseninään. He kuvasivat suhdetta nuoreen pysyvänä ihmissuhteena pelkän tilapäisen tuttavuuden sijaan. Moni vapaaehtoinen koki oman kotinsa olevan myös nuoren koti ja korosti, ettei nuori tule heidän luokseen kyläilemään vaan kotiin.
Syntymäpäiviä, tsemppaamista ja ihan tavallista arkea
Kokemus perheenjäsenyydestä näkyi haastateltavien kokemuksissa ennen kaikkea tavallisen arjen jakamisena. Monet vapaaehtoisista korostivat, etteivät he koe tarvetta tehdä nuorten kanssa mitään kovin erityistä. Suunnitellun ohjelman sijaan nuoret osallistuivat yhdenvertaisina perheenjäseninä vapaaehtoisen arkeen, kuten ruuanlaittoon ja pihatöihin. Lisäksi nuori oli yleensä kutsuttu tukiperheen luokse viettämään perheenjäsenten syntymäpäiviä sekä suomalaisia juhlapyhiä.
Tekemieni haastattelujen perusteella vapaaehtoisista oli tullut nuorille ikään kuin vanhemman kaltaisia hahmoja. Monet vapaaehtoisista mainitsivat suoraan pyrkivänsä olemaan nuorille aikuisia, jonka puoleen voi kääntyä missä tahansa asiassa. Haastatteluissa vapaaehtoiset kertoivatkin useita koskettavia esimerkkejä siitä, kuinka he ovat tsempanneet nuorta vastoinkäymisissä, pohtineet yhdessä nuoren kanssa tätä mietityttäneitä asioita sekä kannustaneet nuoria tavoittelemaan haaveitaan.
Vapaaehtoistyö tarjosi odotettua enemmän
Fiktiivisen sukulaisuuden kokeminen ei ole vapaaehtoisen tukiperhetoiminnan edellytys tai päämäärä. Myöskään haastattelemani vapaaehtoiset eivät olleet lähteneet mukaan Yhteiset Lapsemme ry:n tukiperhetoimintaan tarkoituksenaan saada nuoresta uusi perheenjäsen. Tukisuhteen merkityksellisyys sekä kokemus perheenjäsenyydestä olikin tullut heille positiivisena yllätyksenä, jonka syntymiseen vaikuttivat vapaaehtoisten mukaan sekä sattuma että harvinaisen hyvät henkilökemiat.
Vaikka fiktiivisen sukulaisuuden kokemiseen ei tukiperhetoiminnassa pyritä, on se opinnäytetyön perusteella iloinen kokemus sitä kokeville vapaaehtoisille. Perhemäinen suhde nuoreen voikin lisätä kokemusta omasta merkityksellisyydestä sekä tarjota myönteisiä kokemuksia, kuten kiintymystä ja yhteenkuuluvuutta. Läheisiä ja kannustavia ihmissuhteita ei voi olla kenenkään elämässä liikaa. Erityisesti niiden tarve korostuu syntymäperheestään erossa olevien nuorten parissa. Siksi opinnäytetyön perusteella voidaan olettaa, että fiktiivisen sukulaisuuden kokeminen voi olla myös tukinuorille korjaava kokemus sekä merkittävä tuen lähde.
Lue koko opinnäytetyö: ”Aina on ovi auki hänelle”: fiktiivinen sukulaisuus vapaaehtoisessa tukiperhetoiminnassa
Kirjoittaja on tehnyt aiheesta opinnäytetyön Metropolia ammattikorkeakoulussa, 2024.
Takaisin aihealueeseen: Blogi, Kotoutumisen tuki, Maahanmuutto, Vapaaehtoistyö