Keltapaitainen tyttö kuulokkeet korvillaan tietokoneen ääressä. 28/05/2020 - , , ,

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Etänuorisotyön monet muodot

Teksti: Laura Keskinen

Digitaalista nuorisotyötä on tehty pitkään, mutta siitä huolimatta kevään poikkeusoloissa nuorisotyössä otettiin digiloikka. Nuorisotyöntekijät tarjoavat nuorille tuttuja palveluita etänä ja tuovat uudenlaiseen arkeen tukea ja turvaa. Nuoret tarvitsevat toistensa lisäksi myös turvallisia aikuisia.

Poikkeuksellisen kevään aikana monet tahot ovat kehittäneet uusia, hyvin luoviakin tapoja nuorten tavoittamiseksi ja auttamiseksi. Se on ihailtavaa, ja määrittelihän Valtioneuvosto nuorisotyön yhdeksi yhteiskunnan kannalta kriittiseksi alaksi. Nuorisotyöntekijät tukevat nuoria sekä koulunkäynnissä että muissa poikkeustilanteeseen liittyvissä haasteissa.

Poikkeustilan aikana lähes kaikki nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet verkkoon ja tarjoavat eri kanavissa tukea. Vaikka digitaalisella nuorisotyöllä on varsin pitkä historia, otettiin koronakriisin myötä nuorisotyössä valtava digiloikka. Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin mukaan nuorisotyön merkitys poikkeusoloissa on jopa kasvanut.  Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuussa nuorisotyön siirtymisestä verkkoon ja haastatteli digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen Verken toiminnanjohtajaa Suvi Tuomista. ”Nuorilla vapaa-aika on lisääntynyt, kun moni harrastustoiminta on tauolla. Nuorisotyö tarjoaa tuttuja palveluitaan etänä ja tuo siten rytmiä ja tuttuutta nuorten arkeen, jossa nyt niin moni muu asia on mullistunut”, Tuominen kertoo HS:n haastattelussa.

Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset, Demi-lehti ja nuorten mielenterveysseura Yeesi selvittivät nuorten ajatuksia poikkeustilasta #MPkorona-kyselyn avulla. Tuloksista selvisi, että nuoret kokevat tilanteen hyvin eri tavoin. Selvä enemmistö nuorista kuitenkin kärsii koronatilanteen vaikutuksista, ja eniten se on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin. Nuorten mukaan vuorovaikutus muiden kanssa helpottaa omaa oloa poikkeustilanteessa.

Keskusteluapua tarjolla

Etänuorisotyössä nuoria kohdataan heidän suosimissa kanavissa, kuten Instagramissa, Discordissa ja Whatsappissa. Lisäksi nuorille suunnattua keskusteluapua on saatavana auttavista puhelimista ja chateista. MIELI Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti ylläpitävät Sekasin-chattia, jossa päivystävät vapaaehtoiset koulutetut tukihenkilöt ja järjestöjen työntekijät. Valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta keskusteluapua on saatavana suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi.

Mielenterveyden kanssa kamppailevien on mahdollista saada apua myös muualta: esimerkiksi Nuorten mielenterveystalo tarjoaa tietoa nuoruuden tyypillisimmistä mielenterveyden ongelmista, niiden tunnistamisesta, hoidosta sekä palveluihin ohjautumisesta. Myös Helsinki Mission Nuorten kriisipiste tarjoaa keskusteluapua puhelimitse. Keväälle varatut ajat on hoidettu etäyhteyksien avulla. Nuorille on tarjottu myös vapaaehtoisia karanteenikavereita, joiden kanssa nuoret ovat voineet pitää yhteyttä.

Osa lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista on toiminut jo pitkään verkossa ja etänä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ylläpitää Lasten ja nuorten puhelinta ja tarjoaa keskusteluapua myös Nuortennetissä. Väestöliiton ylläpitämä Poikien puhelin on nimensä mukaisesti pojille ja nuorille miehille suunnattu puhelin- ja verkkopalvelu. Amal ry puolestaan on sosiaalialalla toimiva yhdistys, joka tarjoaa tukea ja edistää tyttöjen ja naisten hyvinvointia islamin arvoihin perustuen. Yhdistyksen aktiiveina ja asiantuntijoina toimivat sosiaali- ja terveysaloilla työskentelevät musliminaiset. Amal ry perusti huhtikuussa tukipuhelimen eri-ikäisille naisille, jotka tarvitsevat ohjausta tai keskusteluapua.

Etäkavereita ja luovaa yhdessäoloa

Yhteiset Lapsemme käynnisti Etäkaveri-toiminnan, joka on suunnattu Suomessa ilman perhettään eläville turvapaikanhakijanuorille. Etäkaveri-toiminnassa yhteyttä pidetään videopuheluilla, viesteillä ja soitellen. Myöhemmin tapaamisia on mahdollista jatkaa kasvotusten. Lisäksi Yhteiset Lapsemme aloitti monikielisen chatin, jossa juttuseuraa on tarjolla sekä perheille että yli 15-vuotiaille nuorille suomeksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja kreikaksi.

Tyttöjen ja poikien talot ovat toteuttaneet nuorisotyötä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä otteella uusin keinoin, kohdanneet nuoria eri alustoilla ja tarjonneet yksilöllistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville. Tyttöjen ja poikien talot ovat mahdollistaneet verkkokeskusteluita ja matalan kynnyksen toimintaa some-kanavissa: esimerkiksi Helsingin Poikien talo on tarjonnut viikoittain kotoutumista edistäviä keskusteluita ja kohtaamisia 13–28-vuotiaille maahan muuttaneille ja Suomessa syntyneille nuorille.

Nuorten linkki on järjestänyt viikoittain ohjattuja ryhmächatteja, joissa on käsitelty mm. yksinäisyyttä, unirytmiä, jaksamista ja päihteidenkäyttöä. Aseman Lapset puolestaan pystytti virtuaalisen Walkers-kahvilan Discordiin. Lisäksi järjestön Friends-toiminnan myötä Instagramissa ja Facebookissa on julkaistu säännöllisesti mielen hyvinvointiin liittyviä tehtäviä.

Keskusteluiden ja yhdessäolon lisäksi verkkoalustat ovat mahdollistaneet myös taiteen tekemisen etänä. Kansalaisfoorumi perusti taidelähtöisen Toinen tila -verkkoryhmän, jonka tarkoituksena on parantaa jaksamista poikkeusoloissa sekä purkaa epävarman tilanteen aiheuttamia tunteita. Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö Nuori Taide loi Instagramiin Yhdessä erillään -nimisen tempauksen. Omaa taidettaan – esimerkiksi kuvia, tekstejä, käsitöitä, tanssia ja laulua – on voinut lähettää Nuori Taiteelle pitkin kevättä. Lähetettyjä materiaaleja on julkaistu Instagramissa tai Nuori Taiteen blogissa.

Tukea myös seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin

Monet nuoret pohtivat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä myös poikkeusoloissa. Osa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvästä etätuesta on ollut olemassa jo pidempään, osa on luotu poikkeusoloissa. Helsingin Poikien talo on tehnyt yhdessä Helsingin ja Espoon tyttöjen talojen kanssa säännöllisesti Instagram-livejä, joissa on tarjottu seksuaalineuvontaa nuorille.

Nuorten Exit puolestaan on tukenut nuoria chatissa esimerkiksi omiin rajoihin, seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Sinuiksi-palvelussa ammattilaiset tukevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, identiteettiään pohtivia sekä heidän läheisiään. Sinuiksi on järjestänyt puhelin- ja nettipäivystyksen lisäksi myös chat-vertaisryhmiä.

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä Nyyti ry on perustanut keskusteluryhmiä liittyen opintoihin, ihmissuhteiden kriisiytymiseen ja yksinäisyyteen. Lisäksi Nyyti lanseerasi 23. huhtikuuta vietettävää opiskelijoiden mielenterveyspäivää varten #mitätehtäis-kampanjan. Kampanjalla haluttiin nostaa esiin ystävyyden merkitystä opiskelijoiden hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

Tukea arkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos tukee 16–29-vuotiaita nuoria kohti koulu- ja työelämää ja auttaa heitä esimerkiksi mielenterveyteen, asumiseen ja raha-asioihin liittyen. Vamos on kevään aikana lisännyt some-viestintäänsä, jotta nuoret, heidän läheiset ja nuorten kanssa työskentelevät saava tiedon nuorisotyön jatkumisesta myös poikkeustilanteessa. Vamoksessa on pyritty etsimään sellaisia sovelluksia, jotka ovat nuorille tuttuja: esimerkiksi ryhmät ovat jatkaneet toimintaansa Discordissa. Vamoksen lisäksi myös Ohjaamot tarjoavat apua ja tukea valtakunnallisesti alle 30-vuotiaille. Vaikka Ohjaamojen ovet ovat koronakriisin vuoksi suljettuna, apua on tarjottu puhelin- ja verkkopalveluiden muodossa.

Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuva K-0-toiminta lanseerasi keväällä #TurvallinenAikuinen-somekampanjan. Kampanjan avulla on muistutettu nuoria siitä, että nuorisotyön ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat heitä varten myös poikkeusoloissa. Kampanjan viesti on tärkeä. Toivoisinkin meidän muistavan, että myös jokainen meistä voi olla turvallinen aikuinen auttamalla, tukemalla ja kuuntelemalla lapsia ja nuoria.

Lähteet:

”Koti ei ole nyt kaikille nuorille turvallisin paikka” – korona­kriisi pakotti nuoriso­työn verkkoon, ja nyt asiantuntijat pelkäävät, että moni nuori jää yksin. Julkaistu Helsingin Sanomissa 6.4.2020.

Mitä nuoret toivovat nyt aikuisilta? #MPkorona-kyselyssä selvitettiin nuorten ajatuksia koronakriisistä. Allianssin uutinen, julkaistu 9.4.2020.

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , ,