13/06/2017 - , ,

Yritysvastuu ja ihmisoikeudet puhuttivat kevätseminaarissa

Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS järjesti toukokuun 16. päivä 2017 Yritysvastuu ja ihmisoikeudet -kevätseminaarin. Puhujia ja panelisteja seminaariin oli saapunut Suomen lisäksi Keniasta, Ugandasta, Nepalista, Bangladeshista, Sri Lankasta ja Iso-Britanniasta.

Kauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen piti seminaarin avajaispuheen. Hän toi esille, että ihmisoikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava teema. Finnfund kehitysrahoitusyhtiö tukee yritysten kannattavia ja vastuullisia investointeja kehittyvissä maissa, eli usein toimintaympäristöissä, joihin sisältyy myös riskejä. Vastuulliset markkinat ja kuluttajalähtöisyyden vahvistaminen ovat Finnfundin keskeisiä tavoitteita.

Hondurasin tilanne huolen aiheena

Seminaarissa keskustelua herätti suuri vesivoimahanke Hondurasissa, missä Finnfund on ollut mukana rahoittajana. Maankäyttöoikeuksiin liittyen on ilmennyt ongelmia ja kiistat ovat olleet väkivaltaisia. Julkisuutta saaneen ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisti Bertha Cáceresin vuonna 2016 tapahtuneen murhan jälkeen Hondurasissa on murhattu jo seitsemän ympäristöaktivistia vuoden sisällä. Finnfund on sittemmin lopettanut hankkeen maksatukset, muttei aktivisti Meri Mononen-Matiaksen mukaan ole vetäytynyt kokonaan hankkeesta.

Kommenttina yleisöstä pohdittiin, olisiko tilannekartoituksen voinut tutkia paremmin etukäteen. Samalla toivottiin riippumattoman julkisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen rahoituksen takaamista, jolla viitattiin Finnwatchin tekemään tutkimustyöhön suomalaisyritysten globaalista vastuusta maailmalla.

Väkivaltaisuudet aktivisteja kohtaan eivät sinänsä ole mikään tuore ilmiö. Global Witness -järjestön raportin mukaan vuodesta 2010 Hondurasissa on murhattu yli 120 suuryhtiöiden toimia vastustavaa aktivistia, mikä on tehnyt Hondurasista maailman vaarallisimman maan aktivismille. Helmikuussa 2017 maassa hyväksytyn lain mukaan protestoijia voidaan syyttää terrorismista ja valtion joukoille on taattu lisää syytesuojaa siviileihin kohdistuvien hyökkäysten varalta.

Jaettu vauraus edistää turvallisuutta

Business & Human Rights Resource Centre (BHRRC):n toiminnanjohtaja Phil Bloomer esitti huolensa maailmankaupan nykytilasta, jossa hypereriarvoisuus luo suurta, mutta köyhtyvää työväenluokkaa erittäin pienen eliitin rikastuessa. Jaetun vaurauden rakentaminen luo turvallisuutta. Maailman markkinoiden pitäisi tuottaa jaettua vaurautta ja turvallisuutta paljon paremmin. Bloomerin mukaan moderni orjuus, jota esiintyy jokaisessa globaalissa tuotantoketjussa, pitäisi pystyä poistamaan.

YK:ssa on kuusi vuotta sitten määritelty ohjaavat periaatteet, joiden mukaan hallitusten kuuluu suojella ihmisoikeuksia. Liiketalouden pitää suojella ihmisoikeuksia, joista sillä on perustavanlaatuinen vastuu itsessään. Liiketalouden ja hallitusten on tuotettava ratkaisu väärinkäytöstapauksissa, kun niitä esiintyy.

Kuudessa vuodessa 20 valtiota 180:stä on laatinut toimintasuunnitelman tai toimintaohjelman näiden ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi. Bloomer toteaa, että vapaaehtoinen lähestymistapa ei johda tavoitteisiin riittävän nopeasti. Tarvitaan kansainvälisiä lainsäädäntöjä, kahdenvälisiä sopimuksia ja painostusta. Kestävän kehityksen tavoitteet antavat syytä huoleen. Vastuulliset liiketoimijat pitäisi pystyä palkitsemaan ja väärinkäytösten johtaa suuriin riskeihin yhtiöiden maineen menettämisen kautta vastuuttomien toimijoiden kohdalla.

Korkeat standardit ja läpinäkyvyys

Valtioiden omistamien yhtiöiden pitäisi erityisesti pyrkiä korkeampiin standardeihin. Jos 40 vuotta sitten valtiot säännöstelivät yhteiskunnan odotusten mukaisesti, nykyään valtiot ovat ujoja ja kysyvät yhtiöiltä miten he haluaisivat tulla säännöstellyiksi, Bloomer kritisoi.

Läpinäkyvyyden pitäisi olla pakollisista tuotantoketjuissa ja muilla liiketoiminnan osa-alueilla. Kollektiivisiin ongelmiin tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli tässä prosessissa. Moninaisuudessa tarvitaan yhtenäisyyttä sekä keskustelua eri osapuolten ja toimijoiden välillä, hän painottaa. Bloomer muistuttaa, että kun yritys ottaa huomioon ihmisoikeudet ja ne toteutuvat, yritys tuottaa parhaat mahdolliset tulokset ja saadaan aikaan parasta mahdollista kehitystä.

Paneelikeskusteluissa dialogin tärkeyttä korostettiin. Eri tahojen äänet on otettava huomioon. Yhteisöjen kanssa on pyrittävä yhteistyöhön ja eri osapuolien kannalta myönteisiin ratkaisuihin. Voiton tavoittelun nimissä ei voida vahingoittaa ihmisoikeuksia tai ympäristöä. Kannattavuuden ja voittojen on päädyttävä myös yhteisöihin. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartialan sanoin ”Ihmiset eivät ole yhtiöitä varten, vaan yhtiöt ihmisiä varten.”

Finnfund pyrkii kartoittamaan ja arvioimaan tilanteen ja toimintaympäristön ennen sijoituspäätöksiä. Riikka Thomson työskentelee Finnfundin ympäristö- ja sosiaalinen vastuu -tiimissä. Hänen mukaansa taustatutkimusresurssit ovat kuitenkin niukat ja paikan päälle päästään harvoin haastattelemaan eri sidosryhmiä.

Kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan

The Initiative for Social and Economic Rights (ISER):n toiminnanjohtaja Salima Namusobya Ugandasta ehdotti suomalaisten kansalaisjärjestöjen paikallisen kansalaisyhteiskunnan kontaktiverkostojen sekä heidän tietämyksen ja paikallistuntemuksen hyödyntämistä tässä kartoittamisprosessissa. Kun Suomen yhtenä läpileikkaavana kehityspoliittisena tavoitteena on kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen, voisi olla esimerkillistä ja kansalaisyhteiskunnan asemaa vahvistavaa kutsua heidän edustajia samaan neuvottelupöytään valtion viranomaisten tai hallituksen kanssa.

Vastuullisen liiketoiminnan aloitteita ja myönteistä kehitystä esiteltiin myös paneeleissa. Yhtiöitä koskevassa lainsäädännössä on pyrittävä liiketoiminnan viisaaseen säännöstelyyn. Yhtiöiltä esimerkiksi Ranskassa vaaditaan raportti siitä, miten ne ottavat huomioon ja varmistavat, ettei niiden tuotantoketjussa esiinny lapsityötä.

Haasteet ovat kuitenkin edelleen valtavat. Iltapäivän valinnaisista työpajoista Maailman pankin rahoittamaa rakennushanketta ja lasten oikeuksia käsittelevä työpaja oli jouduttu perumaan. Tilalla oli ”Ympäristö- ja ihmisoikeuspuolustajien työ sekä yritysvastuu”, jota piti kenialainen kampanjakoordinaattori Phyllis Omido Center For Justice and Environmental Action -järjestöstä. Omido kertoi omakohtaisia kokemuksiaan aktivistien arjesta ja siihen sisältyvästä uhkailusta, seuraamisista, yksityisyyden loukkauksista, ahdistelusta ja läheisten kidnappauksista, joita he joutuvat työssään kohtaamaan.

Muutokset ovat mahdollisia ja niiden toteuttamiseksi on keinoja, jos vain tahtoa löytyy. Agenda 2030 kehitystavoitteiden mukaisesti on luovuttava pohjoinen-etelä kahtiajaosta, sillä nykyinen tilanne vaikuttaa meihin kaikkiin. Mitä voimme kertoa jälkipolville siitä, miten ratkaisimme lähes koko maailmanväestöä koskettavia epäkohtia ja eriarvoisuutta?

Teksti ja kuva: Jaakko Lavonius

KUVA: Kiosin järjestämä seminaari veti Kuntatalon salin täyteen osallistujia.

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , ,

Lisää samasta aiheesta:

”Maailmankatsomuksessani on vaikutteita monesta kulttuurista”

05/06/2020 - , , , , , ,

Minun maailmankatsomukseni on sellainen, että maailmassa ihmiset saavat uskoa mihin he haluavat ja monessa maassa on turvallista ja ihmisillä hyvä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

28/05/2020 - , , , ,

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Teksti: Laura Huuskonen Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

28/05/2020 - , , , ,

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen Kuva: THL Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

28/05/2020 - , , ,

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Teksti: Hanna-Leena Ylönen Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020 Pääkirjoitus: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen

28/05/2020 - , , ,

Teksti: Markus Söderlund Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: