13/06/2017 - , ,

Yritysvastuu ja ihmisoikeudet puhuttivat kevätseminaarissa

Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS järjesti toukokuun 16. päivä 2017 Yritysvastuu ja ihmisoikeudet -kevätseminaarin. Puhujia ja panelisteja seminaariin oli saapunut Suomen lisäksi Keniasta, Ugandasta, Nepalista, Bangladeshista, Sri Lankasta ja Iso-Britanniasta.

Kauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen piti seminaarin avajaispuheen. Hän toi esille, että ihmisoikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava teema. Finnfund kehitysrahoitusyhtiö tukee yritysten kannattavia ja vastuullisia investointeja kehittyvissä maissa, eli usein toimintaympäristöissä, joihin sisältyy myös riskejä. Vastuulliset markkinat ja kuluttajalähtöisyyden vahvistaminen ovat Finnfundin keskeisiä tavoitteita.

Hondurasin tilanne huolen aiheena

Seminaarissa keskustelua herätti suuri vesivoimahanke Hondurasissa, missä Finnfund on ollut mukana rahoittajana. Maankäyttöoikeuksiin liittyen on ilmennyt ongelmia ja kiistat ovat olleet väkivaltaisia. Julkisuutta saaneen ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisti Bertha Cáceresin vuonna 2016 tapahtuneen murhan jälkeen Hondurasissa on murhattu jo seitsemän ympäristöaktivistia vuoden sisällä. Finnfund on sittemmin lopettanut hankkeen maksatukset, muttei aktivisti Meri Mononen-Matiaksen mukaan ole vetäytynyt kokonaan hankkeesta.

Kommenttina yleisöstä pohdittiin, olisiko tilannekartoituksen voinut tutkia paremmin etukäteen. Samalla toivottiin riippumattoman julkisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen rahoituksen takaamista, jolla viitattiin Finnwatchin tekemään tutkimustyöhön suomalaisyritysten globaalista vastuusta maailmalla.

Väkivaltaisuudet aktivisteja kohtaan eivät sinänsä ole mikään tuore ilmiö. Global Witness -järjestön raportin mukaan vuodesta 2010 Hondurasissa on murhattu yli 120 suuryhtiöiden toimia vastustavaa aktivistia, mikä on tehnyt Hondurasista maailman vaarallisimman maan aktivismille. Helmikuussa 2017 maassa hyväksytyn lain mukaan protestoijia voidaan syyttää terrorismista ja valtion joukoille on taattu lisää syytesuojaa siviileihin kohdistuvien hyökkäysten varalta.

Jaettu vauraus edistää turvallisuutta

Business & Human Rights Resource Centre (BHRRC):n toiminnanjohtaja Phil Bloomer esitti huolensa maailmankaupan nykytilasta, jossa hypereriarvoisuus luo suurta, mutta köyhtyvää työväenluokkaa erittäin pienen eliitin rikastuessa. Jaetun vaurauden rakentaminen luo turvallisuutta. Maailman markkinoiden pitäisi tuottaa jaettua vaurautta ja turvallisuutta paljon paremmin. Bloomerin mukaan moderni orjuus, jota esiintyy jokaisessa globaalissa tuotantoketjussa, pitäisi pystyä poistamaan.

YK:ssa on kuusi vuotta sitten määritelty ohjaavat periaatteet, joiden mukaan hallitusten kuuluu suojella ihmisoikeuksia. Liiketalouden pitää suojella ihmisoikeuksia, joista sillä on perustavanlaatuinen vastuu itsessään. Liiketalouden ja hallitusten on tuotettava ratkaisu väärinkäytöstapauksissa, kun niitä esiintyy.

Kuudessa vuodessa 20 valtiota 180:stä on laatinut toimintasuunnitelman tai toimintaohjelman näiden ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi. Bloomer toteaa, että vapaaehtoinen lähestymistapa ei johda tavoitteisiin riittävän nopeasti. Tarvitaan kansainvälisiä lainsäädäntöjä, kahdenvälisiä sopimuksia ja painostusta. Kestävän kehityksen tavoitteet antavat syytä huoleen. Vastuulliset liiketoimijat pitäisi pystyä palkitsemaan ja väärinkäytösten johtaa suuriin riskeihin yhtiöiden maineen menettämisen kautta vastuuttomien toimijoiden kohdalla.

Korkeat standardit ja läpinäkyvyys

Valtioiden omistamien yhtiöiden pitäisi erityisesti pyrkiä korkeampiin standardeihin. Jos 40 vuotta sitten valtiot säännöstelivät yhteiskunnan odotusten mukaisesti, nykyään valtiot ovat ujoja ja kysyvät yhtiöiltä miten he haluaisivat tulla säännöstellyiksi, Bloomer kritisoi.

Läpinäkyvyyden pitäisi olla pakollisista tuotantoketjuissa ja muilla liiketoiminnan osa-alueilla. Kollektiivisiin ongelmiin tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli tässä prosessissa. Moninaisuudessa tarvitaan yhtenäisyyttä sekä keskustelua eri osapuolten ja toimijoiden välillä, hän painottaa. Bloomer muistuttaa, että kun yritys ottaa huomioon ihmisoikeudet ja ne toteutuvat, yritys tuottaa parhaat mahdolliset tulokset ja saadaan aikaan parasta mahdollista kehitystä.

Paneelikeskusteluissa dialogin tärkeyttä korostettiin. Eri tahojen äänet on otettava huomioon. Yhteisöjen kanssa on pyrittävä yhteistyöhön ja eri osapuolien kannalta myönteisiin ratkaisuihin. Voiton tavoittelun nimissä ei voida vahingoittaa ihmisoikeuksia tai ympäristöä. Kannattavuuden ja voittojen on päädyttävä myös yhteisöihin. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartialan sanoin ”Ihmiset eivät ole yhtiöitä varten, vaan yhtiöt ihmisiä varten.”

Finnfund pyrkii kartoittamaan ja arvioimaan tilanteen ja toimintaympäristön ennen sijoituspäätöksiä. Riikka Thomson työskentelee Finnfundin ympäristö- ja sosiaalinen vastuu -tiimissä. Hänen mukaansa taustatutkimusresurssit ovat kuitenkin niukat ja paikan päälle päästään harvoin haastattelemaan eri sidosryhmiä.

Kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan

The Initiative for Social and Economic Rights (ISER):n toiminnanjohtaja Salima Namusobya Ugandasta ehdotti suomalaisten kansalaisjärjestöjen paikallisen kansalaisyhteiskunnan kontaktiverkostojen sekä heidän tietämyksen ja paikallistuntemuksen hyödyntämistä tässä kartoittamisprosessissa. Kun Suomen yhtenä läpileikkaavana kehityspoliittisena tavoitteena on kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen, voisi olla esimerkillistä ja kansalaisyhteiskunnan asemaa vahvistavaa kutsua heidän edustajia samaan neuvottelupöytään valtion viranomaisten tai hallituksen kanssa.

Vastuullisen liiketoiminnan aloitteita ja myönteistä kehitystä esiteltiin myös paneeleissa. Yhtiöitä koskevassa lainsäädännössä on pyrittävä liiketoiminnan viisaaseen säännöstelyyn. Yhtiöiltä esimerkiksi Ranskassa vaaditaan raportti siitä, miten ne ottavat huomioon ja varmistavat, ettei niiden tuotantoketjussa esiinny lapsityötä.

Haasteet ovat kuitenkin edelleen valtavat. Iltapäivän valinnaisista työpajoista Maailman pankin rahoittamaa rakennushanketta ja lasten oikeuksia käsittelevä työpaja oli jouduttu perumaan. Tilalla oli ”Ympäristö- ja ihmisoikeuspuolustajien työ sekä yritysvastuu”, jota piti kenialainen kampanjakoordinaattori Phyllis Omido Center For Justice and Environmental Action -järjestöstä. Omido kertoi omakohtaisia kokemuksiaan aktivistien arjesta ja siihen sisältyvästä uhkailusta, seuraamisista, yksityisyyden loukkauksista, ahdistelusta ja läheisten kidnappauksista, joita he joutuvat työssään kohtaamaan.

Muutokset ovat mahdollisia ja niiden toteuttamiseksi on keinoja, jos vain tahtoa löytyy. Agenda 2030 kehitystavoitteiden mukaisesti on luovuttava pohjoinen-etelä kahtiajaosta, sillä nykyinen tilanne vaikuttaa meihin kaikkiin. Mitä voimme kertoa jälkipolville siitä, miten ratkaisimme lähes koko maailmanväestöä koskettavia epäkohtia ja eriarvoisuutta?

Teksti ja kuva: Jaakko Lavonius

KUVA: Kiosin järjestämä seminaari veti Kuntatalon salin täyteen osallistujia.

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme ry:n ilmasto-ohje on valmistunut

18/06/2019 - , , , , ,

Kevään 2019 aikana Yhteiset Lapsemme ry:ssä valmisteltu järjestön oma ilmasto-ohje on nyt julkaistu kotisivuillamme. Yhdessä laadittu ilmasto-ohje koskee kaikkea yhdistyksen...

Lue lisää

Erään tarinan alku – Ilman huoltajaa tullut nuori saa suomalaisen tukiperheen

18/06/2019 - , , , ,

Teksti: Heini Aaltonen Kuva: Soili Aaltonen Eräänä torstai-iltana huomaan Messengerissä viestin. ”Huomasin ilmoituksen, jossa pojalle etsitään tukiperhettä. Onko hänelle jo...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry Maailma kylässä -festivaalissa 25.-26.5.2019

08/06/2019 - , , , , , , , ,

Lämpimät kiitokset kaikille Yhteiset Lapsemme ry:n teltalla Maailma kylässä -festivaaliviikonlopun aikana käyneille, vapaaehtoisille ja järjestäjille! Erityiskiitokset Good Hair Day -kollektiiville...

Lue lisää

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ihmisoikeuskysymys

29/05/2019 - , , , ,

Teksti: Irma Marttinen Yhteiset Lapsemme ry:ssä toiminnan kärki on ollut lapsen oikeuksien edistämisessä. Suomessa työtä on tehty erityisesti monikulttuuristen lasten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2019 -lehden teemana ilmastonmuutos

29/05/2019 - , , , , , ,

PÄÄKIRJOITUS Järjestöjen ilmastotyö on kesken Teksti: Markus Söderlund Kuva: Heidi Rostén, Bolivia 2011 Tämän pääkirjoituksen ensimmäiset lauseet kirjoitetaan lentokoneessa. Lentoa...

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikeuttaa miljoonien pakolaislasten elämää

29/05/2019 - , , , ,

Teksti: Enni Kallio / Suomen Pakolaisapu Kuva: Jenna Vehviläinen Maailman lähes 70 miljoonasta pakolaisesta 85 % elää kehitysmaissa ja yli...

Lue lisää

Nuoren puheenvuoro: Ilmasto ei odota, että me aikuistumme

29/05/2019 - , , , , , ,

Teksti: Aino Vehkavaara Mitä sinä ajattelet, kun kuulet sanan ilmastonmuutos? Monelle tulevat ensimmäisenä mieleen jääkarhut ja norpat tai hiihtokelien katoaminen,...

Lue lisää

”Haluan uskoa, että valinnoillani on merkitystä”

29/05/2019 - , , , , ,

Emma Saloranta-Winiecki on monikulttuurisen perheen äiti ja maailman kansalainen, joka  toimii ihmisoikeuksien, erityisesti tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Yhdessä amerikkalaisen...

Lue lisää

Mikä estää meitä toimimasta ilmastoystävällisemmin?

29/05/2019 - , , , ,

Teksti ja kuva: Helena Korpela Sitran kehittämä yhteiskunnallisen keskustelun väline Erätauko ilmestyi Yhteiset Lapsemme ry:n elämään syksyllä 2018. Ole rohkea...

Lue lisää

Lasten heimo – alkuperäiskansan elämä muutoksessa Kolumbiassa

29/05/2019 - , , , , ,

Teksti ja kuvat: Nina Keres Kolumbian Guaviaren sademetsissä vaelteli vielä parikymmentä vuotta sitten koko Latinalaisen Amerikan viimeisenä pidetty metsästäjä-keräilijäheimo, Nukak...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: