28/05/2020 - , , ,

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta

Teksti: Hanna-Leena Ylönen

Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen. Siinä missä ennen olivat työmatkat, toimistot, päiväkodit ja koulut, oli kaiken keskipisteenä nyt koti. Arjen rutiinit oli saatava toimimaan saman katon alla. Niistä vanhemmista, joille etätyö oli mahdollisuus, tuli myös koulunkäynninohjaajia ja lastenhoitajia. Vaikka etäkoulun aikataulu on vapaampi, on se sekä opettajalle, oppilaalle että vanhemmalle tavallista koulua kuormittavampi. Mutta mitä mieltä koululaiset ja opettajat ovat itse etäopetuksesta? Entä, miten etäkoulu onnistuu maahanmuuttajataustaisilta oppilailta?

”Kivointa olla kotona ilman kiirettä”

Etäkoulussa opiskellaan lukujärjestyksen mukaan. Opiskelu on itsenäisempää, sillä tehtävät saa aikatauluttaa itse. Kiireettömät aamut kotona ja opiskelu oman aikataulun mukaan ovat monelle koululaiselle mieleen.

Kivointa on, että saa tehdä tehtäviä omaan tahtiin ja eri järjestyksessä. – Paul 9 v.

Etäkoulussa oppilaat oppivat itsenäisimmiksi. He oppivat paitsi järjestelemään aikataulunsa, myös etsimään tietoa itse, opettajaan turvautumatta.

Siten pystyy ite tekemään kaikki asiat, ettei opettajan tarvii aina olla siinä auttamassa ja muutenkin tekemään paljon asioita ite.  – Leni 8 v.

Myös yksilöllisillä eroilla on vaikutusta etäkoulun onnistumisessa, tai ainakin siinä, kuinka mieluisaksi tai epämieluisaksi se koetaan. Siinä missä yksi kaipaa enemmän toimintaa ja kaveriporukkaa ympärilleen, toinen tarvitsee rauhallisemman ympäristön voidakseen keskittyä.

Tehtävät ovat mukavampia, koska tehtävissä on enemmän materiaalia ja niistä kiinnostuu paremmin, kun voi keskittyä paremmin. Olen huomannut, mitä osaan, kun kukaan ei keskeytä. – Onni 14 v.

Etäkoulussa opitaan myös erilaisia asioita ja eri tavalla kuin tavallisessa koulussa. Toiset opettajat ovat tarttuneet haasteeseen mielikuvituksella. Esimerkiksi ruotsin ääntämistä on eräässä yläkoulussa harjoiteltu menemällä metsään ja äänittämällä luontosanastoa WhatsAppissa, jonka kautta ääntämisharjoitus on lähetetty opettajalle. Eräässä alakoulussa on musiikin tunneilla laadittu hyvänmielen soittolistoja, harjoiteltu pöytärummutusta ja järjestetty body perkussion -sessioita. Tehtävänä voi olla vaikkapa sukulaiselle soittaminen, siivoaminen tai leipominen. 12-vuotias Eino kertoo oppineensa leipomaan valkosipulipatonkeja etäkoulussa.

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimiva Marja Maaniemi pitää säännöllisesti oppitunteja Teamsissa, ja kehuu etäyhteystekniikkaa yllättävän toimivaksi. Etäyhteyden kautta onnistuvat monenlaiset asiat: opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, pienryhmätyöskentely ja myös asioiden näyttäminen netistä, Power Pointista tai sähköisestä oppikirjasta näytön jakamisen kautta. Etäyhteys on tuonut esiin myös yllättäviä myönteisiä puolia:

Opiskelijat voivat kysyä ja kommentoida asiaa myös kirjoittamalla keskustelupalstalle, jolloin myös hyvin hiljainen opiskelija saattaa ottaa osaa keskusteluun. Yllätyksekseni voin antaa yksilöllisempää tukea etäyhteyden kautta. Huolimatta siitä, että on kyse ”isoista” lukiolaisista, 30 opiskelijan ryhmässä lähiopetuksessa tapahtuu paljon, enkä pysty 75 minuutin oppitunnilla ottamaan huomioon kaikkia. Kun opiskelijat käyttävät sähköistä oppikirjaa, näen hetkessä, kenellä on jokin ongelma/väärinymmärrys tms. jonkin asian kanssa ja voin ottaa häneen yhteyttä.

Myös perinteiset roolit opettajan ja oppilaiden välillä murtuvat, kun oppilaat näkevät opettajansa omassa kodissaan.

Kun kaikki työskentelevät kotonaan, opiskelijoihin on toisaalta syntynyt myös erilainen suhde. En tarkoituksella sumenna taustaani vaan opiskelijat saavat nähdä minut kotiympäristössäni. Olen esitellyt Lempi-kissamme ja välillä lapset ovat saattaneet käydä kysymässä jotain kesken kaiken. Minullekin on esitelty lemmikkejä. –Marja Maaniemi, lukion opettaja

Poikkeustilanne on myös työyhteisön haaste, joka voi parhaimmillaan kohottaa kollegoiden ja esimiehen välistä yhteistyökykyä, luottamusta ja arvostusta. Tsemppaamisen ja luovien ratkaisujen tärkeys korostuu kaikessa, kun poikkeustila on pysäyttänyt niin koulun henkilökunnan, oppilaiden kuin vanhempienkin rutiinit.

”Tyhmintä on se, kun systeemit ei toimi”

Etäteknologia on mahdollistanut koulun jatkumisen poikkeusoloissakin. Etäyhteyteen liittyy kuitenkin myös paljon haasteita aina uuden tekniikan oppimisen vaikeudesta pätkivään yhteyteen ja sähköisten järjestelmien jäykkyyteen.

Tyhmintä se, että kaikkien vastausten pitää olla tarkalleen oikein joissain sähköisissä järjestelmissä, jotta ne hyväksytään oikeiksi. – Onni 14 v.

Etäkoulussa sopivan työmäärän löytäminen voi olla opettajalle haasteellista. Liiat tehtävät voivat lannistaa, erityisesti kun niistä pitää suoriutua itsenäisesti.

Tyhmää on se, jos annetaan liikaa tehtäviä. –Vilho 11 v.

Opettajan täytyy myös miettiä, mikä on sopiva suhde etäyhteyden välityksellä pidettyjen oppituntien ja itsenäisen opiskelun välillä. Luovat ratkaisut ovat tarpeen erityisesti, jos opettaja haluaa irrottaa oppilaansa hetkeksi ruudun äärestä, jossa luonnollisestikin kuluu etäkoulussa paljon aikaa. Etäkoulun tavat ja ohjeistukset voivat kuitenkin vaihdella paljon opettajasta ja koulusta riippuen.

Etäkoululaiset kaipaavat opettajan läsnäoloa ja kavereitaan. Vaikka etäopiskelu on ollut monella tapaa positiivinen yllätys, se on tuonut näkyväksi myös lähiopetuksen inhimillisen kontaktin tärkeyden. Etäyhteyden välityksellä voi opettaa, voi oppia, voi antaa tukea ja tsempata, mutta etätunneilla opettaja ei näe oppilaiden ilmeitä, eikä kuule heidän spontaaneja kommenttejaan.

Opiskelijat kaipaavat toisiaan ja normaalia yhteisöllistä luokkatilannetta, ja minä kaipaan opiskelijoita. En näe sanatonta viestintää, en hämmentyneitä katseita, en sitä, kun joku yhtäkkiä tajuaa jotakin tärkeää, ”läpän heittäminen” puuttuu. Normaalissa luokkatilanteessa oppitunnit aloitetaan kuulumisilla ja oppitunnillakin tartun herkästi opiskelijalta kuulemaani juttuun, joka toimii usein aasinsiltana uusiin käsiteltäviin seikkoihin. Teamsissa iskee välillä epätoivo: puhun ruudulle ja mietin, kuunteleeko kukaan.  –Marja Maaniemi, lukion opettaja

Moni tekijä vaikuttaa etäopetuksen lopputulokseen. Tarvitaan luovia ja motivoituneita opettajia ja hyvää työyhteisöä. Tarvitaan motivoituneita koululaisia, joilla on tarvittavat laitteet ja tietotekniset taidot. Tarvitaan rauhallista ja turvallista kotiympäristöä, joka mahdollistaa koulutehtäviin keskittymisen. Tarvitaan aikuisia, jotka tukevat lasta tarpeen tullen. Ja tarvitaan riittävää kielitaitoa tehtävien ymmärtämiseen ja niiden tekemiseen.

”Tyhmä asia, koska suomen kieli on vaikeaa”

Etäkoulu on eittämättä tekninen oppitunti, josta hyötyvät tulevaisuudessa niin opettajat kuin oppilaatkin. Teknologia on kuitenkin haaste, joka pitää sisällään myös eriarvoistumisen vaaran. Monet koulut ovat luvanneet jakaa laitteita oppilaille, joilla niitä ei löydy omasta takaa. Mutta toisille tietotekninen osaaminen on ennestään tutumpaa kuin toisille. Vasta maahan tulleen ja suomalaisen koulun aloittaneen oppilaan digitaidot voivat olla olemattomat. Kaikilla ei myöskään ole kotona käytettävissä aikuisen apua.

Tekniikka on osalle (maahanmuuttajataustaisista oppilaista) haastavaa. Loppuvaiheessa oleville on helpompaa, mutta alkuvaiheessa oleville on kielitaito ja teknologia vaikeaa. Viikkoa ennen koulujen sulkemista tiedostettiin asia, ja ladattiin etäopiskeluohjelmat opiskelijoille ja jopa harjoiteltiin sen käyttöä. Muutoin olisi ollut varmaan haasteellisempaa ja alku olisi viivästynyt. – Riikka Asikainen, aikuisten perusopetuksen lehtori

Etäopetuksessa korostuu tietoteknisen osaamisen lisäksi kielen tärkeys, kun tehtävät annetaan ja yleensä palautetaankin kirjallisesti. Jos lapsi ja hänen vanhempansa eivät puhu suomea, on etäkoulu koko perheen haaste, joka voi vaikuttaa koulumotivaatioon ja -menestykseen, ja aiheuttaa pahimmillaan poissaoloja.

Mielestäni etäopiskelusta on haittaa meille maahanmuuttajina, koska emme ymmärrä kieltä hyvin. Tarvitsemme jatkuvaa selitystä opettajilta. Tämä on etäopetuksen huono puoli. – Muaad, vanhempi

Aikuisten perusopetuksen historian ja yhteiskuntaopin lehtori Riikka Asikaisen oppilaat ovat maahanmuuttajia. Hänen mukaansa Teamsissa havainnollistaminen, esim. piirtäminen, joka auttaisi huonommin kieltä puhuvia opiskelijoita, on vaikeampaa kuin lähiopetuksessa. Tehtävänannon ja opetusmateriaalin selkeyttämisen lisäksi opettajan täytyy selkeäkielistää viranomaisten tiedotuksia esimerkiksi koronatilanteesta. Positiivinen puoli on, että kielellisesti edistyneemmille etäkoulu on hyvä tekninen oppitunti tulevaisuuden työelämää varten.

Asikainen kertoo, että vain jokunen oppilas on jäänyt pois opetuksesta etäkoulun aikana, mutta sitä tapahtuu myös lähiopetuksessa. Oppilaita yritetään aina tavoittaa, ja tukea ja apua on tarjolla. Yleensä kyse on haastavasta elämäntilanteesta, jonka takia opiskelu keskeytyy. Etäkoulussa opettajan työssä korostuu opettajan ja oppilaan välisen yhteydenpidon tärkeys, mutta maahanmuuttajien etäopetuksessa se voi saada vieläkin suuremman merkityksen.

Opettaja voi olla monelle ainut ihmiskontakti, kun on esimerkiksi yksin maahan tullut ja asuu yksin. Avustajia on käytössä, mutta paljon opettajan työaikaa menee juttelemiseen opiskelijoiden kanssa ja teknisten ongelmien selvittämiseen. – Riikka Asikainen, aikuisten perusopetuksen lehtori

Maahanmuuttajien opetuksessa kieli vaikeuttaa myös kokeiden järjestämistä etänä. Asikaisen mukaan kaikilla ei ole yhtä selkeää kuvaa siitä, mikä on koetilanteessa sallittua ja mikä ei. Esimerkiksi perheenjäseniltä ei saisi kysyä neuvoa tai googlettaa vastausta netistä, vaikka opettaja ei olekaan valvomassa vieressä. Etäkoulun synnyttämistä uusista haasteista on kuitenkin selvitty yhteistyöllä ja mielikuvituksella, jota on viljelty kollegoiden kesken. Kokeita Asikainen ja hänen kollegansa ovat järjestäneet suullisesti, yksi oppilas kerrallaan. Luonnollisestikin aikaa kuluu silloin paljon enemmän kuin normaalisti. He ovat käyttäneet myös vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä kokeiden sijaan.

Poikkeustilanne voi luoda maahanmuuttajienkin opetukseen hyvin monenlaisia haasteita, joihin opettaja joutuu keksimään luovia ratkaisuja.

Kurssilla luetaan ns. vaikuttava teos, joten sen valinnan kanssa oli ensin hieman vaikeuksia, kun kirjasto on kiinni. Lopulta löysimme ratkaisun kirjahyllystäni ja toimitin kirjat heille postilaatikkoon. Muiden kanssa hyödynsimme mm. Elisa kirjan tarjoamaa ilmasta teosta, jonka se lukiolaisille tarjosi. Tämä teos oli kuitenkin liian vaativa S2-opiskelijoille. –Marja Maaniemi, lukion opettaja

”Turhanpäiväinen vöyhkääminen on poissa”

Vaikka lapset saattoivat ensin ilahtua koulujen sulkeutumisesta, he ymmärsivät nopeasti, ettei kyse ole lomasta. Etäkoulu onkin tavallista koulua raskaampaa. Etäkoulussa piilee myös eriarvoistumisen ja oppimiserojen kasvun vaara, joka kohdistuu erityisesti tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin, kuten alkuvaiheen maahanmuuttajiin.

Toisaalta etäkoulu on tarjonnut haasteen, josta voi oppia parhaimmillaan paitsi tekniikkaa, myös itsenäisyyttä, tsemppaamista, yhteistyötä, luovuutta ja positiivista me-henkeä. Opettajat ovat turvautuneet luoviin ratkaisuihin, joilla opetus on monipuolistunut:

Tällä kertaa ei tehdä hikijumppaa, vaan lähdetään retkelle. Pakkaa mukaasi eväät, istuinalusta tai viltti ja lukutunnin kirja. Mene johonkin kivaan paikkaan luonnossa, anna hetki aikaa itsellesi ja nauti. -Kuudennen luokan liikunnantunnin tehtävä

Etäkoulu on tuonut paitsi lasten osaamisen myös opettajien panoksen näkyvämmäksi vanhemmille:

Löysin lasteni vahvuudet ja heikkoudet, ja mistä materiaaleista he pitävät. – Makka, vanhempi

Wilmassa annetaan paljon positiivista palautetta: kannustaminen on selkeää. On tunne siitä, että lapsistamme välitetään. – Marja, vanhempi

Positiivinen palaute, yhteistyö ja luovat ratkaisut korostuvat, kun opettajien, koululaisten ja vanhempien arkirutiinit ovat menneet uusiksi poikkeustilan myötä.

On tuntunut siltä, että kaikki ovat yhtäkkiä pysähtyneet perusasioiden äärelle. Turhanpäiväinen vöyhkääminen on poissa. – Marja, lukion opettaja

Tulevaisuus näyttää, osaammeko etäkoulukokemuksen myötä arvostaa enemmän lähiopetusta ja tuoda eristyksessä oivaltamamme asiat myös osaksi niin sanottua tavallista arkea.

Tämän lehden ilmestyessä kouluarki on jo ehtinyt muuttua lähiopetukseksi ja poikkeuksellisen kevätlukukauden päättyminen lähestyy. Lapset kirmaavat kesälomille ilman perinteistä koko koulun kevätjuhlaa.  

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , ,

Lisää samasta aiheesta:

”Maailmankatsomuksessani on vaikutteita monesta kulttuurista”

05/06/2020 - , , , , , ,

Minun maailmankatsomukseni on sellainen, että maailmassa ihmiset saavat uskoa mihin he haluavat ja monessa maassa on turvallista ja ihmisillä hyvä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

28/05/2020 - , , , ,

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Teksti: Laura Huuskonen Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

28/05/2020 - , , , ,

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen Kuva: THL Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020 Pääkirjoitus: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen

28/05/2020 - , , ,

Teksti: Markus Söderlund Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus...

Lue lisää

Tule mukaan Etäkaveritoimintaan – osallistu verkkokoulutukseen

26/05/2020 - , , , ,

Voisitko sinä olla turvallinen ja välittävä Etäkaveri Suomessa ilman perhettään elävälle nuorelle? Etäkaveritoiminta on osa Yhteiset Lapsemme ry:n tukiperhe- ja...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: