Yhteiset Lapsemme 2/2020: Aikuisten tehtävä on luoda turvaa ja toivoa
Teksti: Iina Juntunen
Kuva: Aseman Lapset ry/arkisto
Meidän kaikkien arki on viime viikkoina mullistunut. Vaikka peruskoulut toukokuun puolivälissä taas aukeavat ja muitakin rajoituksia asteittain puretaan, on odotettavissa, että poikkeustilanne ja sen seuraukset vaikuttavat arkeemme vielä pitkään. Aseman Lapset ry:ssä on viime viikkoina muovattu vauhdilla toimintaa poikkeustilanteen tarvetta vastaavaksi.
Erityisen haastava tilanne on nuorille – heille, jotka elävät keskellä kehitysvaihetta, jota määrittävät elämyshakuisuus ja kaipuu ikätovereiden seuraan. Nuoren käsityskyky ei myöskään aina taivu poikkeustilanteen vakavuuden ymmärtämiseen.
Monissa perheissä on paljon huolta taloudellisesta tilanteesta vanhempien irtisanomisten ja lomautusten myötä. Nuoret eivät välttämättä kerro tunnoistaan omille vanhemmilleen, ja siksi muille turvallisille aikuisille on kova tarve. Aikuisia tarvitaan ottamaan vastaan lasten ja nuorten turhautumista ja huolta, toisaalta luomaan toivoa ja jatkuvuutta.
Tukea puhelimessa, verkossa ja harkiten myös kasvokkain
Valtaosa järjestön kasvokkain toteutettavasta kohtaavasta toiminnasta on viime viikkoina muuntunut kohtaamisiksi verkossa ja puhelimessa. Kampissa sijaitseva Walkers-talo on toistaiseksi suljettu ja pääkaupunkiseudun lähiöitä kiertävä Walkers-bussi sekä muualla Suomessa operoivat Walkers-autot pääosin varikolla. Wautoja on hyödynnetty julkisiin tiloihin jalkautuvan työn tukena, mutta nuoret eivät normaaliin tapaan ole päässeet autoihin sisään, eikä niistä ole myöskään turvallisuussyistä tarjoiltu mitään.
Nuoria on ohjattu muun muassa virtuaaliseen Walkers–kahvilaan Discordiin sekä MIELI Suomen Mielenterveysseura ry:n ja Suomen Punaisen Ristin koordinoimaan Sekasin-chattiin. Päivystäjiksi chattiin lähti Aseman Lasten työntekijöiden lisäksi järjestön Walkers-toiminnassa mukana olevien kuntien nuorisotyöntekijöitä. Ammattilaisten rinnalla myös järjestön vapaaehtoiset aikuiset ovat ennakkoluulottomasti lähteneet kokeilemaan uusia kohtaamisen tapoja.
Virtuaalisen Walkers-kahvilan ja Sekasin-chatin lisäksi yksilöasiakkaiden kanssa työtä on tehty puhelimitse ja etäyhteyksillä. Esimerkiksi järjestön Pasila-hankkeen[1] asiakkaiden kanssa koulutehtäviä on tehty yhdessä etäyhteyden avulla ja heitä, joilla tuen tarve vaatii fyysistä läsnäoloa tavattu harkiten myös kasvokkain.
On poikkeusoloissa onneksi ehditty pitää hauskaakin – järjestö järjesti vappuna Youtube-kanavallaan etäkotibileet nuorille ympäri Suomen. Illan aikana kuultiin tervehdyksiä tunnetuilta suomalaisilta, kuten muusikko Pyhimykseltä, nautittiin musiikkiesityksistä muun muassa mies ja kitara -mestari Mikko Harjun tarjoilemana ja kisailtiin esimerkiksi jalkapalloilija Petteri Forsellin heittämän haasteen innoittamana.
Turvallisia aikuisia tarvitaan hiljentyneilläkin kaduilla
Nuorisotyöntekijöillä on monen nuoren arjessa kannatteleva merkitys. Yhtäkkiä he eivät olekaan olleet tavalliseen tapaan saavutettavissa. Kaikki nuoret eivät löydä digitaalisille alustoille ja kynnys soittamiselle tai viestin laittamiselle voi olla korkea. Julkisiin tiloihin jalkautuvaa työtä onkin monien muiden toimijoiden tapaan nähty tärkeäksi koko ajan jatkaa. Jalkautuvaan työhön on myös tarjottu etäkoulutusta ammattilaisille eri puolille Suomea.
Nuoria on kohdattu julkisissa tiloissa normaalioloja vähemmän. Monien kohdattujen kohdalla on kuitenkin noussut ainakin jonkinasteinen huoli, ja siksi kohtaaminen on ollut erityisen tärkeää. Kaikilla vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta etätyöhön ja päivisin koulutyön tukemiseen. Valitettavasti osalle lapsista ja nuorista koti on myös suurempi riski kuin koronavirus ja siksi on helpotus lähteä edes hetkeksi esimerkiksi kauppakeskukseen.
Normaalioloissa lähtökohta jalkautuvassa työssä on tukea nuorten omaehtoista ajanviettoa. Poikkeusoloissa työn fokus on muuttunut: nyt kasvatuksellinen rajaaminen on pääosassa. Kohdattavien nuorten kanssa käydään syyllistämättä ja rauhassa keskusteluja siitä, miksi he viettävät aikaa julkisessa tilassa.
Hengaamisen riskeistä muistuttamisen lisäksi kohdatessa kysytään, miten muuten sujuu ja varmistetaan, että arjessa on aikuinen, jolle voi jutella. Kadulla on neuvottu yhteydenpidossa opettajan kanssa ja mietitty yhdessä tukea koulutehtävistä selviytymiseen.
Tilanne on pakottanut miettimään eri tavalla työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Nuorten lisäksi kadulla kohdataan asunnottomia ja päihdeongelmaisia – ihmisiä, joiden tilanne on monessa mielessä lohduton.
Vanhempien henkiset happihyppelyt
Perheet ovat olleet kovilla etäkoulun, -töiden, tiskivuoren ja ruoanlaiton yhteensovittamisessa. Paljon huolta onkin kannettu vanhempien jaksamisesta. Mielen hyvinvointia tukevassa Friends-toiminnassamme aloitettiin pääsiäisen jälkeen viikoittaiset Facebook-livelähetykset, joissa hyödynnetään Friends–ohjelman tarjoamia keinoja vanhempien jaksamisen tukemiseksi.
Lapsiperheissä viime viikkoina koettuja tilanteita ja tuntemuksia on lähetyksissä käsitelty huumoria unohtamatta. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja selvitä erilaisista kuormitusta aiheuttavista tilanteista. Näillä näkymin lähetyksiä jatketaan ainakin kesäkuun alkuun.
Miten toimintaamme mukautetaan rajoitusten purkuun ja mitä poikkeusajan toiminnasta kenties jää tulevaisuudessakin käyttöön? Pysy mukana kuulumisistamme: seuraamalla kotisivujamme ja somekanaviamme. Yhteishenkeä ja myötätuntoa tarvitaan myös jatkossa!
Kirjoittaja toimii viestintäkoordinaattorina Aseman Lapset ry:ssä, www.asemanlapset.fi.
[1] Pasila-hanke on Helsingin poliisilaitoksen kanssa yhteistyössä toteuttava hanke, jonka tarkoituksena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat rikoksen tehneet nuoret. Nuoria tuetaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä nuorten läheisten ja ammattilaisverkoston kanssa.
Takaisin aihealueeseen: Lastensuojelu, Moninaisuus, verkkolehti