Blogi 6/2025: Perheet erossa toisistaan jopa kymmenen vuotta

Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat

Teksti: Meeri Lindroos
Kuva: Pirre Toikkanen

Eduskunta on päättänyt perheenyhdistämisten tiukentamisesta toukokuussa 2025 ja muutokset tulevat voimaan 16.6.2025, juuri maailman pakolaispäivän kynnyksellä. Lakimuutoksen takia perheenyhdistäminen on jatkossa entistä vaikeampaa. Niissä tapauksissa, joissa perheenyhdistämiset toteutuvat, ovat odottamisajat huomattavasti pidempiä. Pahimmillaan perheenjäsenet joutuvat olemaan erossa toisistaan jopa kymmenen vuotta.

Lakimuutos vaikeuttaa myös ilman huoltajaa turvapaikkaa hakeneiden lasten mahdollisuutta saada perheensä Suomeen, sillä toimeentuloedellytys palautetaan myös alaikäisten perheenyhdistämisten edellytykseksi. Perusteena tälle hallitus nimeää sen, että vuonna 2023 voimaan tullut mahdollisuus alaikäisille hakea perheenyhdistämistä ilman toimeentuloedellytystä on liian suuri vetovoimatekijä. Hallituksen näkemyksen mukaan viime vuosina kasvaneet turvapaikkahakemusmäärät ilman huoltajaa tulleilta lapsilta johtuvat siitä, että toimeentuloedellytystä ei ole ollut. 2022 alkoi myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta hallitus ei näe tällä olevan yhteyttä ilman huoltajaa tulleiden sotaa pakenevien lasten ja nuorten määrän kasvamiseen.

Nyt voimaan tullut muutos loukkaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja lasten perustavanlaatuisia perus- ja ihmisoikeuksia ja on lapsen edun vastainen. Muutos myös asettaa kansainvälistä suojelua saaneet lapset eriarvoiseen asemaan sen perusteella tunnistetaanko lapsen pakolaisasema.

Lakimuutoksen mukaan kansainvälistä suojelua saaneen henkilön tulee asua Suomessa vähintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheenjäsenensä voi hakea perheenyhdistämistä. Pelastakaa Lasten huhtikuussa julkaiseman selvityksen ”Kuinka kauan pitää jatkaa näin” mukaan perheenyhdistämisen kokeneet perheet ovat joutuneet jo ennen lakimuutosta olemaan erossa toisistaan kahdesta kymmeneen vuotta. Pitkä erossaoloaika vaikuttaa perhedynamiikkaan, vanhemmuuteen, lasten ja vanhempien suhteeseen sekä perheen kotoutumiseen.

Hallitus perustelee päätöstään esimerkiksi sillä, että perheenkokoajan, eli sen henkilön, joka on saanut oleskeluluvan Suomesta, ja joka toivoo saavansa perheenjäsenensä Suomeen, tulisi olla paremmin kotoutunut siinä vaiheessa, kun perheenyhdistäminen toteutuu. Selvityksen perusteella perheiden kokema epävarmuus ja erossa oleminen on kuitenkin niin kuormittava tekijä, että se hidastaa myös perheenkokoajan kotoutumista. Usein myös perheenkokoajan oman oleskeluluvan saaminen kestää kauan, jolloin nämä ihmiset ovat voineet asua Suomessa jopa vuosia ennen oleskeluluvan saamista.

Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnassa perheenyhdistäminen näkyy kotoutumisen tuen tiimin toiminnassa. Valtaosalla toiminnassamme olevilla ilman huoltajaa turvapaikkaa hakeneilla lapsilla ja nuorilla on toive saada perheensä Suomeen.  Perheen puuttuminen ja pitkät perheenyhdistämisprosessit ja niihin liittyvä epävarmuus lisäävät kuormitusta jo valmiiksi hyvin vaativassa tilanteessa. Toiminnassamme on myös perheitä, joiden kohdalla perheenyhdistäminen on jo toteutunut. Kaikkien perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä, mutta kaikki tarvitsevat tukea uudessa tilanteessa perheen muuttaessa Suomeen. Liian usein näemme, että vastuu perheen kotoutumisesta jää liian suuressa määrin perheenkokoajana toimineen lapsen tai nuoren vastuulle.

Nyt voimaan tulleet muutokset eivät vähennä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää, mutta ne heikentävät heidän ihmisoikeuksiaan ja erityisesti lapsen oikeutta perheeseen.

AJANKOHTAISTA FAKTAA:

Perheenyhdistämiseen ehdotetut lakimuutokset:

• Toimeentuloedellytys palautetaan kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksesi.
• Kun perheenyhdistämistä haetaan puolisolle, molemmilta puolisoilta edellytetään 21 vuoden vähimmäisikää oleskelulupaa myönnettäessä
• Kansainvälistä suojelua saaneen henkilön tulisi asua Suomessa kaksi vuotta ennen kuin hänen perheenjäsenensä voi hakea perheenyhdistämistä

Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Yhteiset Lapsemme ry:n kotoutumisen tuen tiimissä.

KUVA: Maailman ihanimmat pojat -valokuvanäyttely, Pirre Toikkanen 2016.