10/10/2025

Blogi 10/2025: ”Haluaisin poimia sinut kuin eksoottisen hedelmän”

Joka kolmas seksuaalista häirintää kokeva tyttö on liikaa

Teksti: Irma Marttinen

Syyskuussa julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Noin joka kolmas 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen 12 kuukauden aikana. Se on selvästi vähemmän kuin vuosina 2021 ja 2023, jolloin häirintää oli kokenut noin puolet tytöistä.

Tämä on hyvä uutinen, mutta silti todella huono tulos.

On järkyttävä tosiasia, että yli kolmasosa tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä vaikuttaa tuhansien tyttöjen kasvuun, kehitykseen ja turvallisuuteen. Ilmiön laajuutta, vakavuutta ja sen vaikutuksia ei täysin ymmärretä. Arjessa sitä saatetaan myös vähätellä. Ei ole seksuaalista kiusoittelua, vaan kaikki häirintä on yksiselitteisesti häirintää.

Puristelua ja kourimista koulun käytävillä. Kiusallista kehumista ja ihailua, perään huutelua. Härskejä vitsejä ja vihjailuja. Kadulla viereen hidastavia autoja, itsensäpaljastajia, seuranvonkaajia, erilaisia koskettelijoita eri paikoissa. Pahimmillaan seksuaalista väkivaltaa tai sen yritystä.

Niin kovin tuttua, niin monelle meistä.

Pahimmat kokemukset syöpyvät mieleen rumiksi muistoiksi.

Netin ja somen aikana seksuaalinen häirintä ei rajoitu fyysiseen tilaan, vaan se jatkuu verkossa. Siellä mahdollisuudet moninkertaistuvat. Seinät eivät suojaa, ja puhelin on usein portti.

Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksen mukaan joka kolmas 11–17-vuotias tyttö kohtaa netissä seksuaaliväkivaltaa. Selvitys kertoo, että aikuisten lähettämät viestit muuttuvat nopeasti seksuaalis­sävytteiseksi, useimmiten jo alle tunnissa. Joka neljännelle aikuiselta netin kautta viestejä saaneesta lapsesta oli tarjottu palkkiota seksuaalista toimintaa vastaan.

Kosketat ihoani ja näet auringon paahteen
rannalle roiskuvat aallot ja siiveniskut horisontissa,
mutta minä maistan hiekan (vain) suussani,
kun yritän selittää, etten ole kirkkaankeltainen
mehukas ananas, joka toimitettiin savannilta
kaupan kautta sinun suusi armoille.

– Talila Lipan

Plan Internationalin maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvat tytöt kohtaavat enemmän (kaikkea) verkkohäirintään kuin muut. Suomessa 65 % etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvista tytöistä ja nuorista naisista raportoi verkkohäirinnästä. Tyttöjen vähemmistötausta altistaa seksuaaliselle häirinnälle: 70 % tytöistä ja nuorista naisista ilmoitti, että etninen tausta on ensisijainen verkkohäirinnän syy.

Seksuaalisella häirinnällä on vakavat seuraukset hyvinvoinnille.  

Se aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta ja poissaoloja koulusta. Planin tutkimuksen mukaan 46 prosentilla verkkohäirintään kohdanneista tytöistä stressi ja ahdistus olivat lisääntyneet ja 34 prosentilla itsetunto oli heikentynyt.

On myös todella huolestuttavaa, että lapset ja nuoret eivät kerro kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta. Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksen mukaan 61 % seksuaaliväkivaltaa verkossa kohdanneista 11–17-vuotiaista ei kertonut siitä kenellekään. Jos kerrottiin, niin kerrottiin ensiksi ystävälle.

Emme saa jättää lapsia ja nuoria yksin.  

Kaikkien aikuisten pitää olla tietoisia, valppaita ja puuttua aina kaikkeen seksuaaliseen häirintää. Vanhempien pitää rakentaa luottamuksellista keskusteluyhteyttä lastensa kanssa sekä muistaa laittaa yhdessä sometilien yksityisasetukset kuntoon.

Joka kolmas tyttö on liikaa. Jokaisen tytön pitää saada kasvaa rauhassa.

LÄHTEET:

Pelastakaa Lapset -järjestön selvitys ”Sitä tapahtuu koko ajan”. 11–17-vuotiaiden lasten kokemuksia netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja ikätoverien välisestä seksiviestittelystä.
THL:n Kouluterveyskysely 2025.
Plan International toteutti 22 maassa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Lisäksi Suomen Plan täydensi globaalia tutkimusta kansallisella kyselytutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.

Talila Lipan, sitaatti Spoken word -esityksestä ”Katsot minua”

Lisää ajankohtaisia:

Blogi 5/2026: Valkoisen kasvattajan vaikein oppitunti

11/08/2026

Milloin pysähdyit miettimään omaa valkoisuuttasi? Teksti: Hanna-Leena Ylönen Monelle valkoiselle suomalaiselle kysymys tuntuu oudolta. Valkoisuus ei ole ollut identiteetti, jota...

Lue lisää

Taiteiden yö: Elämä kädessä – katkelmia nuorten näytelmästä 20.8.2026

03/08/2026

Taiteiden yönä nähdään katkelmia Birgit Tapaninen Baltzarin Elämä kädessä -näytelmästä Café Engelin sisäpihalla. Näytelmä pohjautuu nuorten omiin kokemuksiin ja teksteihin....

Lue lisää

Blogi 4/2026: Mikä on haavoittuvassa asemassa olevan lapsen tukemisen arvo?

08/06/2026

Teksti: Heini Aaltonen Yhteiset Lapsemme ry tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien, maahan muuttaneiden lasten, nuorten ja lapsiperheiden kotoutumisen edistämiseksi sekä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2026: Yhdenvertaisuus harrastuksissa ei synny itsestään, se vaatii tietoisia tekoja

04/06/2026

Teksti: Mariam Umor Harrastaminen on lapsille ja nuorille tyypillinen tapa viettää vapaa-aikaa ja valtaosa peruskoulua käyvistä lapsista ja nuorista harrastaa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2026 -lehden kolumnistina Nasima Razmyar

01/06/2026

Yhteinen katsomusaine edistäisi ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta Eri uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtäminen on entistä tärkeämpää, sillä elämme, opiskelemme ja työskentelemme yhä...

Lue lisää

Blogi 3/2026: Valkoisia vanhempia epämukavuusalueella

08/05/2026

Teksti: Jenni HeinonenHenkilökuva: Vilma Pimenoff Adoptiosta puhutaan usein valkoisen, lasta toivovan vanhemman näkökulmasta: Korostetaan rakkautta, iloa ja perheen muodostamista. Lapsen...

Lue lisää