YL 4/2021: Teoilla rakennetaan rasismista vapaata Suomea

Teksti: Nitin Sood

Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu toteuttivat alkusyksystä Olen antirasisti -kampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta rasismista yhteiskunnallisena ilmiönä sekä aktivoida ihmisiä ja organisaatioita tekemään konkreettisia tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lisäksi kampanjan avulla tuodaan esille, ettei rasismiin puuttuminen ole ainoastaan niiden vastuulla, jotka kokevat rasismia omassa arjessaan. Kampanja liittyy hallituksen rasismin vastaiseen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaan, joka hyväksyttiin syksyllä.

Etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena. Rasismia esiintyy laaja-alaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla niin koulutuksessa, työelämässä kuin julkisissa tiloissakin. Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan rasismin kokemukset ovat Suomessa keskimääräisesti yleisempiä kuin muissa Euroopan maissa. Kampanjan yksi ydinviesteistä onkin, että jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa yhdenvertaisemman Suomen rakentamiseksi.

Kampanjalla laaja tuki

Kampanjaan osallistui lanseerausvaiheessa noin 90 eri tahoa yhteiskunnan eri sektoreista, mukaan lukien Yhteiset Lapsemme, ja kampanjan aikana 40 muuta organisaatiota ilmoittautua mukaan tukemaan ja levittämään kampanjan sanomaa. Yhteistyökumppaneiden suuri määrä kampanjassa osoittaa, että rasismi tunnistetaan isoksi ongelmaksi ja siihen halutaan puuttua aktiivisilla toimenpiteillä. Niin kampanjaan osallistuneet organisaatiot kuin yksityishenkilöt jakoivat sosiaalisessa mediassa omia tekojaan antirasismin edistämiseksi.

Antirasismin keskiössä on oman tietoisuuden lisääminen rasismista. Jos emme ymmärrä, millä eri tavoin rasismi ilmenee yhteiskunnassa tai tiedosta sen laajuutta, emme voi kokonaisvaltaisesti torjua syrjintää. Viimeisien vuosien aikana muun muassa teknologia-alalla on havahduttu siihen, miten tekoälyjen algoritmit voivat toimia syrjivästi ja esimerkiksi kuvantunnistusohjelmat eivät tunnista mustia tai ruskeita ihmisiä datavinouman takia.

Antirasistisia tekoja tarvitaan

Ihmisillä voi olla iso kynnys puuttua rasismiin. Siihen voi olla monia syitä ihan siitä lähtien, että ihmisillä ei välttämättä ole työkaluja vaikuttaa tilanteeseen, pelätään miten puuttuminen voi kostautua tai ollaan huolissaan siitä, että toimii väärin. Virheiden tekemistä ei kuitenkaan kannata pelätä. Niistä voi ottaa opiksi ja kehittyä antirasistisena toimijana.

Rasistisiin tilanteisiin puuttuminen on tärkeätä. Rasismin kohteella ei itsellään ole mahdollisuutta poistua tilanteesta toisin kuin sivustakatsojilla. Tällaisissa tilanteissa voi osoittaa tukeaan rasistisen häirinnän kohteeksi joutuneelle siirtymällä hänen viereensä ja puhumalla hänen kanssaan. Näin osoitetaan, ettei toinen ihminen ole yksin. Jos ei itse pysty toimimaan tilanteessa, niin silloin voi pyytää tukea muilta sivustakatsojilta. Uhkaavissa tai väkivaltaisissa tilanteissa pitää aina soittaa hätänumeroon, eikä asettaa itseään vaaraan.

On hyvä muistaa, ettei tarvitse kohdata yksittäistä rasistista tilannetta voidakseen toimia antirasistisesti. Me voimme joka päivä omilla arjen teoillamme rakentaa rasismista vapaata Suomea.

Työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi jatkuu ja kampanjan käynnistyy uudelleen ensi vuoden puolella. Silloin kampanjassa visioidaan antirasistisesta tulevaisuudesta ja miten asiat muuttuvat, kun toimimme aktiivisesti syrjimättömyyttä vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta.

Kirjoittaja toimii oikeusministeriössä hankepäällikkönä ja hän koordinoi Olen antirasisti -kampanjaa.