
Yhteiset Lapsemme 4/2024 Hallituksen palsta: Lapset ovat suurimman suojelun tarpeessa
Teksti: Timo Leino
Havahduin ensimmäisen kerran, kun Euroopan pakolaiskriisi täytti kaikki uutiskanavat vuonna 2015. Suomikin sai turvapaikanhakijoista osansa, ja vuoden aikana meille tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Silloin koin, etten voi vain lukea uutisia, vaan haluan vaikuttaa. Laitoin Facebookiin päivityksen: ”Haluaisin olla mukana jossain humanitaarisessa toiminnassa.” Tähän viestiin vastasi Yhteiset Lapsemme ry:n varapuheenjohtaja ja sen perustajajäsen Kitte Marttinen. Sovimme Kiten kanssa, että voisin hyödyntää silloista kokemustaustaani liikkeenjohdon konsulttina yhdistyksen toiminnassa.
Niinpä kokosin muutamia entisiä kollegoitani, silloisia liikkeenjohdon konsultteja, ja osallistuimme yhdistyksen strategian laatimiseen vapaaehtoispohjalta. Työ kesti muutamia kuukausia ja pääsin hyvin selville, mitä yhdistys edistää, miten se toimi ja millä alueilla olisi kehitettävää.
Toisen kerran sain puhelun Kiteltä nyt jo kolmisen vuotta sitten. Siinä vaiheessa yhdistys oli täydentämässä hallitustaan. Ammatillinen kokemukseni ei koskaan ole liittynyt humanitaarisiin asioihin, kansainvälisiin adoptioihin tai antirasismiin, vaan olen aina ollut liike-elämän palveluksessa, konsulttina, pankkiirina tai sijoittajana. Tästä huolimatta tai ehkä juuri sen takia, Kitte perusteli, että toisin hallitustyöhön sen kaipaamaa moninaisuutta – olisin siis kiintiöerilainen.
Olen ollut yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2023 lähtien. Tähän aikaan ei liity muuta dramaattista kuin toiminnanjohtajan irtisanoutuminen ja uuden toiminnanjohtajan palkkaaminen. Jälkimmäinen onkin hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä, muut kaksi ovat toiminnanjohtajan tukeminen ja toiminnanjohtajan erottaminen. Tämä näin yleisesti hallitustyöstä, joka on ehkä se lähin ammatillinen kokemustaustani.
Yhteiset Lapsemme ry:n hallitukseen tuleminen sopi minulle ajallisesti myös erityisen hyvin. Olin jäänyt pois arjen pääomasijoittajan tehtävistä, ja koin, että toimiminen yhdistyksessä, jonka arvomaailma yhtäältä oli minulle aiemman vapaaehtoistyöni kautta tuttua ja toisaalta, jonka toimintatapa ja tavoitteet olivat mielestäni tärkeitä.
”Emme voi pelastaa koko maailmaa, mutta pelastamalla yhden ihmisen voi pelastaa koko hänen maailmansa.”
– Timo Leino
Nykyinen maailman aika, pakolaismäärien jatkuva kasvu, Ukrainan sota ja valtiontalouden haasteet – ja miksei myös poliittinen vastakkainasettelu, jossa osa edellä luetelluista asioista asetetaan vastakkain, antavat toiminnallemme erityisen tarkoituksen. Yhdistyksemme on osa laajaa kolmannen sektorin kenttää. Oma lähtökohtamme on toiminta erityisesti lasten oikeuksien puolesta.
Meille kantasuomalaisille nämä oikeudet ovat itsestäänselvyyksiä. Suomessakaan ihmisoikeudet eivät toteudu samanlaisina kaikille. Lähtökohdat poikkeavat toisistaan – ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset. Lapset eivät ole syyllisiä kriiseihin, eivätkä he ole vastuussa valinnoista, minne hakeutua turvaan – he ovat suurimman suojelun tarpeessa.
Kolmen lapsen ja kolmen lapsenlapsen isänä ja isoisänä tunnen voimattomuutta. En voi olla ajattelematta, millaista olisi joutua hakemaan turvaa toisesta maasta. Miten minun lapsiini tai lapsenlapsiini suhtauduttaisiin. Olisimmeko erilaisia kuin Suomesta tällä hetkellä turvaa hakevat? Toivoisin, että meitä ymmärrettäisiin, emmehän olisi itse voineet päättää, että turvallisuutemme on vaarannettu ja läheisiä suojellaksemme joudumme hakemaan turvaa toisaalta.
En halua ”jeesustella” tällä ajatuksella – enkä sillä mitä yhdistyksemme tekee. Me teemme pieneltä osalta sitä, mitä toivoisimme kaikkien tekevän. Olen ylpeä yhdistyksen uudesta strategiasta ja toimintatavasta ja erityisesti sen hyvin motivoituneesta henkilökunnasta.
Eräässä tuoreessa televisio-ohjelmassa sanottiin osuvasti, että vaikka tavoitteemme on parantaa maailmaa, niin emme kuvittele pelastavamme koko maailmaa. Vaan keskittymällä pelastamaan edes yhden ihmisen, voimme pelastaa hänen koko maailmansa.
Kirjoittaja on 67-vuotias isä ja isoisä – kummatkin isolla I:llä. Ammatillinen kokemus on liike-elämästä – nykynen toiminta pääosin hallitustyötä pienissä ja suurissa, yksityis- ja julkisomisteisissa yhtiöissä. Kiinnostuksen kohteet ovat ruuanlaitto sekä pitkäkestoiset ja matalasykkeiset urheilulajit. Toiminut Yhteiset Lapsemme ry:n hallituksessa vuodesta 2023.
Takaisin aihealueeseen: Ihmisoikeudet, Lapsen oikeudet, Lastensuojelu, Pakolaisuus, verkkolehti, yhdenvertaisuus