10/01/2024

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Tavoitteita ja unelmia lapsen oikeuksien puolesta

Henkilökuvassa Katja Mannerström

Teksti: Irma Marttinen
Kuva: Mannerström-kotialbumi

Elokuun alussa Yhteiset Lapsemme ry:n uutena toiminnanjohtajana aloitti Katja Mannerström, 39. Hän on järjestömme 35-vuotisen historian neljäs toiminnanjohtaja. Tässä haastattelussa selvitämme, millaisen johtajan, työkaverin ja järjestömme tulevaisuuteen luotsaajan saimme.

Katja Mannerström nauttii vapaa-ajasta perheen kanssa Mikkelin mökillä.

Katja on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan sosiaalipsykologia. Uteliaana, innostuvana ja opiskelua rakastavana ihmisenä tutkinnon sivuaineiden kirjo on laaja.

”Rakastin opiskelua”, hän nauraa. ”Olen opiskellut uskontieteitä, kasvatustieteitä, sukupuolentutkimusta, sosiologiaa, filosofiaa ja haluaisin vielä joskus opiskella taidehistoriaa.”

Opiskeluaikana Katja kiinnostui moninaisuuteen, kulttuuriseen diversiteettiin ja rasismiin liittyvistä kysymyksistä. Hänellä heräsi kysymys: Miten saada monikulttuurinen yhteiskunta toimimaan? Pro gradu -tutkielma syntyi perussuomalaisten maahanmuuttodiskurssiin liittyvistä blogikirjoituksista vuoden 2008 kuntavaaleissa.

Syvään päätyyn

Ensimmäinen oman alan työpaikka vei Mannerströmin konkreettisesti syvälle maahan muuttaneiden nuorten elämään. Se oli Vuosaaren lukiossa, missä hän oli perustamassa lukioon valmistavaa kymppiluokkaa vieraskielisille nuorille, jotka olivat päättäneet peruskoulun ja halusivat lukioon, mutta joiden suomen kielen taito ei siihen vielä riittänyt.

Katja toimi nuorten ohjaajana ja auttoi heitä opinnoissa tuetusti lukiopolulle. Työhön kuului myös tiivis yhteydenpito nuorten perheiden kanssa. Kahden vuoden työrupeaman aikana hänestä tuli projektin vastaava työntekijä.

”Se oli todella opettavainen työ, ja laitoin itseni siinä likoon tavalla, mitä en tänä päivänä suosittelisi kenellekään”, Katja kertoo.

Projektin aikana tutuiksi tulleet nuoret jättivät häneen pysyvän jäljen. Suurimmalla osalla nuorista, jotka ovat nyt aikuisia, menee hyvin. Monet ovat käyneet lukion ja jatkaneet opintoja korkeakoulussa. Eivät kuitenkaan kaikki.

”Osaan heistä pidän edelleen yhteyttä. Viime viikolla tapasin yhden nuorista”, hän kertoo.

Maahanmuuttoon, kotoutumiseen, maahan muuttaneiden nuorten ja perheiden tulevaisuuden toiveisiin liittyvät haasteet ja ristiriidatkin tulivat työssä tutuiksi. Sen aikana saadut kokemukset ja yksittäisten nuorten elämänpolut toivat myös tyttöjen oikeuksiin ja lasten oikeuksiin liittyvät kysymykset kipeästi lähelle Katjan sydäntä.

Askeleet kohti järjestömme jakamia arvoja oli otettu.

Yhteiset Lapsemme -yhdistykseen Katja siirtyi Suomen Pakolaisavusta, jossa hän toimi reilut kolme vuotta yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Tähän työnkuvaan kuului vaikuttamista sekä varainhankintaa ja yritysyhteistyötä, mistä hän oli ehtinyt hankkia kokemusta jo aiemmin yksityisellä sektorilla.

Energiaa vapaa-ajasta

Yhteiset lapsemme on arkipäivää myös Katjan uusperheessä. Helsingin Puistolassa asuvaan perheeseen kuuluu neljä 8–15-vuotiasta lasta, kaksi omaa ja kaksi bonuslasta, sekä aviopuoliso Jussi. 

”Viisi vuotta on eletty näin. Arjessa riittää tekemistä, ruokahuoltoa, lasten harrastuksia, jalkapalloa, parkouria, tanssia, kuljettamista, läksyjen seuraamista”, hän kuvailee.

Katja on kasvanut Espoon Olarissa kaksilapsissa perheessä ja käynyt ruotsinkielistä koulua Matinkylässä. Karjalaisen ja suomenruotsalaisen perhetaustan olemme jo panneet merkille toimistolla. Katja puhuu paljon, iloisesti ja eloisasti. Suomeksi ja ruotsiksi. 

”Iloitsen toisista ihmisistä, olen sosiaalinen, rakastan kahvipöytäkeskusteluja ja pidän hyvästä seurasta ja nauruista. Juttelen mielelläni myös tuntemattomien kanssa”, hän kertoo.

”Meillä kotona järjestettiin aina isoja juhlia, laulettiin ja näytettiin paljon tunteita ja keskusteltiin yhteiskunnallisista asioista. Äidinpuoleinen sukuni on vahvasti kaksikielinen ja isäni on Karjalan evakko. Olemme käyneet katsomassa isän synnyinseutuja ja viettäneet paljon aikaa Karjala-talolla. Osaan ulkoa monia maakuntalauluja”, hän kertoo.

Katjan vapaa-aikaan kuuluu arjen kiireistä hengähtäminen oman perheen, vanhempien ja veljen perheen kanssa suvun mökillä Mikkelissä, missä voi päästä irti arkiaskareista ja saa sienestää ja liikkua luonnossa. Kaupungissa vapaa-ajan täyttävät kulttuuririennot, teatteri, lukeminen, musiikin kuuntelu ja joogatreenit. Katja rakastaa myös matkustamista, uusien paikkojen löytämistä.

”Tankkaan energiaa kulttuurista, varaan aina syksyisin lippuja esityksiin ja tykkään lukea paljon. Usein minulla on meneillään monta kirjaa yhtä aikaa, ja lisäksi kuuntelen kirjoja ja minulla on useita Spotify-listoja”, hän kertoo.

Tavoitteita ja unelmia

Mutta mennään asian ytimeen. Miksi halusit tulla meille töihin? Vastaus tulee nopeasti.  

”Yhteiset Lapsemme ry:ssä on sitä tekemisen meininkiä, jota kaipaan. Täällä ei vain tehdä töitä, vaan täällä tahdotaan tehdä yhteiskunnallista muutosta. Kaiken toiminnan taustalla on selkeä visio, mihin ollaan sitoutuneita, ja toiminnan ydin on juuri sitä, mitä tällä hetkellä tarvitaan”, hän vastaa.

Katja korostaa, että lasten ja nuorten oikeuksien puolustaminen, sekä sen oikeuden turvaaminen, että kaikki lapset saavat olla yksilöitä ja kasvaa rauhassa, on varmasti kaikista tärkeimpiä asioita yhteiskunnassa.

Keskustelemme järjestömme tulevaisuudesta. ”Haluan, että Yhteiset Lapsemme on vielä näkyvämpi yhteiskunnallinen keskustelija ja että olemme kärjessä antirasismia ja lapsen oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Meillä on jo valtavan syvää asiantuntemusta, mutta sen pitäisi tavoittaa yhä useammat”, hän sanoo.

Tähän on helppo yhtyä.

Katja haluaa nähdä järjestömme toimijana, joka antaa maahan muuttaneille, adoptoiduille ja eri vähemmistöihin kuuluville lapsille ja nuorille areenan saada äänensä kuuluviin ja päästä osaksi keskustelua. Hänestä on erittäin tärkeää, että jäsenet ja vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan. Se tekee järjestöstä aidosti osan kansalaisyhteiskuntaa.

”Työyhteisön, yhteistyökumppanien ja rahoittajien näkökulmasta haluan edistää avoimuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä”, hän toteaa.

Syksyn aikana olemmekin jo saaneet kokemuksen, että näistä periaatteista pidetään kiinni ja myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan.

Ennen kuin haastattelu päättyy, meillä on vielä hetkinen aikaa unelmoida. Kerro unelmistasi?

”Minun unelmani on, että voin jatkuvasti kehittyä ja oppia uusia asioita ja kehittää ajatteluani. Työurastani haluaisin jättää jäljen, että olen ollut osaltani muuttamassa yhteiskuntaa siinä, miten täällä otetaan vastaan maahanmuuttajat ja miten suomalaisuus nähdään kulttuurisesti moninaisessa Suomessa”, Katja pohtii.

Oman arjen unelmat ovat Katjalla lähellä jokaisen vanhemman sydäntä.

”On ihanaa nähdä, että kaikilla meidän neljällä lapsella menee hyvin, ja he ovat tulevaisuuden suhteen toiveikkaita, heillä on kavereita ja he voivat hyvin.”

Tämän unelman haluamme jakaa koskemaan ihan kaikkia lapsia.

///

Katjan vastaukset pikku kysymyksiin

Kirja, jota luen: Rachel Cusk: Mykkäkoulu -esseekokoelma
Musiikki, jota kuuntelen: Oopperalaulaja Lisette Oropesaa, jonka näin kesällä Savonlinnan oopperajuhlilla
Järjestö, johon kuulun: Tuen Amnestya.
Esikuvani: Isotätini Liisa Hagelberg. Yksi ensimmäisistä suomalaisista naisista, joka toimi diplomaattina eri puolilla maailmaa.  
Lempiruoka ja juoma? – Skagenleipä ja hyvä rieslingviini
Ratikka, bussi vai oma auto? – Ratikka aina.
Lempiväri ja vaatteet? – Erilaiset vihreän sävyt, mekko ilman sukkahousuja – Oispa aina kesä!
Jauho- vai viherpeukalo? Jotain ihan muuta! Ei kumpikaan näistä. Mieluummin kirja kädessä.   
Kaupunkiluoto vai erämaa? – Kaupunkiluonto
Lempipaikka? – Matkoilla, matkalla

Lisää ajankohtaisia:

Ystävänpäivän tanssijuhla Oodissa 14.2.2024

24/01/2024

Ystävänpäivän tanssijuhla Aika: Keskiviikkona 14.2.2024 klo 18:00-19:30Paikka: Keskustakirjasto Oodi, Lastenalue, 3. krs, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki Ukrainalaisten lasten tanssiryhmä Krok kutsuu...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry hakee suunnittelijaa antirasistiseen työhön

24/01/2024

Oletko kiinnostunut työskentelemään antirasistisen kasvatuksen ja koulutuksen parissa? Omaatko erinomaiset kouluttamis- ja fasilitointitaidot sekä intoa ja paloa antirasistiseen lastenoikeustyöhön? Hae...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Unelmien askeleet – haastattelussa tanssitaiteilija Joel Alalantela

18/01/2024

Teksti: Amanda ChalimbaKuva: Titta Toivanen “Tanssin vaikutus on parantava voima, se on moniulotteinen kokemus, jolla on tarttuva pinta omaan elämään”,...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme esittelee antirasistisia työpajoja ja oppiaineistoja Educa-messuilla 26.-27.1.2024

17/01/2024

Yhteiset Lapsemme ry on mukana Educa-messuilla 26.-27.1.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Ständimme (6r105) löytyy Kansalaisvaikuttamisen torilta, jossa on tavattavissa 29 toimijaa, jotka...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Kansainvälisesti adoptoitujen identiteetin rakentuminen

10/01/2024

Kokemuksien moninaisuus näkyväksi Teksti: Jenni HeinonenKuva: YL-arkisto / Adoptoitujen lasten kesäleiri 2022 Nordic adoption Council (NAC) järjesti Open Day -konferenssin...

Lue lisää

Lämmin kiitos kaikille Koti Ilolan keräykseen osallistuneille!

08/01/2024

Yhteiset Lapsemme ry:n joulukeräyksen kohteena oli lastenkotimme Koti Ilola. Keräyksestä saamamme varat menevät Koti Ilolan remontointiin, joka toteutetaan vuonna 2024....

Lue lisää