Yhteiset Lapsemme 3/2025 Pääkirjoitus: Leikkaukset järjestösektorille ovat lyhytnäköistä politiikkaa

Teksti: Katja Mannerström
Kuva: Elina Tossavainen

Petteri Orpon hallituksen päätös leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia jopa 140 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana on kova isku suomalaisen kansalaisyhteiskunnan sydämeen. Leikkaukset iskevät erityisen kovaa meihin pienempiin järjestöihin, joilla ei ole suurta varainhankintakoneistoa tai pääomaa rahastoissa. Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi. Järjestöissä annetaan ääni heille, joiden ääni ei muuten kuulu, ja joiden tarpeet jäävät helposti julkisen sektorin palveluiden ulkopuolelle.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat mm. vertaistoimintaa, matalan kynnyksen neuvontaa, kriisiapua, tukiperheitä lapsille ja harrastusmahdollisuuksia vähävaraisille. Järjestöt kouluttavat ja kehittävät sekä ideoivat uusia toimintamalleja tuottaen uutta tietoa ja innovaatioita. Monet julkiset palvelut ovat saaneet alkunsa järjestöjen kokeiluista. Ne täydentävät julkisia palveluita ja tavoittavat ihmisiä, joita viranomaiset eivät aina osaa tai ehdi auttaa. Leikkaamalla näiltä järjestöiltä hallitus ei vain säästä, vaan siirtää ongelmat tulevaisuuteen muuttaen ne kalliimmiksi ja vaikeammiksi ratkaista.

Kansalaisyhteiskunta on demokratian selkäranka. Järjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Samalla ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, luottamusta ja osallisuutta. Nämä ovat arvoja, joita ei voi mitata euroissa, mutta joiden puute näkyy syrjäytymisenä, epäluottamuksena ja yhteiskunnallisena polarisaationa. Kun heikennämme kansalaisyhteiskuntaa, niin samalla heikennämme demokratian toimivuutta.

Vallanpitäjien tarve leikata on ymmärrettävä. Ei kuitenkaan ole kohtuullista, että joltain yhteiskunnan sektorilta viedään parissa vuodessa noin puolet koko rahoituksesta. Järjestöjen rahoitus perustuu osin parlamentaariseen sopuun, jonka mukaan valtionavustusten taso vuosille 2024–2026 olisi turvattu. Orpon hallitus on nyt rikkomassa tämän sopimuksen. Se ei ole vain poliittinen virhe, vaan se on luottamuksen pettämistä. Lapset ja nuoret eivät saa olla säästötoimien maksajia. Heidän hyvinvointinsa on yhteinen asiamme, ja sen puolustaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kirjoittaja on Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnanjohtaja ja Yhteiset Lapsemme -lehden päätoimittaja.