Yhteiset Lapsemme ry:n kannanotto: Päiväkodeissa tarvitaan omia yhdenvertaisuussuunnitelmia

Lapsen oikeuksien mukaan jokaisella lapsella pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään kasvuun ja kehitykseen varhaiskasvatuksessa. Sen esteenä ei saa olla lapsen kieli, kulttuuri, ihonväri, sukupuoli, vammaisuus tai mikään muu erottava tekijä. Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille lapsille.

Varhaiskasvatuksessa pitää vahvistaa lasten ystävyys- ja tunnetaitoja ja yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden ymmärtämistä lasten ikätaso huomioiden. On tärkeää, ettei yksikään lapsi joutuisi kokemaan ulkopuolisuutta ja syrjintää vertaisryhmän tai kasvattajien taholta. Perustavanlaatuinen kokemus itsestä syntyy varhaisten vuosien aikana. Jos lapsi joutuu kokemaan, ettei kelpaa ryhmään juuri sellaisena kuin on, sen vaikutukset kantavat läpi elämän.

Yhdenvertaisuuden sisäistäminen ja siihen kasvaminen alkavat jo hyvin pienenä lapsena. Tutkimuksen mukaan jo päiväkoti-ikäiset lapset näkevät, kokevat ja toisintavat rasismia. Lapsuudessa omaksutut yhteisön normit ja kategoriat eri ihmisryhmistä vaikuttavat siihen, miten ihminen myöhemmin aikuisiälläkin suhtautuu toisiin. Asenteiden kehittymisessä ovat kuusi ensimmäistä ikävuotta tärkeimmät. Näitä vuosia emme saa hukata!

Varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat rasismin käsittelyn tärkeyden omassa työssään, mutta kokevat sen työlääksi, koska siihen tarkoitettuja, helppokäyttöisiä materiaaleja ei ole saatavilla tarpeeksi. Yhdenvertaisuutta edistäviä välineitä ei pidä poistaa, vaan päinvastoin lisätä helpottamaan antirasistista työtä arjessa. Tarvitaan sekä materiaaleja suoraan kasvatustyöhön että välineitä, jotka tukevat kasvattajien itsereflektiota. Päiväkodeissa on töissä ihmisiä monenlaisilla koulutustaustoilla, eivätkä kaikki ole koulutuksensa kautta saaneet työkaluja omien ennakkoluulojen pohtimiseen ja kyseenalaistamiseen.

Näin ollen on erityisen tärkeää, että yhdenvertaisuus on työpaikalla aktiivisesti esillä ja että aihetta käsitellään koko työyhteisön kanssa. Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia koko työyhteisön kanssa. Yhdessä keskustellulla ja työstetyllä yhdenvertaisuussuunnitelmalla on paremmat edellytykset toteutua konkreettisesti käytännön työssä kuin ulkopäin annetulla. Siihen sitoutuminen on vahvempaa ja sen merkitys on paremmin ymmärrettävissä. Suunnitelman laatiminen yhdessä vahvistaa koko työyhteisön yhdenvertaisuusajattelua. Se on keskeinen väline siihen, että saadaan kasvattajat reflektoimaan omia, usein piileviä asenteitaan ja ennakkoluulojaan.

Petteri Orpon hallitus valmistelee lakimuutosta, jonka tarkoituksena on vähentää päiväkotien velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämisessä. Ehdotettu lakimuutos on ristiriidassa hallituksen oman toimenpideohjelman kanssa, joka keskittyy rasismin torjumiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Myös Opetushallitus, varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja päiväkotien ammattilaiset ovat niin ikään lakimuutosta vastaan. Kuten lapsiasianvaltuutettu toteaa, esitys asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tätä ei voida hyväksyä.

Kirjoittajat:
Katja Mannerström
Irma Marttinen
Hodan Mohamed
Vivika Mäkelä
Hanna-Leena Ylönen

Lähteet:

Allport, G.W. (1954). The Nature of Prejudice. Addison-Wesley.
Brown, R. (2010). Prejudice: Its Social Psychology. Wiley-Blackwell.
Lapsiasiainvaltuutettu. (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle esitysluonnoksesta laiksi varhaiskasvatuslain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta. Saatavilla: Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien poistamisesta | Lapsiasiavaltuutettu
Loukola, S. (2023). ”“Not in Our Daycare”? Commitments and Obstacles to Antiracism in Finnish ECEC.” Early Childhood Education Journal: 1-9.
Repo, L. (2015). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus. 2.painos.