Yhteiset Lapsemme 2/2024 Pääkirjoitus: Lapsiin ja nuoriin ei investoida riittävästi

Teksti: Katja Mannerström

Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana syntynyt historiallisen vähän lapsia. Syntyvyyden dramaattinen lasku johtaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan seuraavina vuosikymmeninä siihen, että lapsia ja nuoria on suhteessa muuhun väestöön todella vähän eikä väestö kasva, vaan supistuu. Lasten ja nuorten määrä vähenee ensimmäistä kertaa 250-vuotisessa tilastohistoriassa. Syntyvyys on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.

Lasten ja nuorten määrän väheneminen näkyy väistämättä yhteiskunnassamme. Koulut ja päiväkodit tyhjenevät monilla alueilla ja työssäkäyviä ja perheen perustavia aikuisia tulee olemaan seuraavina vuosikymmeninä huomattavasti vähemmän kuin edellisissä sukupolvissa. Samalla äänestäjissä on enemmän eläkeläisiä kuin pienten lasten vanhempia tai nuoria aikuisia. Syntyvyyden lasku vaikuttaa siis pitkälle tulevaisuuteemme. Ei ole ihme, että useamman poliitikon suusta on kuultu sana ”synnytystalkoot” viime vuosina. Tilanne on tietenkin myös kansantaloudellisesti katastrofaalinen.

Voisi luulla, että tähän pienenevään määrään lapsia ja nuoria panostettaisiin yhteiskunnassamme taloudellisesti, mutta valitettavasti suunta on ollut toinen jo pidemmän aikaa. Nuorisotyöstä ja koulutuksesta on leikattu, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet, oppilaiden oppimistulokset ovat heikentyneet ja lastensuojelu on jo pitkään ollut kriisissä. Samalla kun lapsia ja nuoria on vähemmän, voivat nuoret tutkimusten mukaan aikaisempaa huonommin. Lähetteiden määrä nuorisopsykiatriseen hoitoon on kasvanut lyhyessä ajassa tuntuvasti ja lapsia otetaan huostaan ja sijoitetaan kodin ulkopuolelle Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Itsemurhat ovat 15–19-vuotiaiden nuorten yleisin kuolinsyy ja nuorten kuolleisuus on Suomessa selvästi korkeampi kuin verrokkimaissamme, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Hälytyskellojen tulisi siis soida ja jokaisen olisi ymmärrettävä, että lasten hyvinvointiin on tehtävä nyt investointeja. Meidän tulisi käyttää tutkimusresursseja ymmärtääksemme nuorten mielenterveyden horjumisen juurisyitä ja kokeilla kaikkia mahdollisia toimia tilanteen kohentamiseksi. Meidän tulisi tehdä harrastamisesta halpaa jokaiselle lapselle, lisätä turvallisten aikuisten määrää kouluissa, panostaa nuorisotyöhön ja matalan kynnyksen apuun sekä aktiivisesti torjua lapsiperheköyhyyttä ja tukea paremmin vanhemmuutta digiajassa.

Näiden hyvinvointi-investointien sijaan Petteri Orpon hallitus on nyt vastikään päättänyt suurista lisäleikkauksista, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin sekä myös järjestöihin, jotka toimivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Monen muun järjestön tavoin myös Yhteiset Lapsemme ry:n toimintaa uhkaa mahdollisesti isot leikkaukset jo ensi vuonna ja lisäsopeutukset sitä seuraavina vuosina. Lapset ja nuoret ovat nyt ja tulevaisuudessa vähemmistössä ja siksi onkin tärkeämpää kuin koskaan, että me aikuiset pidämme lasten ja nuorten puolta, vaadimme panostuksia lapsiin ja nuoriin sekä annamme heille tilaa saada äänensä kuuluviin.