28/05/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä

Teksti: Laura Huuskonen

Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä keinoja tukea maahanmuuttaneiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia on mielenterveyden edistäminen. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttaneet kärsivät enemmän psyykkisistä ongelmista kuin kantaväestö, ja suurimmat erot hyvinvoinnissa ja terveydessä ovat juuri mielenterveydessä. Maahanmuuttoon liittyy monia psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka altistavat mielenterveyden häiriöille. Hoitamattomina mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat maahanmuuttaneen arkea ja kotoutumista.

Riippumatta maahanmuuton syistä, kaikki luopuvat jostain muuttaessaan uuteen maahan, ja se vaatii sopeutumisprosessin läpikäymisen. Maahanmuutossa menetetään paljon: kotimaa, sukulaiset ja ystävät jäävät taakse, ja aikuisen ihmisen oma autonomia menetetään, kun uudessa maassa ei olekaan kieltä tai keinoja pärjätä. Toisille muutos on myönteisten tunteiden sävyttämä, innostava ja kivuton prosessi, toisille vuosia kestävä ja tuskallinen, jopa traumaattinen. Maahanmuuttanut henkilö voi kokea sosiaalista häpeää, kun uudessa maassa omalla osaamisella ei olekaan merkitystä. Traumatisoituminen voi vaikeuttaa muihin ihmisiin luottamista, nukkumista, muistia ja keskittymistä. Nämä kaikki puolestaan vaikeuttavat arkea, opiskelua tai työntekoa.

Maahanmuuttajan taustalla on myös merkitystä mielenterveyden ongelmien esiintymiseen. Mielenterveyden häiriöiden syntyyn vaikuttavat monet seikat: entisessä kotimaassa koetut kokemukset, vaikea pakomatka sekä se, kuinka erilainen uusi yhteiskunta on entiseen verrattuna. Myös kokemukset uudessa kotimaassa voivat vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden syntyyn: turvapaikan odottamisen pituus ja epävarmuus, uuden kotimaan kansalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä sosiaalinen tuki tai sen puute. Maahanmuuttaneiden kokemalla syrjinnällä on yhteys yksinäisyyteen, vähäisempään luottamukseen viranomaisia kohtaan ja kaiken kaikkiaan heikompaan elämänlaatuun. Myös erossaolo perheenjäsenistä aiheuttaa mielenterveyden oireita.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä haavoittuvissa ryhmissä

Samat yksilölliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen niin maahanmuuttaneilla kuin muillakin: ikä, sukupuoli, koulutustaso, uskonto ja niin edelleen. Samoin maahanmuuttajalasten mielenterveyteen vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin lapsilla; erityisesti perheen sosioekonominen asema, vanhempien stressi, yksinäisyys ja taloudelliset vaikeudet. Maahanmuuttanut perhe on alttiimpi näille vaikeuksille, ja siksi myös lapsilla on korkeampi riski altistua psyykkisille ongelmille. Tutkimusten mukaan vanhemmat aliarvioivat lasten traumaoireita. Vanhempien traumakokemukset voivat myös siirtyä lapselle, vaikka he eivät puhuisikaan kokemuksistaan.

Lapsen kokemat traumat ja traumaattinen stressi altistavat kognitiivisille häiriöille, jotka vaikuttavat arkeen, terveyteen, koulunkäyntiin ja elämänhallintaan aiheuttaen toivottomuutta ja alakuloisuutta. Lapsen voi olla vaikeaa kehittää motivaatiota saavuttaa koulutavoitteita, ja keskittyminen tunneilla saattaa olla vaikeaa ja käytös rauhatonta. Samaan aikaan maahanmuuttaneen perheen vanhempien resurssit voivat olla vähäisemmät omien haasteidensa vuoksi. Vaikeatkaan kokemukset eivät kuitenkaan välttämättä aiheuta haasteita vanhemmuudessa tai vanhempien omassa voinnissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan tulleet lapset. He joutuvat kohtaamaan pitkäaikaista turvallisuuden, rakkauden ja huolenpidon puutetta sekä taloudellisia vaikeuksia. Joskus voi kestää vuosiakin ennen kuin lapsen tai nuoren kokemukset nousevat esille oireiden kautta.

Mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä myös pakolaistaustaisilla, turvapaikanhakijoilla, iäkkäillä ja vanhemmalla iällä maahanmuuttaneilla. Suurempi riski on myös matalasti koulutetuilla, työttömillä, taloudellisesti heikommin toimeen tulevilla, lyhyen aikaa maassa asuneilla sekä heillä, joilla on heikko kielitaito.

Mielenterveyspalvelut eivät ole kaikkien saatavilla

Vaikka maahanmuuttaneilla esiintyy enemmän mielenterveyden haasteita, he käyttävät mielenterveyspalveluja harvemmin kuin muu väestö. Osa maahanmuuttaneista kokee pääsevänsä huonosti mielenterveyspalveluihin. Lisäksi mielenterveyspalvelujen tarjoajat kokevat maahanmuuttaneiden tarvitsevan erityisosaamista vaativaa hoitoa, jolloin ei edes selvitetä, onnistuisiko tarpeellinen hoito omassa toimipisteessä. Maahanmuuttotausta vaikeuttaa psykiatrista diagnostiikkaa ja maahanmuuttanut henkilö tulee vaikeassa tilanteessa helposti väärin ymmärretyksi hakiessaan apua. Maahanmuuttaneiden henkilöiden kohdalla on tärkeää varmistaa hoitoon pääsyn kulttuurinen ja käytännön esteettömyys esimerkiksi tarjoamalla tietoa palveluista eri kielillä eri yhteisöissä ja varmistamalla henkilöstön valmiuden auttaa eri taustoista tulevia henkilöitä.

Erityistä haastetta mielenterveyteen liittyvissä häiriöissä tuo se, että mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tulkitseminen on hyvin kulttuurisidonnaista. Sekä asiakkaan että työntekijän uskomukset mielenterveydestä vaikuttavat tarjottavaan apuun ja sen hyödyllisyyteen. Oireiden ilmaisu on usein kulttuurisidonnaista, ja henkilö voi kokea olevansa fyysisesti sairas, vaikka somaattiset oireet voivat olla merkki psyykkisistä ongelmista. Henkilöllä voi olla pelkoja koskien psyykkisiä oireita ja niistä johtuvaa leimautumista. Pelkoja on tärkeää käsitellä ja antaa oikeaa tietoa oireista ja hoidosta omalla kielellä, esimerkiksi tulkin avulla.

Kotoutumistyö edistää psyykkistä hyvinvointia

Stressi ilmenee usein ahdistuneisuutena ja paineena, ja on luonnollinen reaktio maahanmuuttoon sekä kulttuurin ja ympäristön vaihdokseen. Ymmärrys maahanmuuttoprosessista auttaa ymmärtämään henkilöiden reaktioita ja hankaliakin tunteita. Joskus maahanmuuttaneen henkilön on vaikea itsekään ymmärtää omia tuntemuksiaan. Tieto maahanmuuttoon liittyvistä prosesseista ja siitä, että tunnereaktiot ovat normaaleja osia sopeutumisprosessia, voi helpottaa henkilön oloa. Arjen sujuvuuden varmistaminen ja arjen taitojen vahvistaminen auttavat sekä henkilöä itseään että hänen kykyään toimia vanhempana. Toimiva tuki ottaa huomioon henkilön menneet kokemukset samalla, kun nykyistä tilannetta pyritään parantamaan. Jos henkilön taustoihin ei kiinnitetä huomiota, voi tarjottu tuki osoittautua tehottomaksi.

Vahvistamalla kotoutumista tuetaan myös maahanmuuttaneiden henkilöiden mielenterveyttä. Mielenterveyden haasteilta suojaavia tekijöitä ovat ympäristön sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys. Kiinnittämällä huomiota kotoutumiseen liittyviin erityisilmiöihin, kuten vanhempien ja lasten eriaikaiseen kotoutumiseen tai sukupuolten välisiin eroihin kotoutumisessa, voidaan vaikuttaa koko perheen psyykkiseen hyvinvointiin. Lapsille erityisen tärkeää on kuulua ja kiinnittyä sosiaalisiin ryhmiin: sitä kautta syntyvät hyväksynnän, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden kokemukset.

Yhteiset lapsemme ry:n Kohdataan kotona -hankkeessa kehitetään kuntaan muuton alkuvaiheen perhekotoutumisen mallia, jossa yhtenä tavoitteena on jokaisen perheen jäsenen kotoutumisen käynnistymisen tukeminen ja harrastuksen löytäminen jokaiselle kouluikäiselle lapselle.

Lue myös Anu Castanedan haastattelu

LÄHTEET:

Alitolppa-Niitamo, Anne; Fågel, Stina & Säävälä, Minna (toim.) 2013: Olemme muuttaneet  – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Kirjapaino Fram, Vaasa.

Haavikko, Ansa ja Bremer, Lena 2018: Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia. Opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. SP -paino.

Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Systemaattinen tutkimuskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015. Edita Publishing Oy.

Verkkolähteet:

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/maahanmuutto-iso-elämänmuutos

https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/maahanmuuttajien-mielenterveys

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme ry järjestää tukiperheitä Välimeren maista tuleville turvapaikanhakijalapsille

15/09/2020 - , , , , ,

Hallitus päätti helmikuussa ottaa vastaan yhteensä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren maista. Suomeen on tähän mennessä saapunut yhteensä 50...

Lue lisää

Tule tukiperheeksi tai tukihenkilöksi ilman perhettä elävälle nuorelle

12/09/2020 - , , , , ,

Voisitko sinä olla turvallinen ja läsnäoleva aikuinen ilman perhettään Suomessa elävälle lapselle tai nuorelle? Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta tarjoaa turvapaikanhakijataustaisille nuorille...

Lue lisää

Adoptoitujen kaksoiskansalaisuuteen liittyvät kokemukset ja haasteet kartoitettu

21/08/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry ja Adoptioperheet ry teettivät vuonna 2019 adoptoiduille ja adoptioperheille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin adoptoitujen kansalaisuuteen liittyviä asioita....

Lue lisää

Elämä Kädessä -näytelmän esitykset Teatteri Avoimissa Ovissa syksyllä 2020

20/08/2020 - , , , , ,

Elämä Kädessä -näytelmä nähdään syksyllä 2020 Teatteri Avoimien Ovien näyttämöllä! Maaliskuun puolivälissä alkaneen poikkeustilan ja teatterin sulkemisen takia näytelmän ensi-ilta...

Lue lisää

“Has your tooth fallen?”

13/08/2020 - , , , ,

As a kid, I was very fascinated by the idea of going to school. I remember times when, I must...

Lue lisää

En rosa cykel

12/08/2020 - , , ,

Jag fyller den 14 augusti och just då brukar skolåret börja. Å ena sidan var jag lessen över att sommarlovet...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: