Viisitoista vuotta palvelleen Monikulttuurisen perhekeskuksen toiminta päättyy

Yhteiset Lapsemme ry:n Monikulttuurisen perhekeskuksen toiminnan aloittamista tulee tänä vuonna kuluneeksi viisitoista vuotta. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 Raha-automaattiyhdistyksen (nykyisin STEA) tuella. RAY:n projektirahoituksen jälkeen keskuksen toiminnan rahoitus on tullut tähän vuoteen saakka Helsingin kaupungilta.

Perhekeskuksen perustamisvaiheessa sen toimintamalli edusti uudenlaista tapaa ajatella monikulttuuristen lapsiperheiden kohtaamista sosiaali- ja perhepalveluissa sekä erityisesti lastensuojelussa. Toiminnan kohderyhmänä oli ensisijaisesti venäjänkieliset lapsiperheet, koska venäjänkieliset ovat suurin maahanmuuttajaryhmä pääkaupunkiseudulla.

Monikulttuurisessa keskuksessa tarjottiin lastensuojelun avohuollon tukipalveluja asiakkaan omalla äidinkielellä eli venäjäksi. Äidinkielellä saatavien palvelujen merkitys on tärkeä etenkin maahanmuuton alkuvaiheessa, kun yhteiskunta, sen palveluverkostot ja toimintatavat ovat vielä vieraita.

Viidentoista vuoden aikana Monikulttuurisessa perhekeskuksessa on kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa venäjänkielisille asiakkaille suunnattuja lastensuojelun avohuollon palveluja ja varhaisen tuen palveluja. Viime vuosina toiminnan painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön venäjänkielisten lapsiperheiden parissa.

Toiminta päättyy, tulokset jäävät elämään

Monikulttuurisessa perhekeskuksessa 29.5. pidetyssä tilaisuudessa juhlistettiin toiminnan aikana tehtyä kehittämistyötä tyytyväisin, mutta samalla myös haikein mielin, sillä keskuksen ovat sulkeutuvat toukokuun lopussa. Keskuksessa kehitetyt työmuodot ja toimintamallit jäävät kuitenkin elämään Helsingin kaupungin peruspalveluissa. Juhlapuheessa ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja toi esille, että keskuksen monikulttuurisella erityisosaamisella ja kokemuksella on ollut paljon annettavaa kaupungin palvelujärjestelmälle. Tilaisuuteen osallistunut apulaispormestari Pia Pakarinen korosti omassa puheenvuorossaan keskuksen hyvää yhteistyötä Helsingin koulujen ja päiväkotien kanssa.

Monikulttuurisessa perhekeskuksessa annettujen palveluiden plussat eivät liity ainoastaan asiakkaan kielen osaamiseen. Sen lisäksi keskeistä on ollut se, että perhekeskuksen työntekijät ovat itsekin maahanmuuttajia ja asiakkaiden kanssa samantyyppisestä kulttuuriympäristöstä Suomeen muuttaneita. Kulttuuritulkkaukseen perustuva asiakkaan kohtaaminen on tehnyt yhteisen työskentelyn molemmin puolin helpommaksi. Se on mahdollistanut nopeammin luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisen.

Konkreettisten omalla äidinkielellä annettavien perhetukipalvelujen lisäksi perhekeskuksen asiakastyön merkitys on ollut suomalaisen perhepalvelujärjestelmän tunnetuksi tekeminen. Yhteistyössä ja vuoropuhelussa peruspalvelujen työntekijöiden kanssa, asiakasprosesseissa on ollut mahdollista lisätä tuntemusta ja luottamusta oman kaupungin palveluihin. Samalla myös palveluverkoston suomalaiset työntekijät ovat voineet vahvistaa omaa tuntemustaan venäläisestä toimintakulttuurista ja perhe-elämästä. Monikulttuurisen perhekeskuksen toiminta on ollut eräänlainen silta eri kulttuuristen asiakkaiden ja kaupungin palveluverkoston välillä.

Siltana peruspalveluihin

Monikulttuurisessa perhekeskuksen toiminnassa on rakennettu venäjänkielisen lapsiperheen polkua oman kotikaupungin toimintaympäristössä. Ensimmäistä kertaa lasta Suomessa synnyttäville on vuodesta 2013 lukien tarjottu mahdollisuus käydä venäjänkielinen perhevalmennus. Valmennuksen malli kehitettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin neuvolatoiminnan kanssa. Tulevat vanhemmat saivat valmennuksen aikana mm. tietoa keskeisistä perhepalveluista, he verkottuivat keskenään ja näin saivat vahvistusta tulevaan arkeen vauvaperheenä. Lapsen syntymän jälkeen vanhemmilla oli mahdollista saada vertaistukea Monikulttuurisen perhekeskuksen äiti-vauva- ja äiti -lapsi -kerhoissa. Toiminnassa mukana oleminen taas madaltaa kynnystä hakea apua ja tukea sellaisen tilanteen mahdollisesti syntyessä lapsiperheen myöhemmässä arjessa.

Vuosien varrella on ollut merkityksellistä, että asiakkaat on voitu kohdata kulttuurisensitiivisesti erityisesti herkissä ja ajoittain erittäin vaikeissakin tuen tarpeen tilanteissa. Samalla on keskeistä, että toiminta on sidottu yhteisiin polkuihin peruspalveluverkoston kanssa. Vain se mahdollistaa vuoropuhelun esimerkiksi tukea tarvitsevan lapsen koko lähiverkoston kanssa sekä palvelujen edelleen kehittämisen. Monikulttuurisessa perhekeskuksessa tämä oli toiminnan arkea.

Helsingin kaupungin toiminta-avustuksen päättyessä myös Monikulttuurisen perhekeskuksen toiminta päättyy. Tuloksellisen kehittämistyön vaikutus tulee näkymään vielä vuosienkin jälkeen venäjänkielisten maahanmuuttajien palveluissa Helsingin kaupungissa.

Lämpimät kiitoksemme kaikille Yhteiset Lapsemme ry:n Monikulttuurisen perhekeskuksen toiminnassa ja sen työn kehittämisessä mukana olleille työntekijöille, asiantuntijoille ja yhteistyökumppaneille!

Lisätietoja antaa: toiminnanjohtaja Markus Söderlund, puh. 040 762 6809

KUVA: Juhlatilaisuus Monikulttuurisessa perhekeskuksessa 29.5.2018.