08/04/2018

Miten rakentaa ilman huoltajaa tulleen nuoren uskoa tulevaan epävarmuuden keskellä?

Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijataustaisten nuorten sosiaalinen verkosto on ohut. Asumisyksikön vaihdokset tai henkilökunnan vaihtuminen asumisyksikössä saattavat katkaista jo syntyneitä suhteita luotettaviin aikuisiin ja ystäviin.

Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana -tutkimuksen mukaan nuorten kokema yksinäisyys on yleistä. Se liittyy erityisesti perheen ja vanhempien ikävöintiin, mutta myös vähäisiin sosiaalisiin suhteisiin asumisyksikön ulkopuolisiin aikuisiin ja ikätovereihin, kulttuurin vierauteen, rasismin kokemuksiin ja arkipäivän tapahtumattomuuteen. Epävarmuus tulevasta on läsnä useimpien nuorten elämässä hyvin konkreettisesti tilapäisten oleskelulupien ja perheenyhdistämisen haasteellisuuden myötä. Nuoren mahdollisuuksia ja motivaatiota kotoutumiselle syö tehokkaasti ainainen huoli omasta ja läheisten tulevaisuudesta.

Ilman huoltajaa tulleet turvapaikanhakijanuoret ovat erityisen suojelun ja tuen tarpeessa, mutta järjestelmä ei yksiselitteisesti tunnusta heidän tarvettaan lastensuojelulle ja pysyville ihmissuhteille. Tilapäiset tai kielteiset oleskeluluvat, perheenyhdistämisen vaikeus, nuorten siirtämiset hallinnollisilla toimenpiteillä asumisyksiköiden välillä, riittämätön tuki erityisesti itsenäistymisvaiheessa ja negatiivissävytteinen julkinen keskustelu luovat nuorille kuvaa siitä, että heitä ei haluta Suomeen.

Mitä sinä voit tehdä?

Miten nuorten kotoutumista yhteiskuntaamme sitten voitaisiin edistää? Miten vähentää nuorten kokemaa yksinäisyyttä, edesauttaa selviytymistä, lisätä luottamusta ja uskoa tulevaan? Mitä me nuoria kohtaavat ja heidän elämäänsä vaikuttavat ammattilaiset ja kansalaiset voimme tehdä?

Yksin tulleiden lasten ja nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen TRUST -tutkimushanke peräänkuuluttaa erilaisia tapoja luoda pysyvyyden ja kuulumisen tunnetta nuorten elämään. Nuoret tarvitsevat arkeensa välittäviä, turvallisia aikuisia, jotka ovat läsnä, pysähtyvät ja kuuntelevat. Nuoret täytyy ottaa mukaan suunnittelemaan heidän tarpeisiinsa paremmin vastaavia palveluita, ja muun muassa nuorten asumiseen liittyviä haasteita tulee ratkaista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää itsenäistyvien 18-vuotiaiden nuorten tukemiseen ja muiden kuin laitosmuotoisten asumisjärjestelyjen kehittämiseen yksin tulleille.

Sosiaalihuoltolain (2014) 28§ antaa mahdollisuuden järjestää erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle tukiperheen tai tukihenkilön tämän terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa ei kuitenkaan ole juuri ollut tarjolla yksin tulleille nuorille. Muun muassa Yhteiset Lapsemme ry kehittääkin parhaillaan tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijataustaisille nuorille, jotta mahdollisimman monella nuorella olisi arjessaan välittäviä, turvallisia aikuisia ja pysyviä ihmissuhteita. Nuoret tarvitsevat ja janoavat läheisiä ihmissuhteita, aikuisten läsnäoloa, tutustumista kantasuomalaisiin nuoriin, onnistumisen kokemuksia, ilon ja toivon pilkahduksia.

Mitä sinä siis voit tehdä? Ryhdy tukiperheeksi, tukihenkilöksi, kummiperheeksi tai sijaisvanhemmaksi tukemaan yksin tulleen nuoren kasvua aikuisuuteen. Hymyile tai tervehdi nuorta kohdatessasi hänet kaupassa, kadulla tai bussissa. Nouse vastustamaan turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa rasismia ja vihapuhetta. Vaadi päättäjiltä oikeudenmukaisia ratkaisuja ja riittäviä palveluita yksin tulleille nuorille. Kysy tutulta nuorelta, mitä hänelle kuuluu, osoita myötätuntoa, tarjoa auttavaa kättä ja kannusta. Osoita, että välität.

Teksti: Heini Aaltonen

Kirjoitus perustuu osittain TRUST-tutkimushankkeen järjestämän Kokemuksia Euroopasta. Hyviä käytäntöjä yksin tulleiden alaikäisten arjen tukemiseen -seminaarin puheenvuoroihin 22.11.2017 sekä Outi Kaukon ”Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana” -artikkeliin (Yhteiskuntapolitiikka 80, 2015: 1).

Lisää ajankohtaisia:

Jokainen päivä on ystävänpäivä – juhla maahan tulleille lapsille ja perheille 18.2.

08/02/2023

(in English below) Järjestämme lauantaina 18. helmikuuta klo 16-18 ystävänpäiväjuhlan, jolla haluamme luoda iloa, lämpöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta maahan tulleille lapsille, nuorille ja...

Lue lisää

Anna ääni lapselle -kampanja ja Lasten vaalipaneeli 14.2.

08/02/2023

Yhteiset Lapsemme ry on mukana noin 40 muun järjestön kanssa Anna ääni lapselle -kampanjassa, joka on järjestöjen ja kansalaisten poliittisesti...

Lue lisää

Moninaisemmat representaatiot koulussa antirasismin näkökulmasta -koulutus opettajille 20.4.

08/02/2023

Minkälaisia hahmoja ja henkilöitä koulumaailman keskusteluissa, kirjoissa ja mediassa on läsnä? Miten erilaiset representaatiot tai niiden puute vaikuttavat oppilaisiin? Kuinka...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2022: Podcastsarja avaa nuorille keskustelua EU:n perusoikeuksien toteutumisesta

17/12/2022

Teksti ja kuva: Irma Marttinen Euroopan unionin tavoitteena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja kansalaisten hyvinvointia. EU:ssa kaikille ihmisille kuuluvat...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry Educa-messuilla 27.-28.1.2023

16/12/2022

Olemme mukana opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla 27.-28. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Pisteemme sijaitsee Kansalaisvaikuttamisen torilla, jossa työntekijämme esittelevät erilaisia menetelmiä rasismin...

Lue lisää

Haemme adoptiotoiminnan suunnittelijaa vakituiseen työsuhteeseen

16/12/2022

Oletko kiinnostunut adoptoitujen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta sekä lasten oikeuksien edistämisestä osana mukavaa ja ammattitaitoista työyhteisöä? Yhteiset Lapsemme ry...

Lue lisää