08/04/2018

Miten rakentaa ilman huoltajaa tulleen nuoren uskoa tulevaan epävarmuuden keskellä?

Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijataustaisten nuorten sosiaalinen verkosto on ohut. Asumisyksikön vaihdokset tai henkilökunnan vaihtuminen asumisyksikössä saattavat katkaista jo syntyneitä suhteita luotettaviin aikuisiin ja ystäviin.

Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana -tutkimuksen mukaan nuorten kokema yksinäisyys on yleistä. Se liittyy erityisesti perheen ja vanhempien ikävöintiin, mutta myös vähäisiin sosiaalisiin suhteisiin asumisyksikön ulkopuolisiin aikuisiin ja ikätovereihin, kulttuurin vierauteen, rasismin kokemuksiin ja arkipäivän tapahtumattomuuteen. Epävarmuus tulevasta on läsnä useimpien nuorten elämässä hyvin konkreettisesti tilapäisten oleskelulupien ja perheenyhdistämisen haasteellisuuden myötä. Nuoren mahdollisuuksia ja motivaatiota kotoutumiselle syö tehokkaasti ainainen huoli omasta ja läheisten tulevaisuudesta.

Ilman huoltajaa tulleet turvapaikanhakijanuoret ovat erityisen suojelun ja tuen tarpeessa, mutta järjestelmä ei yksiselitteisesti tunnusta heidän tarvettaan lastensuojelulle ja pysyville ihmissuhteille. Tilapäiset tai kielteiset oleskeluluvat, perheenyhdistämisen vaikeus, nuorten siirtämiset hallinnollisilla toimenpiteillä asumisyksiköiden välillä, riittämätön tuki erityisesti itsenäistymisvaiheessa ja negatiivissävytteinen julkinen keskustelu luovat nuorille kuvaa siitä, että heitä ei haluta Suomeen.

Mitä sinä voit tehdä?

Miten nuorten kotoutumista yhteiskuntaamme sitten voitaisiin edistää? Miten vähentää nuorten kokemaa yksinäisyyttä, edesauttaa selviytymistä, lisätä luottamusta ja uskoa tulevaan? Mitä me nuoria kohtaavat ja heidän elämäänsä vaikuttavat ammattilaiset ja kansalaiset voimme tehdä?

Yksin tulleiden lasten ja nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen TRUST -tutkimushanke peräänkuuluttaa erilaisia tapoja luoda pysyvyyden ja kuulumisen tunnetta nuorten elämään. Nuoret tarvitsevat arkeensa välittäviä, turvallisia aikuisia, jotka ovat läsnä, pysähtyvät ja kuuntelevat. Nuoret täytyy ottaa mukaan suunnittelemaan heidän tarpeisiinsa paremmin vastaavia palveluita, ja muun muassa nuorten asumiseen liittyviä haasteita tulee ratkaista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää itsenäistyvien 18-vuotiaiden nuorten tukemiseen ja muiden kuin laitosmuotoisten asumisjärjestelyjen kehittämiseen yksin tulleille.

Sosiaalihuoltolain (2014) 28§ antaa mahdollisuuden järjestää erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle tukiperheen tai tukihenkilön tämän terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa ei kuitenkaan ole juuri ollut tarjolla yksin tulleille nuorille. Muun muassa Yhteiset Lapsemme ry kehittääkin parhaillaan tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijataustaisille nuorille, jotta mahdollisimman monella nuorella olisi arjessaan välittäviä, turvallisia aikuisia ja pysyviä ihmissuhteita. Nuoret tarvitsevat ja janoavat läheisiä ihmissuhteita, aikuisten läsnäoloa, tutustumista kantasuomalaisiin nuoriin, onnistumisen kokemuksia, ilon ja toivon pilkahduksia.

Mitä sinä siis voit tehdä? Ryhdy tukiperheeksi, tukihenkilöksi, kummiperheeksi tai sijaisvanhemmaksi tukemaan yksin tulleen nuoren kasvua aikuisuuteen. Hymyile tai tervehdi nuorta kohdatessasi hänet kaupassa, kadulla tai bussissa. Nouse vastustamaan turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa rasismia ja vihapuhetta. Vaadi päättäjiltä oikeudenmukaisia ratkaisuja ja riittäviä palveluita yksin tulleille nuorille. Kysy tutulta nuorelta, mitä hänelle kuuluu, osoita myötätuntoa, tarjoa auttavaa kättä ja kannusta. Osoita, että välität.

Teksti: Heini Aaltonen

Kirjoitus perustuu osittain TRUST-tutkimushankkeen järjestämän Kokemuksia Euroopasta. Hyviä käytäntöjä yksin tulleiden alaikäisten arjen tukemiseen -seminaarin puheenvuoroihin 22.11.2017 sekä Outi Kaukon ”Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana” -artikkeliin (Yhteiskuntapolitiikka 80, 2015: 1).

Lisää ajankohtaisia:

Nuori nainen istuu rannalla auringonlaskussa.

Yhteiset Lapsemme 1/2021: Identiteettimatkalla

05/03/2021

Teksti: Riikka Polo Yhteiset Lapsemme, Interpedia ja Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmä järjestivät 30.1. webinaarin, joka koostui tutkimusesittelystä, jälkipalvelun esittelystä ja adoptoitujen...

Lue lisää

Haemme ohjaajaa Koti Ilolaan Sipooseen (vuorotteluvapaan sijaisuus)

04/03/2021

Tule tekemään merkityksellistä työtä kanssamme! Haemme ohjaajaa vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle 1.4.- 30.9.2021 Koti Ilolaan Sipooseen. Määräaikaista työsuhdetta voidaan mahdollisesti jatkaa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry on mukana Anna ääni lapselle -kampanjassa

01/03/2021

Jokaisen Suomen kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista. Kevään 2021 kuntavaaleissa on valittava päättäjiä, jotka kantavat vastuuta lasten edusta...

Lue lisää

Kaksi tyttöä kuiskuttelevat ja nauravat.

Adoptoitujen päivänä omat ajatukset ja kokemukset esiin 13.3.2021

25/02/2021

Adoptoidun päivää vietetään Suomessa vuosittain 13. päivänä maaliskuuta. Tänä vuonna emme ole järjestämässä kampanjaviikkoa, mutta nostamme esille kalenteripäivän yhteydessä erityisesti...

Lue lisää

Kuvassa kaksi nuorta tyttöä vanhemman miehen kanssa.

Etätilaisuudet adoptioperheiden läheisille 25.5. ja 1.6.2021

22/02/2021

Järjestämme adoptioperheiden läheisille kaksiosaisen webinaarin yhteistyössä Interpedian ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Webinaari on tarkoitettu adoptiolastenlasta odottaville tuleville isovanhemmille ja...

Lue lisää

Tukiperhe pöydän ääressä syömässä, äiti ojentaa nuorelle pojalle salaattia. Piirroskuva.

Tukiperheitä ja tukihenkilöitä maahan muuttaneille lapsille ja nuorille

18/02/2021

Voisiko sinun perheesi tarjota kokemuksia tavallisesta, turvallisesta arjesta maahanmuuttaneelle lapselle tai nuorelle? Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta tarjoaa turvapaikanhakijataustaisille lapsille ja nuorille...

Lue lisää