Kiinan naiset ja äidit – ilmiöitä kansainvälisen adoption rajapinnassa
Yhdistelmä Kiina ja kansainvälinen adoptio vie helposti ajatukset yhden lapsen politiikkaan ja hylättyihin tyttölapsiin. Se onkin yksi kuva Kiinassa valitettavasti vallitsevasta epätasa-arvosta naisten ja miesten välillä. Jo syntymästään lukien poika arvotetaan tyttöä arvokkaammaksi.
Vaikka Kiinassa talouskasvu etenee, naisten arjessa suurin haaste on edelleen köyhyys. Kiinan 50 miljoonasta köyhästä suurin osa on naisia. Maassa on periaatteessa palkkatasa-arvo, mutta talouskasvu ja markkinatalous on johtanut mm. miesten ja naisten välisen palkkakuilun kasvuun viimeisten 20 vuoden aikana. Äkkiseltään voidaan ajatella, että kiinalaisten naisten alhainen eläkeikä (50 v. teollisuudessa ja 55 v toimistotyössä) olisi ilolla tervehdittävä asia. Se on kuitenkin osoittautunut mm. naisten ylennyksiä estäväksi tekijäksi ja sitä kautta siihen, että naisia on vähemmän mukana taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Naisista erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinhuoltajaäidit, ja heistä erityisesti yksin lapsen saavat äidit. Yksinhuoltajat syrjäytyvät helposti yhteisöistään. Avioerojen myötä maahan ”syntyy” vuosittain suuri määrä yksinhuoltajaa. Esimerkiksi vuonna 2015 Kiinassa päättyi avioeroon 3,84 miljoonan parin avioliitto. Kiinassa arvioidaan olevan viisi miljoonaa yksinhuoltajanaista ja seitsemän miljoonaa yksinhuoltajamiestä. Miesten enemmistö tässä ryhmässä voi yllättää. Selitys on kiinalaisen lastenhoitokulttuurin näkökulmasta looginen – miehet saavat huoltajuuden taloudellisin perustein, mutta käytännössä lasten hoidosta vastaavat isovanhemmat.
Varhaisen eläkeiän turvin isovanhemmat – ja muut läheiset – ovatkin monen kiinalaisen yksinhuoltajaäidin (kuin myös kahden vanhemman lapsiperheen) pelastus maassa, jossa työelämän joustot pääsääntöisin puuttuvat. Sukulaiset voivat tehdä jopa niinkin isoja ratkaisuja omassa elämässään, kuten esimerkiksi jäädä varhaiseläkkeelle hoitamaan yksinhuoltajaksi jääneen sisaren lasta.
Naisten tasa-arvotilanteessa on kuitenkin pikkuhiljaa tapahtunut kohentumista. Erityisesti kiinalaisten naisten asema terveys-, koulutus- ja kulttuurimittareilla mitattuna on hyvä. Naisten elinikä on kasvanut, ja naiset kouluttautuvat tasavertaisesti miesten kanssa. Myös naisten työllisyysaste on hyvä.
Positiivista kehitystä naisten asemassa edustaa viime vuonna mahdollistettu kahden lapsen politiikka. Se ei kuitenkaan toivotusti lisännyt syntyvyyttä. Tässäkin esteeksi on noussut talous ja työelämän joustamattomuus. Alle kouluikäisten lasten hoito on erityisen vaikea järjestää. Naisten arjesta kuitenkin poistui yksi valtiollisen kontrollin elementti. Samoin viime vuonna maassa hyväksyttiin perheväkivallan kriminalisoiva laki. Laki huomioi avioparien lisäksi niin avoparit kuin myös samaa sukupuolta olevat parit.
Kansainvälisten adoptioiden määrä on viime vuosien aikana laskenut monissa maissa, näin myös Kiinassa. Kotimaisten adoptiomäärien kasvaessa, kansainvälisen adoption tarpeessa ovat ensisijaisesti lapset, joilla on jokin erityisen tuen tarve.
Yleisen taloudellisen tilanteen vahvistumisen ja yksittäisten kansalaisten elintason nousun arvioidaan olevan yksi syy kotimaisten adoptioiden määrän kasvuun Kiinassa. Kiinan adoptiokeskusviranomaisen mukaan oman taloudellisen tilan kohentuessa, sen lisäksi, että halutaan perheeseen lapsi, ollaan myös valmiimpia tekemään hyvää heikompien puolesta. Kun vuonna 2015 Kiinasta adoptoitiin ulkomaille yhteensä noin 3000 lasta, kotimaisten adoptioiden määrä oli kymmenkertainen. Viranomaisten mukaan hyvä taloudellinen tilanne edesauttaa osaltaan myös terveiden lasten syntymää. Näin lapsia hylätään entistä vähemmän. Terveelle lapselle löytyy myös helposti adoptioperhe kotimaassaan.
Kirjoitus perustuu adoptiolautakunnan edustajien Kiinaan 27.11.-2.12.2016 tekemän matkan aikana saatuihin tietoihin (mm. Suomen Pekingin suurlähetystö, Kiinan adoptiokeskusviranomainen CCCWA).
Teksti ja kuvat: Tuula Kumpumäki
Takaisin aihealueeseen: Adoptio, verkkolehti