Blogi 4/2026: Mikä on haavoittuvassa asemassa olevan lapsen tukemisen arvo?

Teksti: Heini Aaltonen

Yhteiset Lapsemme ry tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien, maahan muuttaneiden lasten, nuorten ja lapsiperheiden kotoutumisen edistämiseksi sekä lasten ja nuorten kokeman rasismin vähentämiseksi. Mitä arvoa tällä työllä on?

Järjestöjen tarjoaman tuen arvo puhututtaa

Julkisuudessa on tänä keväänä käyty keskustelua siitä, näkyykö sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tekemä työ missään ja mitä arvoa tällä työllä on. Keskustelu liittyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustusten supistuksiin; sotejärjestöille suunnatut avustukset puolittuvat muutamassa vuodessa vuoden 2024 384 miljoonasta eurosta vuoden 2027 190 miljoonaan euroon.

Järjestöjen toiminnasta hyötyville lienee kristallinkirkasta, että niiden tekemällä työllä on arvoa, mutta varmasti yhteiskunnassa on niitäkin, jotka eivät kolmannen sektorin palveluita tarvitse ja joiden voi siksi olla hankalampaa hahmottaa työn merkitystä. Samoin kuin on ihmisiä, joilla ei ole tarvetta sosiaalipalveluille. Ennen kuin sitten koittaa päivä, jolloin palveluita tarvitseekin.

Tukisuhdetoiminta on kustannustehokasta

Moni vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen sitä koordinoivaa ammattilaista. Kun puhutaan ilman perhettään Suomessa elävien erittäin haavoittuvassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tukemisesta, on tärkeää, että vapaaehtoiset koulutetaan ennen toimintaan ryhtymistä sekä pyritään varmistamaan, että he ovat turvallisia ja riittävän vakaassa elämäntilanteessa olevia aikuisia ja perheitä. Yhteiset Lapsemme ry:n vapaaehtoiset tukiperheet ja tukihenkilöt sitoutuvat kulkemaan perheestään eroon joutuneen lapsen tai nuoren rinnalla pitkään. Ihmissuhteen muodostaminen tällaisessa tilanteessa ei ole aina helppoa. Tukisuhteessa kaivataankin usein pitkään ammattilaisen antamaa tukea, jotta siitä syntyy aidosti nuorta kannatteleva ja kummallekin osapuolelle antoisa ihmissuhde.

Lopputuloksena voi kuitenkin olla elinikäinen ystävyys tai perhesuhteeseen verrattavissa oleva ihmissuhde. Nuoret kuvaavat tukisuhteen hyötyjen olevan moninaisia. Tukisuhteet ovat vaikuttaneet merkittävästi heidän mielialaansa, lisänneet toimijuutta, vahvistaneet kuuluvuuden kokemusta, tarjonneet henkistä ja konkreettista tukea, tukeneet kielitaidon ja kulttuurisen ymmärryksen kehittymistä sekä vähentäneet yksinäisyyttä.

Yli 200 lasta ja nuorta on saanut oman tukiperheen tai tukihenkilön tukisuhdetoiminnan olemassaolon aikana. Tällä hetkellä 143 lasta ja nuorta saa vapaaehtoisen tukea, 116 heistä STEAn rahoituksella. Yhden tukisuhteen vuosikustannukseksi tulee tällöin 1 777 euroa. Tämä on hyvin edullista verrattuna siihen, mitä samalla rahalla saisi julkisena tai ostopalveluna. Ja ennen kaikkea tämä on pieni raha, jos sillä voidaan ennaltaehkäistä nuoren kohtaamien ongelmien kärjistymistä, tukea tämän kotoutumista ja luoda kokemus siitä, että nuorella on paikka tässä yhteiskunnassa.

Antirasistinen kasvatus lisää jokaisen lapsen hyvinvointia

Lasten kokemaan rasismiin on vaikeaa, ellei mahdotonta puuttua kohdistamalla toimenpiteitä vain rasismia kokeviin lapsiin: eihän heidän kokemansa syrjintä ole heistä lähtöisin tai heidän syytään. Lapset ja nuoret ovat alttiita rasismin moninaisille fyysistä ja psyykkistä terveyttä heikentäville vaikutuksille (Priest et al. 2013). Erityisen haitallista on, jos opettajat ja koulun muu henkilökunta eivät puutu rasismiin (Henttonen & Kareinen 2023).

Yhteiset Lapsemme ry:n antirasistisessa Ole rohkea ja reilu -toiminnassa koulutetut ohjaajat vetävät lapsiryhmille työpajoja, joiden tavoitteena on lisätä vähemmistöön kuuluvien lasten osallisuuden kokemuksia. Saadun palautteen perusteella työpajat lisäävät lasten puuttumisen ja välittämisen taitoja sekä moninaisuuden arvostusta. Lapset muun muassa pohtivat työpajoissa, miten ottaa kaikki mukaan porukkaan: ”Vaikka on erilainen, kaikki voi olla kavereita.” Tämä lisää paitsi rasismia potentiaalisesti kohtaavien lasten hyvinvointia, myös ihan jokaisen ryhmään kuuluvan lapsen viihtyvyyttä.

Antirasistisella toiminnalla on onnistuttu myös menestyksekkäästi vahvistamaan lapsia ja nuoria kohtaavien ammattilaisten ja kasvattajien rasismiin puuttumisen taitoja. Kun lapsia kohtaavat ammattilaiset osaavat toiminnallaan paremmin puuttua rasismiin ja ehkäistä sitä, kertaantuvat vaikutukset.

Viime vuonna antirasistisiin työpajoihimme osallistui 1879 4–9-vuotiasta lasta. Tämän lisäksi maksuttomat opetusaineistomme tavoittivat yli 4000 lasta. Lasten parissa toimivia ammattilaisia tavoitettiin joitakin satoja. Jos ammattilaisten tavoittamiselle ei lasketa erikseen arvoa, muodostuu yksittäisen lapsen tavoittamiselle hintaa 19 euroa.

Minkä verran sinä olisit valmis maksamaan siitä, että lapsesi ei kokisi syrjintää ja kiusaamista tai että hänen ryhmänohjaajansa osaisi puuttua tilanteisiin, joissa niitä esiintyy?

Ja onko meillä yhteiskuntana todella varaa maksaa ne kustannukset, joita aiheutuu, jos järjestöjen ennaltaehkäisevä työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi ajetaan alas?

Kirjoittaja toimii Yhteiset Lapsemme ry:ssä kehittämispäällikkönä ja kotoutumisen tuen asiantuntijana.

LÄHTEET:

Henttonen, E. & Kareinen, J. (2023.) ”Kukaan ei synny vihaamaan” Nuorten dialogit rasismista ja syrjinnästä. Helsinki: Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2023:34.

Priest, N., Paradies, Y., Trenerry, B., Truong, M., Karlsen, S. & Kelly, Y. (2013.) A systematic review of studies examining the relationship between reported racism and health and wellbeing for children and young people. Social Science & Medicine 95: 115–127.