10/10/2025

Blogi 10/2025: ”Haluaisin poimia sinut kuin eksoottisen hedelmän”

Joka kolmas seksuaalista häirintää kokeva tyttö on liikaa

Teksti: Irma Marttinen

Syyskuussa julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Noin joka kolmas 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen 12 kuukauden aikana. Se on selvästi vähemmän kuin vuosina 2021 ja 2023, jolloin häirintää oli kokenut noin puolet tytöistä.

Tämä on hyvä uutinen, mutta silti todella huono tulos.

On järkyttävä tosiasia, että yli kolmasosa tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä vaikuttaa tuhansien tyttöjen kasvuun, kehitykseen ja turvallisuuteen. Ilmiön laajuutta, vakavuutta ja sen vaikutuksia ei täysin ymmärretä. Arjessa sitä saatetaan myös vähätellä. Ei ole seksuaalista kiusoittelua, vaan kaikki häirintä on yksiselitteisesti häirintää.

Puristelua ja kourimista koulun käytävillä. Kiusallista kehumista ja ihailua, perään huutelua. Härskejä vitsejä ja vihjailuja. Kadulla viereen hidastavia autoja, itsensäpaljastajia, seuranvonkaajia, erilaisia koskettelijoita eri paikoissa. Pahimmillaan seksuaalista väkivaltaa tai sen yritystä.

Niin kovin tuttua, niin monelle meistä.

Pahimmat kokemukset syöpyvät mieleen rumiksi muistoiksi.

Netin ja somen aikana seksuaalinen häirintä ei rajoitu fyysiseen tilaan, vaan se jatkuu verkossa. Siellä mahdollisuudet moninkertaistuvat. Seinät eivät suojaa, ja puhelin on usein portti.

Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksen mukaan joka kolmas 11–17-vuotias tyttö kohtaa netissä seksuaaliväkivaltaa. Selvitys kertoo, että aikuisten lähettämät viestit muuttuvat nopeasti seksuaalis­sävytteiseksi, useimmiten jo alle tunnissa. Joka neljännelle aikuiselta netin kautta viestejä saaneesta lapsesta oli tarjottu palkkiota seksuaalista toimintaa vastaan.

Kosketat ihoani ja näet auringon paahteen
rannalle roiskuvat aallot ja siiveniskut horisontissa,
mutta minä maistan hiekan (vain) suussani,
kun yritän selittää, etten ole kirkkaankeltainen
mehukas ananas, joka toimitettiin savannilta
kaupan kautta sinun suusi armoille.

– Talila Lipan

Plan Internationalin maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvat tytöt kohtaavat enemmän (kaikkea) verkkohäirintään kuin muut. Suomessa 65 % etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvista tytöistä ja nuorista naisista raportoi verkkohäirinnästä. Tyttöjen vähemmistötausta altistaa seksuaaliselle häirinnälle: 70 % tytöistä ja nuorista naisista ilmoitti, että etninen tausta on ensisijainen verkkohäirinnän syy.

Seksuaalisella häirinnällä on vakavat seuraukset hyvinvoinnille.  

Se aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta ja poissaoloja koulusta. Planin tutkimuksen mukaan 46 prosentilla verkkohäirintään kohdanneista tytöistä stressi ja ahdistus olivat lisääntyneet ja 34 prosentilla itsetunto oli heikentynyt.

On myös todella huolestuttavaa, että lapset ja nuoret eivät kerro kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta. Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksen mukaan 61 % seksuaaliväkivaltaa verkossa kohdanneista 11–17-vuotiaista ei kertonut siitä kenellekään. Jos kerrottiin, niin kerrottiin ensiksi ystävälle.

Emme saa jättää lapsia ja nuoria yksin.  

Kaikkien aikuisten pitää olla tietoisia, valppaita ja puuttua aina kaikkeen seksuaaliseen häirintää. Vanhempien pitää rakentaa luottamuksellista keskusteluyhteyttä lastensa kanssa sekä muistaa laittaa yhdessä sometilien yksityisasetukset kuntoon.

Joka kolmas tyttö on liikaa. Jokaisen tytön pitää saada kasvaa rauhassa.

LÄHTEET:

Pelastakaa Lapset -järjestön selvitys ”Sitä tapahtuu koko ajan”. 11–17-vuotiaiden lasten kokemuksia netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja ikätoverien välisestä seksiviestittelystä.
THL:n Kouluterveyskysely 2025.
Plan International toteutti 22 maassa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Lisäksi Suomen Plan täydensi globaalia tutkimusta kansallisella kyselytutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.

Talila Lipan, sitaatti Spoken word -esityksestä ”Katsot minua”

Lisää ajankohtaisia:

Luovan toiminnan perhekahvilat aloittavat toimintansa Vantaalla maaliskuussa 2026

17/02/2026

Uutena kotoutumisen tuen toimintamuotona aloitamme maaliskuussa kulttuuriperhekahvilatoiminnan Vantaalla.  Kulttuurikoto on Vantaan Lastenkulttuurikeskuksissa järjestettävä avoin luovan toiminnan perhekahvila Suomeen muuttaneille lapsiperheille....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry osallistuu #OlenTukena -kampanjaan 9.-15.2.2026

09/02/2026

Yhteiset Lapsemme ry on mukana #OlenTukena -kampanjassa 9.-15.2.2026. Kampanja kutsuu toimintaan mukaan uusia tukihenkilöitä ja tukiperheitä. Kampanja muistuttaa samalla ystävänpäiväviikolla,...

Lue lisää

Blogi 1/2026: Arjen kaveruus ja kohtaaminen tukevat kotoutumista

06/02/2026

Teksti: Mariam UmorKuva: Yilidan Sikandeer Lähialueet tutuksi –hanke on tullut päätökseen ja hankkeen loppuseminaari järjestettiin heti alkuvuodesta 13.1.2026. Lähialuekaveritoiminnan tarkoituksena...

Lue lisää

Antirasistiset työpajat ja opetusaineistot esittelyssä Educassa 23.-24.1.2026

14/01/2026

Yhteiset Lapsemme ry on mukana Pohjoismaiden suurimmassa opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educassa 23.-24.1.2026 Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna messujen teemana on...

Lue lisää

Blogi 11/2025: Koulun antirasistinen toimintakulttuuri ei synny ilman rakenteellisia muutoksia

04/12/2025

Teksti: Hanna-Leena Ylönen Rasismi on osa monien oppilaiden koulukokemusta Suomessa. Helsingin yliopiston Rasismi ja antirasismi yläkoulussa (RILSE)-projektin tulokset osoittavat, että...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2025: Säätely syntyy yhdessä – Trauman ja stressin vaikutus adoptiolapseen

03/12/2025

Teksti: Jenni Heinonen Adoptiolautakunnan koulutuspäivässä 3.10.2025 puhuivat lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Hanna Raaska ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja...

Lue lisää