07/06/2022

Yhteiset Lapsemme 2/2022 Kolumni: Ukrainan sota herätti Euroopan solidaarisuuden

Teksti: Annu Lehtinen
Kuva: Suomen Pakolaisapu

Ukrainan sota on tuonut pakolaisuuden eteemme tavalla, jonka historiamme oli alkanut jo unohtaa. Sitten toisen maailmansodan, jos silloinkaan, ei näin suurella määrällä ihmisiä ole ollut pakenemisen pakkoa näin lyhyessä ajassa. Pakenevien profiili ei ole lähihistoriassa ehkä koskaan ollut aivan tämän kaltainen. Naisten ja lasten pako rajojen yli kutsuntaikäisten miesten jäädessä jälkeen maata puolustamaan on koskettanut monia.

Myöhemmin voidaan kysyä, onko Eurooppa valmis antamaan
tilapäistä suojelua myös muille
sotaa pakeneville.

– Annu Lehtinen

Avun tarjoamisen valmius ja myös tarve on ollut ennen näkemättömän suuri kaikkialla Euroopassa. Tavallaan tilanne on sama muiden sotien ja konfliktien välittömillä lähialueilla. Lähivaltiot ovat avanneet rajansa konfliktien ja vainon alta pakeneville niin Syyrian, Etelä-Sudanin kuin monen muun tälläkin hetkellä pakolaisuutta synnyttävän tilanteen vuoksi.  Useissa maissa juuri tavalliset kansalaiset ovat tarjonneet apuaan sitä tarvitseville.

Myös Ukrainan rajavaltiot ovat vastaanottaneet miljoonissa laskettavan määrän sotaa pakenevia pakolaisia. Myös näissä rajavaltioissa tavalliset kansalaiset ovat tarjonneet kotinsa, antaneet aikaansa ja keränneet voimansa Ukrainan pakolaisten tukemiseksi. Monen valtion yhteinen turvallisuusuhka on realisoitunut Ukrainassa, ja tämä on sysännyt koko Euroopan ja myös EU:n toimimaan jopa historiallisella tavalla.

EU on osoittanut yhtenäisyyttä, johon vielä hetki sitten ei juuri kukaan uskonut, etenkään pakolaiskysymyksissä. Rajoille ei rakennettu vastaanottavaisia siltoja ja muurien ja piikkilanka-aitojen kuvasto kävi tutuksi uutiskuvissa. Nyt juuri ponnekkaimmat aidan rakentajat kantavat suuren ja solidaarisen vastuun suojelun tarjoamisesta ukrainalaisille. EU on ensimmäistä kertaa ottanut käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin, joka on ollut voimassa jo vuodesta 2001. Edes Syyrian sota ja hengenvarallisia reittejä kulkeneet sotaa pakenevat eivät avanneet direktiiviä käyttöön ennen tätä.

Nyt EU:n valtiot jakavat ajantasaista tietoa yhteisellä solidaarisuusalustalla, valmiina jakamaan rajavaltioiden vastuuta siirroilla, jos tätä pyydetään.  Koko Eurooppa on Ukrainan pakolaisten puolella ja niin täytyykin olla. Myöhemmin voidaan kysyä, onko Eurooppa valmis tilapäisen suojelun soveltamiseen myös muita sotia pakenevien kohdalla.

Suomalaisten solidaarisuus ja halu auttaa on ollut nopeaa, suurta ja tärkeää. Monin tavoin pysyttävää ja ilmennyt mitä moninaisimmin tavoin. On kerätty ja viety tavaraa, on haettu rajoilta suojaa tarvitsevia, on tarjottu taloja tai tila omasta kodista. Suomessakin on jo suuri määrä Ukrainan pakolaisia, jotka ovat heille kuuluvan viranomaistuen piirissä ja yhtä suuri määrä heitä, jotka eivät vielä ole. Vapaaehtoisten tarjoamalla avulla on suuri merkitys. Samalla se sisältää hädänalaisten ihmisten kohdalla riskin siitä, että kaikkien aikeet eivät ole yksinomaan hyviä.

Erityisesti Ukrainan pakolaisten, naisten ja lasten, kohdalla tämä riski on erityisen vakava ja suuri. Suurin se on yksin pakenevien ja rajojen kaaoksessa huoltajistaan erilleen joutuneiden lasten kohdalla. Pakolaisuudessa naiset ja lapset ovat aina erityisessä riskissä ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle, mutta harvoin tämä riski on realisoitunut niin nopeasti kuin Ukrainan rajoilla. Tämä vaatii valppautta kaikilta, myös täällä Suomessa.

Ukrainalaiset pakolaiset tulevat olemaan kanssamme pitkään. He tulevat tuoreen sodan kokemuksen kautta kyliin ja kaupunkeihin, naapurustoihin ja kouluihin. He ovat erossa kutsuntaikäisistä sotaa käyvään kotimaahan jääneistä läheisistään. Heidän kantamuksensa on tavarassa mitattuna kevyt, mutta kaikilla muilla tavoin hyvin raskas. He tarvitsevat naapureita ja mukaan ottajia. Tämän yhteiskunnan navigaatioapua ja kuulumisen tunnetta. Tavaraa tärkeämpänä tukena on toinen ihminen.

Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja.

Lisää ajankohtaisia:

Yhteiset Lapsemme 1/2024: ”Rakenteellinen muutos tapahtuu pienillä teoilla”

22/03/2024

Valkoinen koulu -paneelikeskustelussa puhuttiin antirasismin edistämisestä kouluissa Teksti: Linnea HeinonenKuva: Doris Hakkarainen / Fingo, 2024 Pohjoismaiden suurimmassa opetus- ja kasvatusalan...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2024: Kansainvälinen adoptiotoiminta on vaativaa työtä

13/03/2024

Teksti: Katja Mannerström Moni kansainvälisen adoption parissa toimiva taho on seurannut viime aikoina Norjan, Tanskan ja Ruotsin uutisointia liittyen kansainväliseen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2024: ”Ootko sä iloinen musta?” – Kiintymys syttyy vuorovaikutuksessa

13/03/2024

Teksti: Jenni Heinonen Yhteiset Lapsemme ry, Interpedia ja Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmä järjestivät 25.11.2023 webinaarin otsikolla Adoptioperheiden arjen työkaluja -mentalisaatio, theraplay...

Lue lisää

Teatteri-ilta Kolumbian lapsille KOM-teatterissa 3.4.2024

06/03/2024

Lämpimästi tervetuloa teatteriin ja tukemaan kolumbialaisten lasten esikoulutoimintaa Bogotassa! Myymme lippuja KOM-teatterissa esitettävään näytelmään Putoavat linnut – Tavallisia ihmisiä katastrofin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Unelmien askeleet – haastattelussa tanssitaiteilija Joel Alalantela

18/01/2024

Teksti: Amanda ChalimbaKuva: Titta Toivanen “Tanssin vaikutus on parantava voima, se on moniulotteinen kokemus, jolla on tarttuva pinta omaan elämään”,...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Konfliktikuvat ahdistavat, mutta silmät täytyy pitää auki

11/01/2024

Teksti: Katja Mannerström Silmiemme edessä tapahtuu kauheuksia ja ihmisoikeusloukkauksia joka minuutti. Maailmassa on YK:n mukaan tällä hetkellä meneillään ainakin 32...

Lue lisää