Yhteiset Lapsemme 1/2026 Oscar Lehtinen luottaa yhteistyöhön ja dialogiin

Teksti: Irma Marttinen
Kuva: Oscar Lehtisen oma albumi

Yhteiset Lapsemme ry:n puheenjohtajana vuoden 2026 alussa aloittanut Oscar Lehtinen katsoo, että ensisijainen tavoitteemme on toimia kaikkien eri syistä maahan muuttaneiden tai etnisesti ja kulttuurisesti moninaisten lasten oikeuksien puolesta. Hän jakaa myös monen järjestömme perustajan kokemuksen siitä, että kansainvälinen adoptio on läsnä omassa arjessa.

”Minut adoptoitiin reilun vuoden ikäisenä Kolumbiasta suomenruotsalaiseen perheeseen Karlskronaan Etelä-Ruotsiin. Tulin Adoption Centrumin kautta”, Oscar kertoo.

Parin vuoden jälkeen perhe muutti takaisin Suomeen. Lapsuuden perheeseen kuuluu Oscaria viisi vuotta nuorempi Kolumbiasta adoptoitu pikkuveli.

”Asuimme ensin Sipoossa, mutta kouluni olen käynyt Espoossa ja sen jälkeen opiskellut Vaasassa erityisopettajaksi”, Oscar kertoo.

Jo opiskeluaikana Oscar työskenteli nuorten parissa nuoriso- ja urheiluohjaajana. Vuodesta 2014 lähtien hän on ollut töissä HelsinkiMissio ry:ssä.

”Olen työssäni antanut keskusteluapua nuorille ja nuorille aikuisille, ryhmille sekä pareille. Nyt olen mukanaSchool to Belong -ohjelmassa, jossa toimin projektikoordinaattorina. Työn fokus on kouluissa tehtävä työ yksinäisyyden vähentämiseksi ja yhteisöjen vahvistamiseksi”, hän kertoo.

Kiinnostus omaan taustaan

Oscar sai ensimmäisen lapsensa melko varhain 25-vuotiaana. Tänä päivänä hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kaksi teiniä sekä kaksi koiraa. Nuoren isän kiinnostus omaan adoptiotaustaan heräsi esikoisen syntymän jälkeen. Silloin elettiin myös aikoja, jolloin kansainvälisesti adoptoidut aikuiset lähtivät verkostoitumaan Suomessa.

”Perustimme Vuxna Internationella Adopterade (VIA) -järjestön yhdessä Muluken Cederborgin ja muiden pohjanmaalaisten kanssa”, Oscar kertoo. VIA:n rinnalle perustettiin myös suomenkielinen aikuisten adoptoitujen järjestö. Molemmat järjestöt tekivät yhteistyötä adoptiokentällä jo toimivien kanssa. Sitä kautta Oscar tutustui Yhteiset Lapsemme ry:hyn ja Anja Wikstedtiin, mistä alkoi polku lähemmäksi yhdistyksen toimintaa.

”Ideoimme yhdessä Maribelin (Laijoki) kanssa podcastin, jossa adoptoidut voivat keskustella itselleen tärkeistä asioista”, Oscar kertoo. Adoptoidun ääni -podcastia tekemässä oli innostunut joukko nuoria aikuisia. Oscar kantoi vastuuta podcastin tuottamisesta.

Mitä muuta tiedämme Oscarista?

KATUVALOKUVAUS: ”Mulla on aina kamera mukana ja rakastan katukulttuurin kuvaamista, yritän löytää ja dokumentoida katuelämää. Pidän yötunnelmasta, ehkä siksi, että yritän ymmärtää suomalaisen mielenlaadun melankolisuutta. En kuvaa kesällä niin paljon.”

Oscar on Amatörfotografklubben rf:n jäsen ja järjestää katuvalokuvauskävelyitä.

TURUN SAARISTO JA MÖKKI: ”Mä asun Espoossa, mutta elän mökillä Nauvossa, mun voimat tulevat sieltä saaristosta. Oma aika on mulle tärkeää, kerään voimia kun olen yksin.”

LEMPIVÄRI: ”Keltainen, mä pidän väreistä tosi paljon.”

Mukaan hallitustyöhön

Yhteiset Lapsemme ry:n hallitukseen Oscar tuli mukaan kolmisen vuotta sitten. Hän toimi ensin varajäsenenä ja sitten varsinaisena jäsenenä ja vuoden 2025 ajan myös toisena varapuheenjohtajana. Aloittaessaan nyt vuoden alussa hallituksen puheenjohtajana hän sai heti kättelyssä vaativan tehtävän hoitaakseen: uuden toiminnanjohtajan rekrytoinnin Katja Mannerströmin jättäessä tehtävänsä.

”Olen iloinen, että minulla on tässä prosessissa mukana kokeneita hallituksen jäseniä”, Oscar toteaa.

Muitakin isoja haasteita on edessä: Esimerkiksi se, miten turvata järjestön tulevaisuus ja sen rahoitus järjestösektorin leikkauspaineissa. Haasteista huolimatta Oscar katsoo luottavaisesti eteenpäin. Hän korostaa yhdessä tekemisen merkitystä ja tilan antamista kaikille. Omassa työssään hän on tarjonnut keskusteluapua ja ohjannut työpajoja kouluissa sekä vetänyt aiemmin parkour- ja graffitipajoja.

”En ole koskaan aktiivisesti hakenut johtoasemaa, vaan mua kiinnostaa enemmän se, miten voin fasilitoida keskustelua ja saada nostettua esiin ihmisten osaamista. Haluan, että hallituksessa ja toiminnassa tulevat esiin kaikkien parhaat puolet ja kaikki tulevat kuulluiksi”, hän sanoo.

Vaikeita päätöksiäkin on silti uskallettava tehdä.

”Kun kissat on nostettu pöydälle, niin johonkin pitää vetää viiva. Parhaimmillaan vaikeat asiat vahvistavat yhteisöä, kun uskalletaan mennä yhdessä niiden läpi”, Oscar miettii.

Visio tulevaisuudesta

Uusi puheenjohtaja tuo aina uuden vision. Mikä on Oscar Lehtisen näkemys Yhteiset Lapsemme ry:n tulevaisuudesta?

”Mä ajattelen, että voimme olla se asiantuntijajärjestö, johon otetaan yhteyttä, kun puhutaan rasismista, kotoutumisesta tai adoptiosta. Se ei tule ilmaiseksi, vaan pitää nostaa meidän superhyviä työntekijöitä ja heidän osaamistaan”, Oscar sanoo.

”Kun elämme vaikeita aikoja, pitää vahvistaa jo olemassa olevaa toimintaan. Vahvat verkostot ovat tärkeitä ja yhteistyö avaa paljon mahdollisuuksia”, hän jatkaa.

Oscar katsoo, että eri toimintamuotomme tukevat toisiaan. ”Kaikki ovat tärkeitä eri näkökulmista, ja ne liittyvät vahvasti toisiinsa ja tukevat tosiaan. Viime viikolla mietin, että miten järjestöpuolen toiminta voisi näkyä paremmin lastenkoti Ilolassa.”

Uusia avauksia Oscar haluaa nähdä vapaaehtoistoiminnan tarjoamisessa nuorille. Etäisyys nuoriin ei saa olla liian suuri.

”Moni nuori haluaa tehdä vapaaehtoistyötä, jos voimme vain tarjota sitä ja antaa tilaa tehdä. Kun on huoli tulevaisuudesta, niin paras keino vastata siihen, on toiminta. Esimerkkinä vaikka antirasistinen työ, jota nuoret tekevät nuorille. Sen ei tarvitse olla pitkäkestoista, vaan se voi olla joku tempaus”, Oscar pohtii.

Puheenjohtajan tulevaisuuden visiossa Yhteiset Lapsemme ry on nopealiikkeinen järjestö, joka seuraa aikansa haasteita ja vastaa niihin. Järjestön kasvu on hallittua ja moninaisuus näkyy aidosti koko järjestössä, eikä vain paperilla. Viesti jäsenistölle on rohkaiseva: te olette jo osa ratkaisua, koska olette mukana tekemässä maailmasta parempaa.