Yhteiset Lapsemme 3/2023: Ukrainalaiset lapset tanssivat Olexandra Sandblomin opastuksella

Teksti: Irma Marttinen

Hiukset koreasti letitettyinä, välkkyvissä puvuissa lapset juoksevat ja hyppivät isossa salissa. Ilmassa on odottavaa jännitystä. Vanhemmat istuvat rupattelemassa. Innostava ja energinen tanssiopettaja Olexandra Sandblom ohjaa läpimenoharjoitusta ennen pian alkavaa lasten kevätesitystä Setlementti-talossa Helsingin Kalliossa.

Ukrainasta tulleet lapset ja nuoret ovat harjoitelleet tanssikuvioita koko kevään kahdessa ryhmässä Helsingissä ja Espoossa. Ryhmän toimintaa organisoi Yhteiset Lapsemme ry yhteistyössä Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n kanssa. Sen sielu on kuitenkin valovoimainen opettaja, tanssija Olexandra Sandblom.

Kilpa- ja showtanssijana meritoitunut ja maailmaa kiertänyt Olexandra muutti Ukrainasta Suomeen kaksitoista vuotta sitten.

”Se oli lovestoori”, hän nauraa.

Olexandra tutustui tulevaan puolisoonsa ollessaan showtanssijana Silja Serenade -laivalla. Suomenruotsalainen mies työskenteli samalla paatilla. Seurusteluaikana Olexandra asui välillä Suomessa ja välillä Ukrainassa – työlupien ja työtilanteen mukaan.

”Sitten hän kosi minua, ja niin menimme naimisiin. Pian syntyi myös tyttäremme”, hän jatkaa.

Keskustelemme maahanmuutosta.

”Minä tulin tänne vapaaehtoisesti, se oli oma valintani. Silti muutto Suomeen oli todella rankkaa. Jouduin odottamaan monta kuukautta virallisia asiakirjoja, enkä voinut tehdä töitä tai opiskella kieltä. Saatoin vain kävellä metsässä”, hän kertoo.

Nämä ukrainalaiset lapset ja heidän vanhempansa ovat paenneet sotaa. He eivät ole voineet valita. Sen täytyy olla kaksin verroin raskasta.

”Kaikki odottavat, milloin he voivat palata takaisin, mutta sitä ei kukaan tiedä.”

Rutiinia ja iloa arkeen

Ukrainalaisten oma yhdistys ja suomalaiset järjestöt sekä monet vapaaehtoiset ovat järjestäneet erilaista vapaa-ajan toimintaa lapsille, nuorille ja perheille. Kaikesta siitä ja muusta avusta ollaan hyvin kiitollisia.

”Minulle on kerrottu, että tämä on ensimmäinen lapsille järjestetty kurssi, johon on osallistunut näin paljon lapsia ja enemmän on tulossa koko ajan”, Olexandra kertoo ylpeyttä äänessään.

Tanssitunnit jatkuvat syksyllä. Se on iloinen uutinen.  

Olexandra painottaa, että lasten harrastustoiminnassa on tärkeää säännöllisyys. Lapset tarvitsevat elämäänsä rutiineja. Rutiinit ja liikunta tuovat hyvinvointia.

”Liikunta antaa hyvän ryhdin ja vahvan kehon. Yhdenkään lapsen ei ole hyvä vain tuijottaa puhelinta tai Netflixiä”, hän muistuttaa.

Sen lisäksi tällä tanssiryhmällä on paljon muutakin annettavaa.

”Tanssitunnit tuovat ukrainalaiset lapset ja vanhemmat yhteen. Sen muodostama yhteisö on hyvin tärkeä. Viestit kulkevat WhatsApp-ryhmässä, ja lapset ja vanhemmat vaihtavat yhteystietoja keskenään”, Olexandra kertoo.

Tanssitunnitkin alkavat usein pienillä, mutta niin tärkeillä, juttuhetkillä:

”Ope, katso minulla on uudet housut!”, ”Mehiläinen pisti minua tähän!”, ”Me tehtiin tänään koulussa sushia!”, ”Ope, voitko laittaa mun hiukset kiinni?”

Lapset kysyvät, juttelevat ja kertovat omalla äidinkielellään, tutussa ryhmässä. Yhdessä saman kulttuuritaustan ja elämäntilanteen jakavien kanssa.

Lapset joutuvat arjessaan tsemppaamaan kovasti. Koulussa pitää opetella suomen kieltä, pitää yrittää sopeutua, löytää uusia kavereita. Samalla koti-ikävä painaa.  

Tanssiessa lapset saavat hetken hengähtää, levätä kaikesta stressistä ja olla vain lapsia.  

 ”Jos vain saan tanssia…”

Zaporižžjassa kasvanut Olexandra kertoo, miten hänen omat vanhempansa tukivat hänen tanssiharrastustaan ja myöhemmin kilpatanssijan uraa. 

”Tanssi oli kallista, mutta vanhemmat antoivat silti jatkaa. Viisi kertaa viikossa kävin tunneilla. Papa sanoi aina, että olemme kauniita, taitavia ja parhaita. Hyvällä tavalla he kannustivat eteenpäin”, hän kertoo.

Olexandran kilpatanssiura huipentui yhdessä partnerin kanssa Ukrainan mestaruuteen, minkä jälkeen askeleet veivät showtanssijaksi Etelä-Korean loistokkaille areenoille.  

Isän sairastuttua vakavasti ja menehdyttyä Olexandran ollessa vain 22-vuotias tanssiura keskeytyi.

”En voinut lähteä ulkomaille, jäin kotiin äidin kanssa. Se oli vaikeaa, raskasta aikaa.”

Myöhemmin tanssi vei taas eteenpäin ensin Turkkiin, sitten Itämeren aalloille.

Suomessa Olexandra on työskennellyt monien nimekkäiden artistien kanssa eri ryhmissä ja paikoissa: Virgin Oilissa, Flamingossa, Hartwall Areenalla, TV:n ohjelma Putouksessa. Hän on UNIQ – Enterntainment Agency’n listalla Scandinavian Dancers -ryhmässä.

”Olen aina halunnut vain tanssia, ja se on edelleen suurin unelmani ja sitä, mitä haluan tehdä. Joskus vielä haluaisin perustaa oman tanssikoulun”, hän paljastaa.

Esitys antaa tavoitteen

Toukokuun illassa lämpö ja ilo ovat läsnä juhlasalin lavalla ja katsomossa. Lasten riemu tuo valon vanhempien katseeseen. Tässä hetkessä on vain lapsia ja vanhempia.

”Lapset rakastavat esityksen tekemistä. He ehdottivat erilaisia juttuja koreografiaan. Yhdessä suunnittelimme esiintymisasuja ja hiusten laittamista”, Olexandra kertoo. 

Lapsille on tärkeää, että harjoittelulla on päämäärä.

Syksyllä tunnit jatkuvat, ja Olexandralla on jo suunnitelma valmiina:

”Haluan tehdä lasten kanssa jouluksi spektaakkelin, jossa on tanssia ja enemmän myös teatteria. Ajatus koreografiasta on jo mietittynä, mutta se on salaisuus”, hän hymyilee. 

Jäämme odottamaan. Lämmin kiitos työstäsi, Olexandra!

Taiteiden yönä 17.8.2023 klo 18 ukrainalaisten lasten tanssiryhmä esiintyy Töölöntorin lavalla Helsingissä. Ohjelmassa on myös ukrainalaisten nuorten laulajien esityksiä. Lämpimästi tervetuloa!