Blogi 5/2018 – Kurkista työhömme pakolaisperheiden kanssa

On toukokuun puoliväli ja istumme kongolaisen perheen olohuoneessa. Perhe on saapunut Suomeen vasta kuukausi sitten pakolaisleiriltä, jossa he asuivat useamman vuoden. Ikkunoita peittää verhot, vaikka ulkona paistaa aurinko ja mittarissa on hellelukemat.

”Emme välitä kuumasta. Pidämme kylmästä ilmasta”, perheen äiti sanoo nauraen.

Tapaamme perhettä ensimmäistä kertaa. Olemme heidän kotonaan kertomassa uudesta Yhteiset Lapsemme ry:ssä huhtikuussa käynnistyneestä Kohdataan kotona -hankkeesta sekä ottamassa selvää, haluaako perhe työskennellä kanssamme viikoittain seuraavat puoli vuotta.

Ensimmäisellä tapaamisella on läsnä tulkki, mutta jatkossa tarkoituksenamme on työskennellä pelkästään suomen kielellä lukuun ottamatta arviointitapaamisia. Näissä tapaamisissa selvitetään, mistä työskentelymuodoista on ollut perheille eniten hyötyä Suomeen kotoutumisessa sekä mitä toiveita heillä on tulevasta työskentelystä.

Kuulostaako haastavalta? Taustalla on ajatus, että perheet pääsevät käyttämään toistuvasti oppimiaan sanoja ja suomen kieltä useita kertoja viikossa juuri Suomeen muuton alkuvaiheessa, jolloin motivaatio kielen oppimiseen on parhaimmillaan. Usein mahdollisuuksien puute käyttää kieltä käytännössä muodostuu esteeksi kielen oppimiselle. Kohdataan kotona -hankkeessa on haluttu puuttua juuri tähän epäkohtaan.

Aivan mutkitta pelkän suomen kielen käyttö ei ole mennyt. Aloitimme varsinaisen työskentelyn kahden perheen kanssa, ja olemme sortuneet puhumaan tapaamisilla myös vähän englantia, jota perheet puhuvat jonkin verran. Heti ensimmäisen tapaamisen lopuksi yksi perheen aikuisista esitti ainoan toiveensa seuraavalle tapaamiselle: ”Toivon, että ensi kerralla kun tapaamme, puhutte meille vain suomea eikä lainkaan englantia. Suomen kielen oppiminen on meille hyvin tärkeää.”

On ollut ilo huomata, miten innokkaasti perheet suhtautuvat suomen kielen oppimiseen. Tapaamisella toisensa jälkeen molempien perheiden jäsenet ovat kertoneet haaveistaan oppia aluksi suomen kieli, minkä jälkeen he voisivat aloittaa opiskelun ja lopulta saada työn.

Suomen kielen taitojen vahvistamisen lisäksi työskentelyn muiksi painopisteiksi on muotoutumassa sähköisen asioinnin ohjaus, harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin ohjaaminen ja niihin yhdessä tutustuminen sekä päiväkoti- ja koulujärjestelmän tutuksi tekeminen.

Olemme aiemmissa työpaikoissamme maahanmuuttajaperheiden kanssa työskennellessämme törmänneet usein siihen, että asioiden hoitaminen Internetissä saattaa olla osalle perheistä vierasta useankin Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kuitenkin moni palvelu on nykypäivänä siirtynyt yksinomaan nettiin. Työskentelyn aikana tarkoituksenamme on järjestää useita sähköisen asioinnin yksilöopastuksia tai ryhmämuotoisia koulutuksia kaikille perheenjäsenille teini-ikäisistä lapsista aikuisiin.

Perheet saavat käyttöönsä työskentelyn ajaksi tabletin, ja olemme pitäneet perheille jo opastuksen Google Mapsin käyttöön, joka oli heille vieras sovellus. Idea tähän lähti kunnan maahanmuuttajapalveluista, josta kerrottiin, että perheet olivat pyytäneet apua bussiaikataulujen ymmärtämiseksi.  Paikallisliikenteen aikataulut olivat hyvin vaikeasti hahmotettavissa suomenkielentaitoisellekin henkilölle liikennöitsijän nettisivulla, mutta huomasimme, että ne ovat kätevästi saatavilla Google Maps-palvelun kautta.

Perheet ovat kertoneet kokevansa sähköisen asioinnin ja sovellusten käytön opastuksen erittäin hyvänä asiana, ja ovat jo esittäneet toiveeksi tuleville tapaamisille opastusta sähköisen ajanvarauksen tekemiseen, Kela-asioiden hoitamiseen sähköisesti sekä erilaisten tavaroiden etsimiseen netistä.

Ensimmäisen työskentelykuukauden aikana olemme ehtineet tutustua myös avoimeen päiväkotitoimintaan yhdessä toisen perheen kanssa sekä järjestämään lapsille kesäleiripaikan. Lisäksi olemme lähiviikkoina käynnistämässä yhteistyön päiväkotien ja koulujen kanssa maahanmuuttajille suunnattujen päiväkodin ja koulun aloitusinfojen muodossa. Päiväkodit ja koulut ovat suhtautuneet erittäin positiivisesti tähän yhteistyöhön, sillä tällaista vakiintunutta alkuinfoakäytäntöä ei ole ollut, mikä on aiheuttanut erilasia väärinymmärryksiä päiväkotien ja koulujen arjessa.

Työskentelyn aikana on tullut esille myös asioita, jotka ovat osoittautuneet haasteeksi Suomeen asettumiselle. Perheillä on jäänyt lähisukulaisia pakolaisleirille ja luonnollisesti he ikävöivät heitä kovasti ja ovat huolissaan siitä, miten he voivat. Perheenyhdistämisen vaikeus tai jopa mahdottomuus, ja tätä kautta epätieto siitä, milloin tai tuleeko koskaan näkemään esimerkiksi omia vanhempiaan uudelleen, on äärimmäisen vaikea ja stressaava kokemus monelle Suomeen saapuvalle pakolaiselle.

Työskentelytapamme ja hankkeen painopisteet tulevat muotoutumaan hiljalleen seuraavien kolmen vuoden aikana. Tulemme kertomaan lisää hankkeesta ja työstämme pian perustettavassa hankkeen omassa blogissa. Tervetuloa seuraamaan hankkeen kuulumisia!

Teksti: Emmi Lainà

Lisätietoja hankkeesta saat hankekoordinaattori Emmi Lainàlta (puh. 0447211254, email: emmi.laina@yhteisetlapsemme.fi) ja hankeohjaaja Laura Huuskoselta (puh. 0447211231, email: laura.huuskonen@yhteisetlapsemme.fi). Kohdataan kotona -hankkeen esittelyn löydät täältä.