Yhteiset Lapsemme 3/2024: Alle kouluikäisen lapsen kielen kehityksen tukeminen

Teksti: Aija Lehtinen
Kuva: Andrea Piacquadio/Pixabay

Kielelliset taidot ovat tärkeä osa alle kouluikäisen lapsen kehitystä. Hyvät puheen ymmärtämisen ja tuottamisen taidot auttavat lasta toimimaan ohjeiden mukaan, sanoittamaan omia ajatuksia ja tarpeita sekä osallistumaan leikkeihin ja ryhmätoimintaan.

Alle kouluikäisellä lapsella puheen ymmärtäminen tai tuottaminen voi olla haastavaa monista eri syistä. Lapsi voi esimerkiksi käydä varhaiskasvatusta eri kielellä kuin kotikielellä, jolloin kielellinen kommunikointi on ymmärrettävästi usein aluksi haastavaa. Lapsen kieliympäristö saattaa myös muuttua kokonaan esimerkiksi silloin, jos lapsi adoptoidaan ulkomailta Suomeen. Tällöin ensikielelle altistuminen usein päättyy ja uuden kielen opettelu alkaa.

Osalla lapsista kielen kehitys voi edetä viiveisesti tai poikkeavasti ikätovereihin nähden. Tällöin puhumaan oppiminen voi viedä ikätovereita enemmän aikaa, uusien sanojen mieleen painaminen tai lauseiden muodostaminen voi tuottaa haastetta tai puheen ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Monikielisillä lapsilla kielelliset vaikeudet ilmenevät kaikissa lapsen kielissä, mutta saattavat näyttäytyä niissä eri tavoin kielien erilaisuudesta johtuen. Monikielisillä lapsilla kielen kehitykseen huomion kiinnittäminen on erityisen tärkeää, sillä joskus puheen ymmärtämisen tai tuottamisen vaikeuksien ajatellaan johtuvan useamman kielen opettelemisesta ja kielelliset vaikeudet voivat jäädä tunnistamatta.

Kielellisten vaikeuksien yhteydessä varhainen tukeminen on tärkeää, sillä tukitoimien on havaittu olevan sitä tehokkaampia, mitä aiemmin ne aloitetaan. Kielen kehityksen tukemisesta on kuitenkin hyötyä monille lapsille, esimerkiksi uutta kieltä opetteleville, ja tukitoimet onkin hyvä aloittaa varhain matalalla kynnyksellä, vaikka vielä ei olisikaan tiedossa, onko kyseessä kielellinen vaikeus vai ei.

Kielen kehitystä tuetaan arjen tilanteissa

Kielen kehityksen tukemisessa on hyvä kiinnittää huomiota lapsen arjen ympäristöön. Päivärutiinit, toimintojen struktuuri ja ympäristön rauhallisuus ja selkeys ovat hyödyllisiä tukitoimia erityisesti lapsille, joille puheen ymmärtäminen on haastavaa.

Lapsen kanssa vuorovaikutuksessa toimiminen ja asioista keskusteleminen ovat tärkeä osa kielen kehityksen tukemista. Katsekontaktin muodostaminen tukee vuorovaikutustilanteeseen asettumista ja puheen vastavuoroisuutta. Aikuisen puheen selkeys ja yksinkertaisuus sekä eleiden käyttäminen helpottavat puheen ymmärrettävyyttä lapselle. Arjessa on tärkeää kysyä kysymyksiä, kuunnella lapsen vastauksia sekä selittää, mitä tehdään ja mitä tapahtuu. Asioiden ja esineiden nimeäminen laajentavat lapsen sanavarastoa.

Lapsen kanssa leikkiminen ja kirjojen lukeminen luovat arkeen vuorovaikutus- ja keskustelutilanteita lapsen kanssa ja tukevat monella tapaa kielen kehitystä. Arjessa on hyvä ottaa lapsi mukaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja kannustaa lasta kommunikoimaan toisten kanssa samalla mallia näyttäen. Videot ja videopelit eivät korvaa vuorovaikutusta ja ne on hyvä rajata vain pieneksi osaksi arkea. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee leikki-ikäisille lapsille ruutuaikaa korkeintaan tunnin päivässä.

Kuvat puheen ja ilmaisun tukena

Kuvallista tukea voidaan käyttää kommunikaation apuvälineenä tukemaan sekä puheen ymmärtämistä että itseilmaisua. Puheen ymmärtämistä voidaan tukea näyttämällä lapselle kuvia tapahtumista (esimerkiksi syödään, puetaan, leikitään) sekä erilaisia esineistä ja asioista, kuten esimerkiksi vaatteista ja ruoista. Kuvia näytettäessä sanat toistetaan samalla ääneen ja lasta ohjataan myös itse kuvan näyttämiseen ja sanan toistamiseen.

Lasta voidaan ohjata tekemään valintoja kuvista, esimerkiksi valitsemaan mieluisan ruoan tai leikin. Vuorovaikutustilanteissa kuvatuen käyttämisen avulla lasta tuetaan myös itse näyttämään kuvista asioita ja siten käyttämään kuvia kommunikaation ja itseilmaisun tukena. Kuvatuen avulla voidaan myös ennakoida tulevia tapahtumia ja tukea lapsen oman toiminnan ohjausta. Siirtymätilanteissa kuvilla voidaan mallintaa toimintojen vaiheita (esimerkiksi ensin puetaan ja sitten mennään ulos) ja kuvitetulla päivä- tai viikko-ohjelmalla voidaan helpottaa päivän ja viikon kulun hahmottamista.

Kirjoittaja on pääkaupunkiseudulla asuva lasten ja nuorten kanssa työskentelevä psykologi.

LÄHTEET:

Siiskonen, T., Ahonen, T. & Määttä,S. (2019). Kielenkehityksen vaikeudet. Teoksessa Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M.-K. & Siiskonen, T. (toim.), Oppimisen vaikeudet (s.350–372). NMI.
Käypä hoito -suositus. (24.1.2019). Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret). Haettu 8.8.2024 osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/hoi50085
Terveyskylä. (19.1.2023). Lapsen puheen ja kielenkehityksen tukeminen arjessa. Haettu 8.8.2024 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/kehitykselliset-poikkeavuudet-ja-oppimisvaikeudet-lapsilla/lapsen-puheen-ja-kielenkehityksen-poikkeavuudet/lapsen-puheen-ja-kielenkehityksen-tukeminen-arjessa
World health organization. (2.4.2019). Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.