Yhteiset Lapsemme 3/2025: Ulkomailta adoptoitujen lasten nukkuminen ensimmäisinä vuosinaan Suomessa

FinAdo -tutkimuksen tuloksia

Teksti: Anna-Riitta Heikkilä
Kuva: Yhteiset Lapsemme ry:n kuva-arkisto

Monissa tutkimuksissa kansainvälisesti adoptoiduilla lapsilla ja nuorilla on raportoitu uniongelmia. Selittävinä tekijöinä on pidetty varhaislapsuuden kokemuksia, syntymävanhempien hylkäämäksi joutumista, adoptiota edeltäviä lastenkotiolosuhteita ja adoption aikaisia muutoksia. Aiemmat tutkimukset ovat olleet kyselylomaketutkimuksia, mitkä perustuvat pääosin vanhempien arvioon lapsen nukkumisesta.

Väitöskirjani on osa suomalaista FinAdo-tutkimusta (Finnish Adoption Study) ja väitöskirjani yksi osa käsitteli ulkomailta adoptoitujen lasten nukkumista. Vuonna 2012 alkaneessa FinAdo 2 -seurantatutkimuksessa alle kouluikäisinä Suomeen tulleiden 78 adoptiolapsen nukkumista selvitettiin ranteeseen kiinnitetyllä kiihtyvyysanturilla eli aktigrafilla. Ensimmäiset mittaukset tehtiin keskimäärin 10 kk lapsen Suomeen saapumisen jälkeen ja toiset vuosi myöhemmin 22 kk Suomeen saapumisesta. Vertailuryhmänä oli Turun seudun päiväkodeista kerätty 99 syntymävanhempiensa kanssa asuvan lapsen ryhmä.

Lapsen liikkeen seuranta

Aktigrafin kiihtyvyysanturi rekisteröi fyysistä liikettä ja tulkitsee liikkumattomat jaksot nukkumisena. Aktigrafiranneke kiinnitettiin lapsen ei-dominanttiin käteen viikon ajaksi ja vain suihkun, saunan ja kontaktilajien yhteydessä laite otettiin kädestä pois. Vanhempia ohjeistettiin merkitsemään kiihtyvyysanturin tapahtumapainiketta painamalla lapsen nukkumaan meno- ja heräämisajankohdat. Vanhemmat pitivät samanaikaisesti myös unipäiväkirjaa. Aktigrafin rekisteröimästä datasta käytimme seuraavia määreitä: yöllinen unen kesto, sängyssä vietetty aika, 24 tunnin aikainen unen kesto, nukahtamisen viive, unen tehokkuus, unen katkonaisuus ja päiväaikaisen aktiivisuushuipun ajankohta.

Tutkimustulokset osoittivat, että adoptiolapset eivät nukkuneet huonommin kuin syntymävanhempiensa kanssa asuvat päiväkoti-ikäiset lapset. Ensimmäisessä mittauspisteessä 1–7-vuotiaat adoptiolapset (keski-ikä 3.6 vuotta) viettivät enemmän aikaa sängyssä (11.8 h vs 11.0 h) ja nukkuivat enemmän (9.2 h vs 8.6 h) kuin vertailuryhmän 2–6-vuotiaat lapset (keski-ikä 4.8 vuotta). Muuten heidän nukkumisensa ei eronnut merkittävästi vertailuryhmän lapsista.

Vuoden seurannan aikana adoptiolasten sängyssä vietetty aika ja nukkumisen kesto lähestyivät vertailuryhmän lasten nukkumista, eikä merkitsevää eroa vertailuryhmän lapsiin nähden ollut enää millään aktigrafian osa-alueella. Vertailut ryhmien välillä eivät poissulje sitä vaihtoehtoa, että jollakin yksittäisellä lapsella mitattu nukkuminen voisi olla poikkeavaa.

Uniongelmat ja niiden raportointi

Väitöskirjassani pohdin mahdollisia syitä sille, miksi vanhemmat usein raportoivat adoptoiduilla lapsilla olevan uniongelmia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen syntymä heikentää vanhemman nukkumista keskimäärin kuudeksi vuodeksi. Syntymävanhempi tottuu lapsen kasvaessa lapsen erilaiseen ja muuttuvaan unirytmiin kun taas adoption kautta vanhemmaksi tuleva joutuu sopeutumaan hetkessä muidenkin isojen muutosten keskellä pienen lapsen unirytmiin, mikä poikkeaa aikuisen vakiintuneesta unirytmistä.

FinAdo-ryhmässä tehdyssä LT Hanni Rönnlundin väitöskirjassa osoitettiin, että ne vanhemmat, joilla itsellä oli uniongelmia, kokivat herkemmin uniongelmia olevan myös lapsillaan, vaikka aktigrafialla mitattuna lapsen nukkumisessa ei havaittu poikkeavaa.

Väitöskirjassani pohdin myös mahdollisia syitä ensimmäisessä mittauksessa havaitulle adoptoitujen lasten pidemmälle uniajalle vertailuryhmän lapsiin verrattuna. Ensimmäisen vuoden aikana adoptiovanhempi oli kotona perhevapaalla, perheen päivärytmi oli hieman myöhäisempi päiväkodissa oleviin lapsiin verrattuna ja perheissä oli mahdollisuuksia nukkua riittävästi lapsen tarpeiden mukaisesti.

Adoptiolasten nukkuminen usein ikätasoista

Vuoden seurannan aikana adoptoidut lapset olivat aloittaneet päiväkodin ja adoptoitujen lasten nukkuminen ei enää eronnut merkittävästi vertailuryhmän lasten nukkumisesta. Toisaalta lasten adoptiota edeltävät kokemukset ja adoptioon liittyvät muutokset saattaisivat selittää adoptoitujen lasten suurempaa unen tarvetta ensimmäisessä mittauksessa. Lastenkotiolosuhteissa lapset olivat saattaneet myös tottua selkeään unirytmiin. Johtopäätöksenä oli, että adoptoitujen lasten nukkuminen on ikätasoista.

Muut väitöskirjani osat käsittelivät ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten tulovaiheen kroonisen suolistoloisinfektion yhteyttä myöhempiin käytösoireisiin ja kehityksellisen koordinaatiohäiriön (Developmental Coordination Disorder, DCD) esiintyvyyttä ulkomailta adoptoiduilla lapsilla 6 kk ja 18 kk Suomeen tulon jälkeen.

Kirjoittaja on lastentautien erikoislääkäri, joka työskentelee HUSin Lasten ja nuorten sairaudet -osastolla. Hän väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Väitöskirja on luettavissa: Health, development, and sleep of internationally adopted children in their early years in Finland : A FinAdo substudy

Lähteet:

Heikkilä AR, Lapinleimu H, Virtanen I, Rönnlund H, Raaska H, Elovainio M. Changes in objectively measured sleep among internationally adopted children in 1-year follow-up during the first years in new families. Front Pediatr. 2022;10:948010. Published 2022 Sep 9. doi:10.3389/fped.2022.948010

Heikkilä AR, Elovainio M, Raaska H, Matomäki J, Sinkkonen J, Lapinleimu H. Intestinal parasites may be associated with later behavioral problems in internationally adopted children. PLoS One. 2021 Jan 25;16(1):e0245786. doi:10.1371/journal.pone.0245786

Heikkilä AR, Elovainio M, Raaska H, Lapinleimu H. One-third of children had clinical signs of developmental coordination disorder 6 months after their international adoption. Acta Paediatr. 2025 Feb;114(2):310-318. doi: 10.1111/apa.17428

Meltzer LJ, Montgomery-Downs HE, Insana SP, Walsh CM. Use of actigraphy for assessment in pediatric sleep research. Sleep Med Rev.2012;16(5):463-475. doi:10.1016/j.smrv.2011.10.002

Richter D, Krämer MD, Tang NKY, Montgomery-Downs HE, Lemola S. Long-term effects of pregnancy and childbirth on sleep satisfaction and duration of first-time and experienced mothers and fathers. Sleep.2019;42(4)doi:10.1093/sleep/zsz015

Rönnlund H, Elovainio M, Virtanen I, Matomäki J, Lapinleimu H. Poor Parental Sleep and the Reported Sleep Quality of Their Children. Pediatrics.2016;137(4)doi:10.1542/peds.2015-3425

Sahlberg L, Lapinleimu H, Elovainio M, Rönnlund H, Virtanen I. Normative values for sleep parameters in pre-schoolers using actigraphy. Clin Neurophysiol. 2018;129(9):1964-1970. doi:10.1016/j.clinph.2018.06.027