Yhteiset Lapsemme 2/2022: Tutkimustyö vaihtui vapaaehtoistyöhön ukrainalaisten auttamiseksi

Teksti: Irma Marttinen
Kuvat: Veera Orava

Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tammikuun lopussa Anastasia Koptsyukh saapui Helsinkiin Aalto-yliopiston johtamisen laitokselle tekemään tohtorinkoulutusopintoja (Ph.D studies). Helmikuun 24. päivänä Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Tutkimustyö jäi tauolle. Anastasia lähti sodanvastaiseen aktivismiin ja vapaaehtoistyöhön ukrainalaisten auttamiseksi. Sen jälkeen myös tutkimuksen näkökulma on tarkentunut vapaaehtoisyhteisöjen perustamiseen sotatilanteessa.

Teollisuuskatu 9:n edessä on jonoa. Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ylläpitämän keskuksen ovet avautuvat arkisin klo 12.00. Anastasia toimii keskuksen johtavana koordinaattorina. Hän on yksi siitä ydinryhmästä, joka Elizabeth Harjunpään johdolla organisoi ukrainalaisten avustuskeskuksen perustamisen sodan alkamisen jälkeen.

Ukrainalaisten avustuskeskus valmistui viikossa

Vallilan keskuksen avaaminen viikossa on todellinen ihme. Siinä on nähtävissä yhteinen vahva tahto ja tavoite, monipuolinen ammattitaito ja tunteja laskematon vapaaehtoistyö. Yhteistyössä oli mukana järjestöjen, viranomaisten ja yritysten edustajia ja vapaaehtoisia.

”Elizabeth pyysi minut mukaan perustamaan keskusta, joka voi antaa humanitaarista, sosiaalista ja tiedotuksellista apua Ukrainasta tulleille yhdessä turvallisessa paikassa. Veimme ajatuksen eteenpäin Ukrainalaiset Suomessa ry:lle, ja yhdistyksen, vapaaehtoisten ja kaikkien kumppanien voimin avustuskeskus saatiin avattua”, Anastasia kertoo.

Tilat keskukselle löytyivät nopeasti YIT:n avulla. Sen antama 1300 m2 tila on käytettävissä niin pitkään kuin on tarpeellista. Avustuskeskuksessa on muun muassa leikkitilat lapsille, lahjoitettuja vaatteita, vauvanruokaa ja hygieniatarvikkeita, tietokoneita sekä vapaaehtoisia ja eri alojen ammattilaisia auttamassa kävijöitä työnhaussa, asumisjärjestelyissä sekä antamassa psykologista tukea.

Keskuksen tilat ovat silmiinpistävän tehokkaasti, toimivasti ja tyylikkäästi järjestetty.

”Keskus avattiin 16.3. Kaikki tapahtui erittäin nopeasti, mikä on usein isoissa organisaatioissa mahdotonta. Järjestelyissä oli mukana Suomessa pitkään asuneita ukrainalaisia, suomalaisia sekä ihmisiä monista eri kansallisuuksista ja eri ammattialoilta”, Anastasia kuvailee.

Työhön osallistui noin 50 vapaaehtoista. Yritykset ovat antaneet monenlaista sponsoriapua:

”Elisa tarjosi SIM-kortit ja nettiyhteydet, Grano tulosteet, Freska ja Lindström siivouspalvelua, Martela kalusteita, Kesko ja S-ryhmä elintarvikkeita, Securitas vartiointipalvelua, Stadin safka auttoi ruokailun järjestämisessä ja Flowers Rescue koristeli tilan kukilla ja viherkasveilla ”, Anastasia luettelee.

Tänä päivänä keskuksessa toimivia järjestöjä ovat muu muassa Suomen Pakolaisapu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monika Naiset ry, Diakonissalaitos, Mieli ry, SOS-kriisikeskus ja Väestöliitto sekä vapaaehtoisryhmä Finns for Ukraine. Interkult Kassandra ry ja Yhteiset Lapsemme ry ovat aloittaneet taidetyöpaja- ja retkitoiminnan lapsille ja perheille.

Ukrainalaisten avustuskeskus on saanut apua Helsingin kaupungilta ja siellä on järjestetty TE-toimiston neuvontaa. Myös muita rekrytointi- ja työnhakutapahtumia on tarjottu keskuksessa kävijöille.

”Olemme olleet yhteydessä eri toimijoihin, yrityksiin ja yhteisöihin ja keskukselle on tarjottu apua. Migriltä toivoisimme saavamme vielä neuvontapisteen kävijöille”, Anastasia sanoo.

Lapsia vajaa kolmannes kävijöistä

Anastasia kertoo, että avustuskeskuksessa on käynyt tähän mennessä noin 4 000 Ukrainasta tullutta eli yli neljännes kaikista Suomeen tulleista ukrainalaisista. Noin puolet kaikista kävijöistä tulee uudestaan keskukseen. Päivittäin keskuksen palveluja käyttää 150–200 henkilöä. Lasten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen arvioidaan olevan noin 30 % kävijöistä.  

”Juuri nyt lapsille ja nuorille tarvittaisiin erilaisia aktiviteetteja esimerkiksi taidetoimintaa ja liikuntaa. Meillä on eri-ikäisiä lapsia ja pienemmät voisivat osallistua yhdessä vanhemman kanssa ja vähän isommat itsenäisesti. Myös Helsingin kaupungin lasten kesätoimintaan olisi hyvä päästä mukaan”, Anastasia sanoo.

Avustuskeskuksen lasten alueella on muhkeita tyynyjä, leluja, lautapelejä ja kirjoja lapsille.  MLL:n vapaaehtoiset auttavat ja leikittävät lapsia.

”Kaipaisimme vielä lisää ammatillista apua lasten kohtaamiseen sekä esimerkiksi nonstop -periaatteella taidetyöpajoja”, hän lisää ja kertoo, että taitelija, psykologi Rosamaría Bolomin työpajasta on pidetty kovasti.

Toiminta jatkuu ja mallia kopioidaan

Ukraina-keskuksen toimintaa on tarkoitus jatkaa niin pitkään kuin on tarpeellista.

”Ukrainasta tulleiden tarpeet muuttuvat ajan kuluessa. Ihan ensiksi ihmisillä on tarve saada turvaa, majoitusta, ruokaa ja rahallista apua. Sen jälkeen aikuiset haluavat löytää työtä ja lapset aloittavat koulun ja alkaa kielen oppiminen sekä yhteiskuntaan integroituminen”, Anastasia kertoo.

Hänen mielestään jokainen meistä voi olla tässä avuksi sotapakolaisille olemalla ymmärtäväinen, kärsivällinen ja empaattinen.

”Monet Ukrainasta tulleista ovat yksinäisiä ja hukassa. He eivät tunne kieltä, eivätkä kaikki puhu englantia”, Anastasia pohtii ja sanoo, että suomalaiset ovat tehneet jo paljon esimerkiksi antaneet omia asuntojaan ukrainalaisille sen sijaan, että laittaisivat ne vuokralle.

”Se on niin kaunista, koska he tekevät sen puhtaasta halusta auttaa.”

Anastasia muistuttaa, että ukrainalaisille on tärkeää tulla osaksi Suomessa asuvaa ukrainalaista yhteisöä, jotta omaa kulttuuria ja perinteitä voidaan ylläpitää.

Monet sotaa paenneet haluavat palata mahdollisimman pian takaisin kotiin. Osalle tulleista Suomi on kauttakulkumaa, josta on tarkoitus lähteä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan 1,5 miljoonaa ukrainalaista on jo palannut takaisin, mutta sekin on ongelmallista, koska sota jatkuu ja turvallisuudesta ei ole varmuutta.

Helsingin avustuskeskuksen mallin mukaisia keskuksia on avattu myös muissa kaupungeissa eri puolilla Suomessa. Vantaalla keskus on jo avattu ja Espoossa on kysytty apua ja neuvoa keskuksen perustaminen. Tällä hetkellä ukrainalaisia auttavia keskuksia toimii ainakin jo Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Pietarsaaressa, Oulussa, Kotkassa, Joensuussa, Forssassa, Kirkkonummella ja Jyväskylässä.  

”Helsingin Ukrainalaisten avustuskeskuksen perustaminen voi toimia universaalisena mallina, jota on mahdollista kopioida tarpeen mukaan eri pakolaisryhmien osalta ja eri pakoissa”, Anastasia toteaa.

Lämmin kiitos haastattelusta, Anastasia! Voimia teille kaikille supertärkeään ja hienoon työhönne!

KUVA: Ukrainalaisten avustuskeskuksen perustamiseen osallistuneiden vapaaehtoisia ydinryhmään kuuluvia lasten leikkitilassa (vasemmalta) Viktor Jeganov, Maria Marchenko, Anastasia Koptsyukh ja
Elizabeth Harjunpää.