Yhteiset Lapsemme 1/2025: Somen siunaus ja kirous – Tieto, vertaistukea ja suojelua nuorille sosiaalisessa mediassa

Teksti: Irma Marttinen
Kuva: Mary Taylor & Mixed Finns

Sosiaalinen media on jo pitkään ollut tärkeä osa nuorten arkea. Onkin varsin keinotekoista erottaa somearki muusta arjesta. Arkea eletään yhtä lailla verkossa ja livenä. Mikä merkitys tällä on nuorille ja nuorten kehitykselle? Miten somessa tapahtuva toiminta ja siellä toimiminen vaikuttavat nuoriin? Miten somesta voi hyötyä, ja toisaalta miten ehkäistä sen haittoja ja vaaroja?

Näitä kysymyksiä pohdimme erityisesti vähemmistötaustaisten nuorten näkökulmasta sosiaalipsykologi (VTM) Priska Kallion kanssa. Priska on yksi Mixed Finns ry:n perustajista ja MIXED-Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä -tietokirjan kirjoittajista. Hän on tutkinut sosiaalista mediaa ja verkkokiusaamista sekä perehtynyt antirasismin teemoihin yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa.

”Olen kouluttanut opettajia ja oppilaita sosiaalisen median teemoista sekä työskennellyt verkkohäirinnän, kouluttamisen ja markkinoinnin parissa. Someturvalla, jossa tarjotaan psykologista ja oikeudellista apua nuorille, pääsin hyvin läheltä katsomaan yksittäisiä tapauksia,” Priska kertoo.

Tämän vuoden alussa Priska on aloittanut DEI-konsulttina deideillä.

Identiteetti, itsetunto ja vertaisuus

Verkkomaailma tarjoaa tilan, jossa voi saada tietoa ja kohdata vertaisiaan. Nuorille, joilla ei ole omassa lähipiirissään muita samanlaisia nuoria, se antaa mahdollisuuden löytää vertaistukea. Verkosta saa myös tietoa ja käsitteitä, joilla voi sanallistaa ja ymmärtää paremmin itseään. Kaikki tämä tukee nuoren identiteetin ja itsetunnon kehitystä.

”Monet tietokirjamme haastatelluista mixed-suomalaisista kertoivat, että lapsuudessa ja nuoruudessa he kokivat, ettei heillä ollut tietoa itseään koskevista asioista. He kokivat olevansa yksin, eikä heillä ollut sanoja omalle kokemukselleen”, Priska kertoo.

Haastatellut toivat esille, että jo se, että löysi käsitteitä ja sanoja tunteille ja kokemuksille, helpotti. Ympäröivän yhteiskunnan tarkastelu valkonormatiivisuuden ja rakenteellisen rasismin käsitteillä, auttoi ymmärtämään näitä ilmiöitä ja niiden rakennetta ja laajuutta. Se vahvisti ymmärrystä, ettei kyse ole vain yksilön kokemuksesta, eikä jostain ”viasta” hänessä itsessään.

”Tieto tuo turvaa, ja vahvistaa nuoren identiteettiä”, Priska toteaa ja jatkaa.

”Kun nuori löytää netistä esimerkiksi käsitteen vähemmistöstressi, hän huomaa, että omalle kokemukselle on olemassa sana – ja jos sitten vielä löytää jonkun toisen, jolla on samanlaisia kokemuksia ja saa vertaistukea, niin se on todella tärkeää nuoren kehitykselle.”

Kynnys someen on matala. Some on ajasta, fyysisestä paikasta ja kukkarosta riippumaton. Somessa voi luoda kaverisuhteita, ystävystyä ja löytää omia viiteryhmiä. Sinne voi mennä lähtemättä mihinkään, mikä on tärkeää, jos kynnys lähtemiseen on syystä tai toisesta korkea. Some myös tarjoaa rasismia kohtaaville vertaistukialustoja, psykologista tukea ja keskusteluapua, myös monilla eri kielillä.

”Sosiaalinen media voi tarjota tosi merkittävän yhteisön ja erittäin hyvin toimivan kanavan saada tietoa. Yksi loistava esimerkki tästä on Yeesi ry:n Muudi-hanke, joka antaa tietoa ja samalla tukee rasismia kohdanneiden nuorten mielenterveyttä”, Priska toteaa.

Verkko on avain maailmaan

Jos toinen nuoren vanhemmista on valkoinen suomalainen ja toinen rodullistettu maahan muuttanut, eikä perheellä ole ollut mahdollisuutta matkustella tai nuorella muuten tutustua toisen vanhemman lähtömaahan ja sen kulttuuriin, niin some voi avata siihen väylän. Nuori voi saada tietoa juuristaan, kontakteja ja käsitystä vanhempansa tai sukunsa lähtömaasta.

”Meidän tietokirjassamme monet haastatellut kuvasivat juurettomuutta, kun toinen vanhemmista ei ole läsnä arjessa tai ei ole tilaisuutta tai varaa käydä muualta tulleen vanhemman kotimaassa. Somen kautta voi näissä tilanteissa löytää sisältöä, joka vahvistaa kulttuuri-identiteetin sitä puolta”, Priska sanoo.

”Some on mahtava juttu siinä, että vaikka TikTokissa voi seurata esimerkiksi jotain henkilöä, joka asuu vanhemman lähtömaassa. Videoita ja somesisältöä katsomalla nuori voi sukeltaa maan kulttuuriin, tapoihin ja nuorten elämään siellä”, hän jatkaa.

Sama pätee myös kansainvälisesti adoptoituihin nuoriin.

Verkkomaailman varjot ja vastuut

Sosiaalisella medialla on tunnetusti myös monia haittapuolia. Some koukuttaa, some vie aikaa, some lisää lyhytjännitteisyyttä. Somessa on paljon nuoren itsetuntoa heikentävää sisältöä, eikä kukaan voi täysin välttyä vertailulta. Filtteröity maailma ei vastaa todellisuutta, mutta sillä on vaikutuksensa.

”Kun olen ollut kouluttamassa nuoria, niin olen nähnyt, miten kuvien muokkaaminen vaikuttaa esimerkiksi tyttöjen itsetuntoon. Somessa on myös paljon häirintää, vihapuhetta, rasismia, juorujen levittämistä, seksuaalista ahdistelua ja groomingia”, Priska kertoo.

Tutkimukset ja tilastot puhuvat karua kieltään.

MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn (2020) mukaan suurin osa nuorista (60 %) viettää arkisin sosiaalisessa mediassa, netissä tai digitaalisen pelaamisen parissa neljä tuntia tai enemmän päivässä. Kyselyyn vastanneista nuorista joka toista oli kiusattu somessa ja lähes jokainen nuori oli nähnyt somessa kiusaamista.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan etniseen vähemmistöön kuuluvat tytöt kohtaavat enemmän verkkohäirintään kuin muut. Tutkimus osoittaa, että maailmanlaajuisesti joka viides häirintää kokenut tyttö on lopettanut tai vähentänyt merkittävästi sosiaalisen median alustojen käyttöä.

Suomessa vähemmistöön kuuluvien tyttöjen kokema verkkohäirintä on vielä yleisempään muualla maailmassa: 65 % etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvista tytöistä ja nuorista naisista raportoi häirinnästä. Tyttöjen vähemmistötausta altistaa vahvasti myös muulle, esimerkiksi seksuaaliselle, häirinnälle. 70 % tytöistä ja nuorista naisista raportoi, että etninen tausta on ensisijainen häirinnän syy.

Planin tutkimuksen mukaan häirintää kokeneista suomalaistytöistä jopa joka kolmas (28 %) rajoittaa mielipiteidensä ilmaisemista somessa häirinnän vuoksi ja 14 % on poistunut sosiaalisen median palvelusta, jossa on joutunut häirityksi. Hälyttävää on myös, että niistä tytöistä, jotka ovat kohdanneet itseensä tai muihin kohdistuvaa häirintää, 46 prosentilla stressi ja ahdistus on lisääntynyt ja 34 prosentilla itsetunto on heikentynyt.

”Some tarjoaa yhteisön, vertaistukea ja tietoa, mutta samanaikaisesti se asettaa alttiiksi vihapuheelle, syrjinnälle ja rasismille. Kynnys häirintään on somessa matalampi. Somesisällön tekeminen omilla kasvoilla vaatii erityistä vahvuutta.”, Priska sanoo.

Turvallisuusasetukset ja keskusteluyhteys kuntoon

Sosiaalisen median tilien turvallisuusasetukset pitää katsoa tarkasti ja asetukset tulee laittaa kuntoon, jos nuori haluaa tehdä sisältöä ja jakaa sitä läheisille kavereilleen. Sisällön kommentointia voi myös rajata.

”Snapchatissa, IG:ssä ja TikTokissa oletusasetuksena on, että kuka vain voi löytää tai pyytää kaveriksi. Snappikartta on jo sellaisenaan vaarallinen, koska se kertoo, missä henkilö asuu. Onneksi lapset ja nuoret, jotka kasvavat puhelin kädessä, jo tämän usein hyvin ymmärtävät, kun heille opetetaan turvallisuusasetusten tärkeydestä”, Priska huomauttaa.

Vanhempien ja kasvattajien pitää myös olla tietoisia ja valvoa lasten sometilien asetuksia, vaikka aika ajoin on vaikea pysyä kärryllä somemaailman muutoksissa.   

”Haluan kuitenkin painottaa, että kaikista tärkeintä on luoda turvallista keskusteluyhteyttä lapsen tai nuoren kanssa. Jotta lapsi tai nuori voi kertoa vanhemmalle, jos hän on kohdannut somessa jotain ahdistavaa. Lapset eivät saa jäädä yksin, jos näkevät pelottavaa sisältöä tai joutuvat rasismin, vihapuheen, häirinnän tai ahdistelun kohteeksi”, Priska sanoo.

Jos lapsi tai nuori kokee esimerkiksi seksuaalista ahdistelua somessa, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hänen hyvinvointiinsa: ahdistaa, ei saa unta ja tulee poissaoloja koulusta.

Vanhempien tuleekin aktiivisesti herätellä keskustelua siitä, mitä lapsi tai nuori on nähnyt somessa. Onko sieltä löytynyt uusi kiva peli tai vaikka joku hassu video. Luottamuksellinen keskusteluyhteys rakentuu, kun somesta keskustelemisesta tulee arkista.

Somen maailma ei ole erillinen paikka. Arki jatkuu, arki alkaa somessa.

”Pitää muistaa, että some on vain viestinnän väline. Lasten ja nuorten maailmassa kiusaaminen linkittyy usein kouluun. Somessa kiusaaminen on koulukiusaamista koulun seinien ulkopuolella. Monet ikävät asiat ovat voineet saada alkunsa jostain someryhmästä, ne linkittyvät kouluyhteisöön ja valuvat sieltä taas someen”, Priska sanoo.

Rasismista vapaan lapsuuden turvaaminen jokaiselle on iso ajankohtainen kysymys. Se vaatii paljon antirasistista työtä moninaistuvassa yhteiskunnassamme.

Mixed Finns on yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea rodullistetuille mix-suomalaisille ja laajentaa kuvaa suomalaisuudesta kouluttamalla eri tahoja antirasismista.

Plan International toteutti 22 maassa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Lisäksi Suomen Plan täydensi globaalia tutkimusta kansallisella kyselytutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.

MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyyn vastasi yhteensä 1123 12–17-vuotiasta. Nuorten näkemyksiä ja kokemuksia kerättiin avoimella verkkokyselyllä pääosin syksyllä 2020.