Kunta- ja aluevaalit 2025: Turvallinen ja rasismista vapaa lapsuus on jokaisen oikeus

Yhteiset Lapsemme ry:n tavoitteet kunta- ja hyvinvointialueiden päättäjille 2025

Lapset ja nuoret tarvitsevat päättäjiltä toivoa tulevaisuuteen, erityistä huomiota päätöksenteossa ja hyvinvointia konkreettisesti edistäviä toimia. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään Suomessa. 

Alue- ja kuntavaaleissa 13.4.2025 valittavilla päättäjillä on iso vastuu lapsista ja nuorista.

JOKAINEN LAPSI ON YHTÄ ARVOKAS

TAVOITE 1: Rasismista ja syrjinnästä vapaa lapsuus kaikille

Rasismi, syrjintä ja vihapuhe heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Koulussa rasismi vaikuttaa haitallisesti lasten ja nuorten oppimiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden valintoihin. Kouluterveyskyselyn (THL 2024) mukaan peruskoulun neljäs- ja viidesluokkalaisista lähes 26 % joutuu kiusatuksi tai toimii itse kiusaajana. Kouluilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua rasismiin, syrjintään ja kiusaamiseen. Päättäjien pitää edistää sen toteutumista.   

Pienetkin lapset näkevät, kokevat ja toisintavat rasismia. Rasismin ja moninaisuuden käsittelyn tulee olla osa kasvatustyön arkea varhaiskasvatuksesta lähtien. Päättäjien pitää edistää yhdenvertaisuussuunnittelua ja sen toteuttamista. 

Rasismin torjuminen lähtee sen tunnistamisesta ja tiedostamisesta. Lähes 80 % (YV 2020) osallistuneista oppilaista oli kokenut syrjintää ihonvärinsä perusteella opetushenkilöstön taholta.  Etnon selvityksessä (2023) nuoret kokivat, että aikuiset eivät puutu rasismiin. Päättäjien tulee panostaa kasvatusalan henkilöstön osaamiseen antirasismikoulutusta lisäämällä.

Arjen jokapäiväiset kohtaamiset vahvistavat hyviä etnisiä suhteita. Asuinalueet, koulut ja vapaa-ajan ympäristöt eivät saa eriyttää väestöryhmiä toisistaan. Alueellinen eriytyminen ei kuulu hyvinvoivaan kuntaan tai kaupunkiin. Päättäjien tulee ottaa kärkitavoitteeksi segregaation torjuminen sekä tukitoimien suuntaaminen sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

HYVÄ KOTOUTUMINEN, AITO OSALLISUUS JA KOHTAAMINEN

TAVOITE 2. Maahan muuttaneiden lasten, nuorten ja perheiden hyvän kotoutumisen edistäminen

Maahan muuttaneiden määrä kunnissa ja hyvinvointialueilla kasvaa. Valtion määrärahat kotoutumisen tukemiseen vähenevät. Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on järjestää toimivat kotoutumispalvelut kaikille kuntaan muuttaneille. Hyvän kotoutumisen turvaaminen lapsille, nuorille ja perheille on päättäjien velvollisuus.

Kotoutumispalveluissa pitää huomioida eri ryhmät mm. kotona olevat vanhemmat, yksin alaikäisenä tulleet nuoret ja lapset. Maahan muuttaneissa perheissä vanhemmuutta tulee tarpeen mukaan vahvistaa uudella asuinpaikkakunnalla. Päättäjien tulee huomioida kotoutuvien perheiden erityistarpeet sekä varmistaa tarvittavat resurssit ja työntekijöiden osaaminen.  

Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa kasvaa. Vuonna 2024 se oli 34 % Vantaalla, 30 % Espoossa ja 26 % Helsingissä. Kouluihin ja päiväkoteihin tarvitaan turvallisia aikuisia moninaisista taustoista rakentamaan luottamusta koulun ja kodin välille. Päättäjien pitää edistää anonyymia rekrytointia sekä eri kulttuuritaustoista tulevien ammattilaisten osaamisen hyödyntämistä.

Aito kotoutuminen tapahtuu aina arjessa. Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jonka onnistumiseen vaikuttavat kunnassa jo asuvat ihmiset. Päättäjien tulee edistää ja tukea väestöryhmien välistä dialogia, naapurisovittelua ja arjen kohtaamisia matalalla kynnykselle.

TÄNÄÄN TEEMME LASTEMME HUOMISTA

TAVOITE 3 Tulevaisuusajattelu, järjestöyhteistyö ja lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

Lapsiperheköyhyydessä elävien lasten määrän arvioidaan nousevan koko väestön tasolla. Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on nelinkertainen muihin lapsiin verrattuna (THL 2023). Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta on valtion isojen leikkausten takia vaikeuksissa.

Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisen mahdollisuuksista on tärkeää huolehtia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Kunta- ja aluevaltuutettujen pitää tunnistaa järjestöyhteistyön voima sekä järjestöjen ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuus. Kolmannes sote-järjestöistä on lapsi- ja perhejärjestöjä, ja monet niistä tuottavat erikoistuneita palveluja maahan muuttaneille lapsille, nuorille ja perheille.

Järjestöjen kanssa kunnat ja hyvinvointialueet voivat rakentaa vahvoja kumppanuuksia, joiden avulla erityisen haavoittuvat ryhmät saavat ennaltaehkäisevää tukea. Sosiaali- ja terveysjärjestöille on varattava toiminta-avustuksiin rahoitus, ja hyvinvointialueen ja kuntien vastuunjaon on oltava selkeä niiden jakamisessa. 

Kaikki taloudelliset päätökset kunnissa ja hyvinvointialueilla pitää tehdä tulevaisuutta ajatellen. Niukoistakin resursseista pitää satsata lasten kasvatukseen, koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee aina huomioida erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

#TurvallinenLapsuus
#RasismistaVapaaLapsuus
#AlueJaKuntavaalit2025