Ramadania viettävät lapset ja nuoret tulee ottaa huomioon koulussa

Teksti: Hodan Mohamed & Katja Mannerström

Ramadan eli muslimien pyhä kuukausi alkaa helmi-maaliskuun vaihteessa. Ramadan päättyy maaliskuun lopulla Id al -Fitr -juhlaan. Ramadaniin kuuluu monesta asiasta pidättäytymistä ja usealle myös paastoamista. Ramadania vietetään monin eri tavoin ja yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen välillä on eroja. Suomessa on arviolta noin 140 000 muslimia, joten pyhää paastokuukautta viettäviä lapsia ja nuoria on aikuisten lisäksi monissa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Muslimioppilaiden määrän kasvaessa koulujen on tärkeää aidosti ottaa huomioon yhteiskuntamme moninaisuus. Suomessa koulujen loma-ajat noudattavat pitkälti kristillisen vuoden kiertoa. Muslimiperheiden näkökulmasta vuosikalenteri ei tunnista, eikä tue perheille tärkeiden juhlien ja pyhien viettoa. Sama koskee monia muitakin uskontokuntia.  

Ramadanin aikana koulujen henkilöstön ja huoltajien välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, ja sitä kannattaa tiivistää jo ennen ramadanin alkua. Paastovelvollisuus koskee vain terveitä murrosiän saavuttaneita muslimeita. Paastoaminen saattaa vaikuttaa oppilaan vireystilaan ja jaksamiseen. Nälkäisenä voi olla haastavampaa keskittyä opetukseen ja suoriutua normaalista koulutyöstä. Kouluissa on hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista esimerkiksi paastoavien oppilaiden suhteen. Näin yksittäinen opettaja ei joudu linjaamaan periaatteellisia asioita, mikä voi aiheuttaa vaihtelevaa käytäntöä. Hyvä ja luottamuksellinen yhteys vanhempien kanssa on erittäin tärkeää, kun kyse on lapsen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvästä asiasta. Usein lapsiperheissä harjoitellaan myös kevyttä paastoamista vain kotioloissa iltapäivisin. Lasten on tärkeää pystyä osallistumaan normaaliin koulutyöhön turvallisesti myös ramadanin aikana.

Suomalaisen yhteiskunnan moninaistuminen ja uskontojen kirjo vaatii joustoja kaikilta ja yhteisen ymmärryksen aktiivista rakentamista. Kouluissa on mahdollista suhtautua ramadanin aikaiseen paastoamiseen rakentavasti. Se voi olla tapa luoda yhteyttä perheisiin ja osoittaa, että heidät huomioidaan ja heidän lapsestaan välitetään. Paastoamisesta ja terveydestä voi esimerkiksi järjestää neutraalin valistuksellisen aamunavauksen tai vierailuluennon koko koululle. Päiväpaaston katkaisevan Iftar -illallisen järjestäminen on hieno tapa kutsua vanhemmat koululle. Joulunaikaan koulut ovat tottuneet tekemään kristillisen seurakunnan kanssa yhteistyötä, ja samaa voisi hyvin toteuttaa myös muiden uskontokuntien kanssa. Lapset voidaan parhaimmillaan itse ottaa mukaan keskusteluun, kun koulussa mietitään, miten huomioida paastoa harjoittelevat lapset koulupäivän aikana. Oppilaitosten omat hyvät käytännöt kannattaa laittaa jakoon!

Ramadan on jo vuosia ollut näkyvästi esillä Suomen suuremmissa kaupungeissa, jossa moninaisuus on arkipäiväistä. Vuoropuhelulla ja antamalla tilaa eri kulttuureille ja uskonnoille kouluissa voimme ehkäistä turhaa vastakkainasettelua. Voimme yhdessä rakentaa kouluihin ilmapiiriä, jossa kaikkien lasten ja nuorten uskontoja ymmärretään ja kunnioitetaan. Pyrkimys parempaan dialogiin on myös laajempi yhteiskunnallinen haaste. Molemminpuolinen kunnioitus ja rakentava vuoropuhelu ovat avaimia yhtenäisempään ja inklusiivisempaan yhteiskuntaan.

Suomen Muslimifoorumi ry on julkaissut kouluille suunnatun ramadan-ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on antaa Suomen kouluille neuvoja, miten toimia ramadan-paastokuukauden aikana.