29/05/2019 - , , , , ,

Lasten heimo – alkuperäiskansan elämä muutoksessa Kolumbiassa

Teksti ja kuvat: Nina Keres

Kolumbian Guaviaren sademetsissä vaelteli vielä parikymmentä vuotta sitten koko Latinalaisen Amerikan viimeisenä pidetty metsästäjä-keräilijäheimo, Nukak Makuk. Sademetsä tarjosi nukakeille suojaa ja runsaasti luonnon antimia.

Nyt nukakeja on jäljellä arviolta vain 400. Suurin osa elää San Josen ja Retornon pikkukaupunkien liepeillä täydellisessä puutteessa ja osattomuudessa. Heistä 90 % on lapsia ja nuoria.

Vaikka Kolumbiaa 50 vuotta koetellut sisällissota on virallisesti päättynyt, aseelliset ryhmät kuten huumekauppiaat, sisseistä erkaantuneet joukkiot ja paramilitaariryhmät jatkavat joillakin alueilla kansalaisten pelottelua, uhkailua ja jopa murhaamista. Suhteellisesti eniten aseellisesta konfliktista ja huumekaupasta ovat kärsineet alkuperäiskansat kuten nukakit.

Valtio on osoittanut nukakeille laajan, 200 000 hehtaarin reservaattialueen, mutta sitä pitävät hallussaan asemiehet.

Nukakien ikiaikaista sademetsää on runneltu coca-viljelyksillä ja huumekauppiaat ovat murhanneet jo ennestään pienen heimon sukupuuton partaalle. Jäljelle jääneiden on ollut pakko paeta ihmisten ilmoille.

Nukakien kylä on lasten kylä, sillä aikuisia on jäljellä vain kourallinen.

Kylän vanhin ihminen on 50-vuotias. Hän kertoo olevansa hyvin surullinen, koska nukakeille tärkeä perheyhteisö on hajonnut. Syvälle metsään ei uskalla mennä. Nuoret eivät kunnioita perinteitä eivätkä kuuntele vanhempiaan. He haluavat elää kuten valkoinen mies, mutta eivät osaa. He varastelevat ja käyttävät huumeita ja alkoholia. Nuoret naiset menevät valkoisten miesten mukaan.

”Nuorilla ei ole toivoa, elleivät he opi tapojamme,” sanoo kylän vanhin nainen.

”Me metsästämme, kalastamme ja syömme hedelmiä ja muita metsän antimia. Mutta nuoret eivät osaa metsästää eivätkä he viitsi poimia hedelmiä.”

Nukakien improvisoitu kyläpahanen on surkeimpia koskaan näkemiäni kyliä. Kaivoa ei ole eikä viljelypalstoja, kotieläimistä puhumattakaan. Muutama kana ja laiha koira juoksentelee likaisten lasten joukossa.

Nukakit eivät osaa viljellä maata. Heille tiellä juokseva kana on luvallinen saalis.  Alueen valkoiset viljelijät eivät ymmärrä, että nukakit ovat metsästäjä-keräilijöitä. Heitä pidetään varastelevina villi-ihmisinä, joihin ei kannata panostaa. Jopa viranomaiset suhtautuvat heihin avoimen kielteisesti. Nukaki-lapsille ei ole osoitettu mitään palveluja: ei päivähoitoa, koulua, sairaanhoitoa. Kylässä vieraillessani lähetimme sairaan lapsen terveysasemalle vastentahtoisen viranomaisen mukana.

Nukakeja on kolmenlaisia: metsästä paenneita ja asutuksen lähelle asettuneita, metsän ja asutuksen välillä kulkevia ja metsän kaukaisimmissa kolkissa vielä piilottelevia, joilla ei ole mitään yhteyksiä ulkomaailmaan.

Viimeksi mainitut, vielä perinteistä nomadielämää sademetsässä elävät nukakit, palaavat aina seitsemän vuoden välein samoille sijoille, joilla ovat kulkeneet ja ruokailleet. Seitsemän vuoden kierto takaa kasvillisuuden toipumisen ja runsaan ravintotarjonnan, sillä syötyjen hedelmien siemenet ovat ehtineet itää ja kasvaa uusiksi hedelmäpuiksi. Proteiinin ruokavalioonsa nukakit saavat Miko-apinoista, pikku nisäkkäistä ja kalasta.

Nukakien sosiaalinen järjestelmä on horisontaalinen. Heillä ei ole yhtä johtajaa, vaan päätökset tehdään kollektiivisesti maluca-teltassa istuen. Siksi nukakit eivät täytä Kolumbian valtion alkuperäiskansoille asettamia vaatimuksia hallinnollisesta organisaatiosta, jolle valtio voi osoittaa tukea. Nukakit ovat väliinputoajia, joilla ei ole modernin yhteiskunnan toimintakoodistoa. Vain harvat nukakit osaavat lukea ja puhua espanjaa.

Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta tälle pienelle alkuperäiskansalle. Pitäisikö heillä olla oikeus elää kuten aiemmat sukupolvet ennen heitä: vapaina syvällä sademetsässään?

 

Nina Keres asuu Kolumbiassa ja on toiminut useissa lasten oikeuksiin ja lastensuojeluun liittyvissä tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on Yhteiset Lapsemme ry:n perustajajäsen.

 

Yhteiset Lapsemme ry:n kummikohde Kolumbiassa, Por Una Sonrisa, auttaa myös alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsia, jotka ovat joutuneet pakenemaan Kolumbian sisällissodan takia Bogotaan ja muihin kaupunkikeskuksiin.

 

 

Takaisin aihealueeseen: , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Lapsen oikeus tulevaisuuteen -näyttely ja teemalehti

11/11/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry julkaisee YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Yhteiset Lapsemme -lehden teemanumeron, jonka sisältö on kokonaan lasten itsensä tekemää. Julkistamistilaisuus...

Lue lisää

Työn, ihmisyyden ja elämän pohdintaa teatteria tehdessä

04/11/2020 - , , , , ,

Teksti: Henrietta Pihlaja Minulle on tärkeää, että töissä pääsee tekemään oman näköisiä ja omalta tuntuvia juttuja. Sellaisia, joille kokee olevansa...

Lue lisää

Tule tukiperheeksi tai tukihenkilöksi ilman perhettä elävälle nuorelle

23/10/2020 - , , , , ,

Voisitko sinä olla turvallinen ja läsnäoleva aikuinen ilman perhettään Suomessa elävälle lapselle tai nuorelle? Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta tarjoaa turvapaikanhakijataustaisille nuorille...

Lue lisää

Kuvassa on nainen, joka kantaa kananmunia, sekä kaksi lasta.

Koronakriisi horjuttaa kaikista köyhimpien tilannetta Kolumbiassa

23/10/2020 - , , , ,

Teksti: Hanna-Leena Ylönen Koronaepidemia saavutti Etelä-Amerikan maaliskuussa 2020. Kriisi iski erityisen voimakkaasti mantereen suurkaupunkeihin kuten Kolumbian pääkaupunkiin Bogotaan. Lokakuun 20....

Lue lisää

Elämä Kädessä -näytelmän esitys peruutettu Tryckeri-teatterissa 23.10.2020

18/10/2020 - , , , , ,

Valitettavasti olemme joutuneet koronatilanteen takia peruuttamaan Elämä Kädessä -näytelmän esityksen perjantaina 23.10.2020 klo 19 Tryckeri-teatterissa Karjaalla. Pahoittelemme, että esitys jää...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry järjestää tukiperheitä Välimeren maista tuleville turvapaikanhakijalapsille

15/09/2020 - , , , ,

Hallitus päätti helmikuussa ottaa vastaan yhteensä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren maista. Suomeen on tähän mennessä saapunut yhteensä 50...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: