Rasismia kokeneen lapsen ja nuoren tukeminen

Rohkea ja reilu vinkkilista

Älä oleta

Kiinnitä huomiota siihen, että et itse tee oletuksia ja yleistyksiä yksilöistä ihonvärin, uskonnon, tai taustan perusteella.

Ole tietoinen

Ole tietoinen itsestäsi, omista ennakkoluuloistasi ja etuoikeuksistasi. Vältä passiivisuutta rasismiin liittyvissä asioissa ja ole tietoinen erilaisista reagointitavoista, joita myös me aikuiset saatamme käyttää: aiheen välttely, aiheen vähättely, keskustelun hiljentäminen ja asian kieltäminen.

Ennakoi

Kerro lapselle rasismista ikätason mukaan jo ennakkotoimena. Niin ikävää kuin se onkin, lapsen on parempi olla tietoinen siitä, että häntä voidaan syrjiä.

Arvosta yksilöä omana itsenään

Ratkaisu rasismiin ei koskaan ole rohkaista lasta tai nuorta muuttamaan käytöstään tai ulkonäköään “suomalaisemmaksi” tai paremmin “porukkaan sopivaksi”. Lapsen tai nuoren tulee kokea olevansa arvostettu omana itsenään.

Kuuntele, lohduta ja vahvista

Kysy, kuuntele ja osoita empatiaa. Hyvä itsetunto antaa suojaa kiusaamisen ja rasismin tuottamia kolhuja vastaan. Paras ase omia ennakkoluulojamme vastaan on empatia ja sen kehittäminen. Empatia kehittyy aktiivisen kuuntelun ja kysymysten avulla. Ole valmis vastaanottomaan ja kuulemaan vaikeitakin kokemuksia. Lapset ja nuoret saattavat jättää kokemuksia kertomatta aikuisten suojelemiseksi.

Älä painosta puhumaan

Kaikki moninaisen kulttuuritaustan omaavat, tai yhteiskunnassamme ei-valkoiseksi rodullistetut lapset ja nuoret eivät käy läpi keskenään samoja haasteita, ja jotkut heistä eivät halua, tai heillä ei ole tarvetta, keskustella aiheesta kanssasi. Kaikkien meidän tulee aktiivisesti tukea heitä, ja olla valmiita vastaamaan, kun sille on tarve.

Selvitä ja puutu

Rasistisiin tilanteisiin on syytä tarttua määrätietoisesti. Vastuuta tilanteen selvittämisestä ei siis koskaan pidä jättää lapselle itselleen, vaan aikuisten tulee puuttua kiusaamiseen ja seurata, että tilanne tosiaan tulee selvitetyksi.

Keskustele ja neuvo

Arvosta lapsen omia tapoja toimia tilanteessa ja auta häntä kehittämään niitä.

Älä ole ”värisokea”

Usein kuulee sanottavan, että joku ei näe ihmisten kohdalla lainkaan värejä. Hyvää tarkoittava lausahdus kääntyy usein kuitenkin itseään vastaan. Värisokea ajattelutapa on siinä mielessä ongelmallinen, että vaikka tiedämme, että on vain yksi ihmisrotu, kohdellaan ei-valkoisia ihmisiä lähes kautta maailman eriarvoisesti suhteessa valkoisiin ihmisiin. Ihonvärin merkityksen kieltäminen voi väheksyä ei-valkoisen lapsen rasismikokemuksia, joita olisi niiden hankaluudesta huolimatta tärkeä sanoittaa. Jos lapselta kieltää ihonvärin olemassaolon, voivat tarvittavat työkalut rasismin purkamiseen, torjumiseen ja ymmärtämiseen jäädä puuttumaan. (Ruskeat Tytöt)

Tee tilaa puhua, osallistua ja vaikuttaa

Tilan antaminen voi joskus tarkoittaa sitä, että luovut omasta vallastasi tai mahdollisuudestasi tehdä päätöksiä. Luo turvallisempia tiloja lapselle ja nuorille, joiden kanssa työskentelet. Jokainen ryhmä voi luoda omat turvallisemman tilan sääntönsä. Yleisesti turvallisemman tilan käsitteestä voit lukea täältä.

Kannattaa tutustua myös Ruskeat Tytöt -median kirjoitukseen Miten puhua ruskeudesta valkoisena vanhempana?

Sen sijaan, että aikuinen sanoo älä välitä,
hänen tulisi sanoa minä välitän.”

         – Anna Rastas, 2007

Lähteet:

Adoptioperheet ry, Adoptoidun kokema rasismi, 2015
Grace Ondo, 2019
Anna Rastas, Rasismi lasten ja nuorten arjessa – Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi, 2007
Yhteiset Lapsemme, 2019

Kiusaamiseen ja syrjintään puuttuessa muistettavia asioita:

  • Jos kyseessä on lasten tai nuorten välinen tilanne, selvittelyyn kannattaa ottaa mukaan kaikkien vanhemmat, sillä lapset ottavat käyttäytymisessään mallia usein juuri vanhemmistaan.
  • Rasismista tulee aina ilmoittaa tapahtumapaikan vastaavalle ihmiselle: opettajalle, ohjaajalle, valmentajalle, jotta hänelle annetaan mahdollisuus osallistua tilanteen korjaamiseen. Mikäli rasismia ei haluta tunnustaa eikä siihen puututa, ota yhteyttä vastaavan tahon esimieheen.
  • Pysy lujana ja asiallisena.
  • Puhu asioista alusta lähtien niiden oikeilla nimillä, äläkä lähde mukaan, jos joku vähättelee tapahtunutta.
  • Tee rikosilmoitus, jos tilanne sitä vaatii.
  • Muista, että nimittely ja kiusaaminen saattavat olla myös molemminpuolista.
  • Lisäksi: Sovittelu toimii tilanteissa, joissa molemmat osapuolet ovat tekijöitä, ei tilanteissa, joissa toinen on tekijä ja toinen kohde. Siksi esimerkiksi KiVa Koulu -sovittelu voi olla lapselle nöyryyttävä tilanne, jossa toistetaan häpeää tuottavaa kokemusta. Rasismia ei voi ”sopia”, se on tuomittava teko. Omaan etniseen taustaan liittyvä sovittelu ei ole oikea mekanismi purkaa rasismia. Rasismille tulee asettaa selkeät rajat, ei sovitella.

Lähde: Adoptioperheet ry, Adoptoidun kokema rasismi, 2015

Tutustu toimintaamme:

Lue verkkolehteämme:

Rantahiekalla juhlimassa

05/04/2019 - , , , ,

Kolumbian Suomen suurlähetystön järjestämä juhla toi adoptioperheitä yhteen Teksti: Janne Hopsu ja Teija Potenze Kuva: Maribel Laijoki Joulukuun alussa Helsinki...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

28/05/2020 - , , ,

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Teksti: Hanna-Leena Ylönen Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen....

Lue lisää

”Mä tein sen!” – kaikesta huolimatta

12/08/2020 - , , , ,

Joskus kouluaikaan on hyvä palata, kun koulu on ohi ja on aika lähteä. Leif Hagert kirjoittaa blogissaan omasta kouluajastaan onnitellessaan...

Lue lisää