Lapsia koulupuvut päällä jalkakäytävällä Kolumbiassa 27/09/2021 - , ,

YL 3/2021: Korona, koulu ja lapsen oikeudet

Teksti: Irma Marttinen
Kuva: YL-arkisto

Suurimman taakan maailmanlaajuisesta pandemiasta kantavat kaikista köyhimmät ja haavoittuvimmat sekä lapset ja nuoret.  Lapsille ja nuorille mahdollisuus käydä koulua on tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Pandemian aikana koulu on jäänyt monilta lapsilta kesken ja etäkoulu on aiheuttanut oppimisvajetta ja oppimiseroja sekä mielenterveyden haasteita.

Noin 1,5 miljardia lasta on ollut pandemian aikana poissa koulusta. Noin 50 miljoonaa lasta on vaarassa jäädä pysyvästi pois koulusta.

Monissa kehittyvissä maissa koulujen sulkeminen on tarkoittanut lasten koulunkäynnin keskeytymistä kokonaan. Maailmanlaajuisesti noin 1,5 miljardia lasta on ollut pandemian aikana poissa koulusta, ja heistä noin 50 miljoonaa on vaarassa jäädä pysyvästi pois koulusta. Koulusulkujen aikana tyttöihin kohdistuva väkivalta, haitalliset perinteet, lapsityövoiman käyttö ja lapsiavioliitot ovat lisääntyneet.

YK:n lastenjärjestö Unicefin mukaan noin 140 miljoonan lapsen ensimmäinen koulupäivä on lykkääntynyt yli vuodella. Vaarana on, etteivät nämä lapset pääse koskaan kouluun. Osassa kehittyviä maita on järjestetty etäopetusta, mutta silloinkin lähes kolmasosa alakoulun oppilaista on jäänyt tavoittamatta. Lapsilla ei ole ollut riittävää teknologiaa tai tukea etäkouluun. Oppimisympäristö on voinut olla myös haasteellinen ja koti- ja palkkatyö ovat vieneet koululaisten aikaa.

Yhteiset Lapsemme ry:n kummikohteesta Kolumbiasta on raportoitu, että lapset, joilta esikoulu on jäänyt käymättä, eivät pääse aloittamaan peruskoulua. Koulutie päättyy siis ennen kuin se on alkanut.

Globaaleissa koulutustavoitteissa on menty jopa 20 vuotta taaksepäin.

Useat kansainväliset järjestöt mm. Unicef, Unesco ja WHO ovat nostaneet esille pandemian aiheuttaman globaalin koulutuskriisin. On arvioitu, että koulutustavoitteissa on menty jopa 20 vuotta taaksepäin. Pitkään jatkunut opetuksen keskeytys on tuonut takapakkia oppimiseen. Vähimmäislukutaidon alle pudonneiden lasten määrä on kasvanut noin 100 miljoonalla.

Maailman lasten koulutuksessa ja lukutaidoissa tapahtunut negatiivinen kehitys uhkaa Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamista. Jokaiselle yksittäiselle lapselle se tarkoittaa valtavaa menetystä.

Etäkoulun haasteet länsimaissa 

Länsimaissa etäkoulu ja lasten sosiaalisen elämän rajoitukset ovat lisänneet lasten ja nuorten yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja oppimisvaikeuksia. Useiden selvitysten mukaan korona-aika on kasvattanut oppilaiden välisiä oppimiseroja, eriarvoisuutta sekä aiheuttanut oppimisvajetta ja opintojen keskeytymistä. Poikkeusaika on tuonut monenlaista kuormaa lasten ja nuorten arkeen.

”Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin”, MLL:n johtava asiantuntija ja lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen sanoo.

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet huomattavasti. Vuosina 2017–2019 itsensä yksinäiseksi tunsi 10–11 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista, vuoden 2021 keväällä 16 prosenttia.

Korona-aikaan on sisältynyt paljon epävarmuutta, arjen rakenteiden heikkenemistä ja yksinoloa. Samalla kun nuorten koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja harrastuksia on rajoitettu, myös opintohuolto- ja nuorisopalvelut ovat olleet rajatummin käytössä.

Pandemian aikana suurin huoli on ollut haavoittuvista lapsista ja nuorista, joiden elämässä ja perheessä on jo valmiiksi monia haasteita. Riskiryhmään kuuluvat myös laitoksissa asuvat lapset, turvapaikanhakijalapset, vammaiset, paperittomat ja vankien lapset. Poikkeusolot ovat heikentäneet kaikkien näiden lasten ja nuorten tilannetta. MLL:n lasten ja nuorten chatin yhteydenotot kertovat kodin ihmissuhteiden kärjistymisestä, yksinäisyydestä sekä huolista kaverisuhteissa. Ne nuoret, joilla jo ennen koronaa on ollut mielenterveyden haasteita, ovat kokeneet tilanteensa huonontuneen.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lasten terveyden suojelemiseksi lapsen muita oikeuksia ei pidä rajata enempää kuin mikä on ihan välttämätöntä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että elämään koronaviruksen kanssa on löydettävä sellaiset varotoimet, jotka turvaavat lapsen oikeuksien toteutumisen mahdollisimman laajasti.

Lasten elämässä kouluyhteisön merkitys on tärkeä. Yhteisössä opitaan elämäntaitoja, vuorovaikutusta ja empatiaa. Koulupäivässä rakentuvat arjen turvalliset raamit.

Opiskelijat ja nuoret aikuiset

Pandemia on heikentänyt yleisesti myös toisen asteen – ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Jopa 70 prosenttia opiskelijoista kokee, että opiskelu on vaikeutunut, ja yli puolet opiskelijoista kokee yksinäisyyttä aiempaa enemmän. Monet kärsivät motivaation ja sosiaalisten kontaktien puutteesta sekä mielenterveyden ongelmista.

Nuorten yksinäisyys, opiskeluongelmat, ahdistus ja stressi ovat lisääntyneet pandemian aikana selvästi”, keskustelu- ja kriisiavun päällikkö Heidi Rouhiainen Helsinki Missiosta sanoo.

Nuorten aikuisten pahaolo näkyy kriisipuhelimessa. Kuluneena kesänä yhteydenotoissa on noussut esiin erityisesti 18-40-vuotiaiden akuutti itsetuhoisuus. Vuonna 2021 Kriisipuhelimeen tuli lähes 70 000 soittoyritystä, mikä on 13 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Korkeakouluopiskelijoiden hankala tilanne ei näytä vieläkään hellittävän, vaikka rokotekattavuus paranee. Oppilaitokset järjestävät edelleen ainakin osan syyslukukauden opetuksesta etäopetuksena.

Koronakriisin kasvot ovat erilaiset eri puolilla maailmaa, mutta kaikkialla näkyvät sen jäljet vielä pitkään.

Akuutin kriisin jälkeen on kohdattava sukupolvi, jonka koulutie on vaikeutunut monella tavalla tai katkennut kokonaan kohtalokkain seurauksin. On löydettävä vastaus siihen, ettei tästä sukupolvesta tule koulutuksen la génération perdue – menetetty sukupolvi.

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , ,