25/03/2022 - , , ,

YL 1/2022 KOLUMNI: Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on!

Teksti: Ulla Siimes
Kuva: Julius Töyrylä

Katselin äskettäin Kansallisen lapsistrategian tilaisuutta, jossa vieraili koko kansan tuntema Ansa Kynttilä. Lapsistrategiaan liittyvistä lasten ehdottamista toimenpiteistä keskusteltaessa Ansa ihmetteli sitä, että toimenpiteissä on todella kyse ainoastaan lasten oikeuksista, ei lainkaan aikuisten – tai esimerkiksi opettajien – oikeuksista. Tilaisuutta kanssani katsonutta 8-vuotiasta nauratti Ansan hölmöily ja asialla hassuteltiin myös yhdessä.

Ulla Siimes on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja. Kuva: Martti Leppä

Sketsin jälkeen havahduin, että Ansa ei ollut kovin kaukana totuudesta: Meidän aikuisten voi olla todella vaikeata ymmärtää ja mukautua siihen, että lapsen oikeudet ovat todella lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet eivät ole väline aikuisten toiveiden tai suunnitelmien toteuttamiseen eikä lapsen etua voi käyttää perusteena kieltää lapselta hänelle kuuluvia oikeuksia.

Koronapandemian aikana lapsen etua on käytetty keppihevosena milloin minkäkin asian puolesta tai vastaan. Otsikoissa on vilissyt sitaatteja siitä, miten jokin ratkaisu on ”ensisijaisesti lapsen etu” tai miten jokin taho katsoo asiaa ”lapsen edun näkökulmasta”, vaikka taustalla saattaa olla ihan muita vaikuttimia eikä lapsen etua ole todellisuudessa tarkasteltu millään tavalla.

Lapsen oikeudet ja lapsen etu ei ole mielipidekysymys. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jotta lapsen etu erilaisissa tilanteissa todella toteutuisi, on toteutettava lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnissa lapsen etua arvioidaan lasten tarpeista, tilanteista ja oikeuksista käsin, se on lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edussa on kysymys lapsen ihmisoikeuksia parhaalla mahdollisella tavalla toteuttavasta tulkinnasta.

Toisinaan lapsivaikutusten arviointi kuitataan sillä, että lasta tai lapsia kuullaan. Lapsilta kerätty tieto on toki osa lapsivaikutusten arvioinnin tietopohjaa, mutta siihen kuuluu myös esimerkiksi tutkimustieto, viranomaistieto sekä eri asiantuntijoiden tieto. Lapsivaikutusten arviointi ei siis ole pelkästään lasten kuulemista. Lasten kuulemisella on myös oltava merkitystä: Lasten kuulemisen kautta saadut näkemykset on otettava ratkaisuja tehtäessä huomioon. Ja jos hyödynnämme lasten ajatuksia ja mielipiteitä päätöksenteossa, on niiden merkityksestä ja vaikutuksesta lopulliseen päätökseen tärkeää muistaa kertoa myös lapsille itselleen. Samalla on muistettava, että lapsen näkemysten selvittämisessä ei ole kyse päätösvallan ja -vastuun siirtämisestä aikuiselta lapselle

Tiedän, että meillä Suomessa tehdään paljon hyvää lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsen edun toteutumisen näkökulmasta. Yhä useammissa kunnissa lapsivaikutusten arviointi on osa valmisteluprosesseja ja yhä useampi päätöksentekijä tunnistaa, mistä puhutaan, kun puhutaan lapsivaikutusten arvioinnista. Monelle yksittäiselle virkamiehelle lapsivaikutusten arviointi ja lapsen etu ovat osa jokaista arkipäivää.

Voimme kuitenkin tehdä enemmän: Lakata käyttämästä termiä lapsen etu silloin, kun todellinen vaikuttimemme on jokin muu asia. Lakata puhumasta lapsen oikeuksista silloin, kun on kysymys aikuisten mielipiteistä. Arvioida, miten olisimme koronakriisiä hoidettaessa voineet huomioida lapsen edun paremmin. Ottaa lapsivaikutusten arvioinnin osaksi arkea yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Aloittaa pienestä ja kehittää ja kehittyä vähitellen kansallisen lapsistrategian mukaisesti lapsen oikeuksia kunnioittavaksi, lapsi- ja perhemyönteiseksi Suomeksi.

Voimme muuttua Suomeksi, jossa kaikille 8-vuotiaille on selvää, että lapsilla on omat oikeudet ja Ansa Kynttilällekin lapsen oikeudet ovat aidosti lapsen oikeuksia. Voimme ja meidän täytyy, koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on!

Kirjoittaja työskentelee toiminnanjohtajana Lastensuojelun Keskusliitossa.

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , ,