25/03/2022 - , , ,

YL 1/2022 Hallituksen palsta: Koronan hoito on vaarantanut lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Teksti: Pekka Iivonen

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25.5.2020 kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

Pekka Iivonen valittiin Yhteiset Lapsemme ry:n puheenjohtajaksi syyskokouksessa 2021.

Työryhmän ensimmäisessä raportissa 24.6.2020 arvioitiin epidemian ja kevään poikkeusolojen vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Työryhmä totesi, että lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa helposti huomiotta ja että kriisi oli jo tuolloin omiaan lisäämään eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Työryhmä jatkoi ensimmäisen raporttinsa jälkeen työtä lasten ja nuorten oikeuksien arvioimiseksi muuttuvissa olosuhteissa.

Loppuraportissaan 18.1.2021 (Lapset, nuoret ja koronakriisi Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2) työryhmä toteaa, että lasten ja nuorten tilanteisiin ja tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisiin vastaamisessa ja sen jälkihoidossa. Huolena on, että pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Kriisin seurauksia tuleekin seurata pitkäjänteisesti. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on huomioitava kokonaisvaltaisesti ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen on varmistettava riittävät voimavarat.

Sitä, miten koronaepidemia on vaikuttanut lapsiin ja nuoriin, voidaan vasta arvioida. Kuitenkin jo nyt on havaittu, että arjen rakenteiden murtuminen on vaikuttanut niihinkin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät ole voineet huonosti ennen pandemiaa. Siksi onkin erittäin tärkeää, että pandemian vaikutuksia arvioitaessa lasten ja nuorten tilanne tulee selvittää erittäin tarkasti. Minusta lasten ja nuorten tulisi olla ensimmäisiä, joiden tilanne ja tulevaisuus arvioidaan ja tarpeellinen jälkihoito toteutetaan.

Näyttää siltä, että yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa avautua, mutta koronan jälkiä korjaillaan vielä pitkään. Koronaa ja siihen liittyviä rajoituksia on hoidettu koko pandemian aikana talous ja sairaaloiden kestokyky edellä. Tämä toimintatapa on osunut erityisen pahasti lasten ja nuorten sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta kokonaisten ikäluokkien tulevaisuuteen. Jos päätöksenteossa ei nyt toimita viisaasti, voimme menettää paljon. Tämänhetkiset toimintasuunnitelmat eivät riitä. Tarvitaan laaja-alainen yhteiskunnallinen korjausohjelma, jossa huomioidaan lasten ja nuorten tarpeet kokonaisvaltaisesti.

Kun on seurannut käytyä keskustelua viimeisten kahden vuoden aikana, niin on tullut

tunne, etteivät lapset ja nuoret ole olleet tervetulleita minnekään. Aikuisten baarien, ravintoloiden, yökerhojen sekä harrastustoiminnan aukiolo ja taloudellinen menestys ovat olleet keskeisiä päätöksenteossa ja keskusteluissa. Samalla nuorten vapaa-aikaa on rajattu. Samaan aikaan on eri tahoilta raportoitu perheiden huonovointisuudesta, nuorten ahdistuksesta ja tuen puutteesta etäkoulussa. Silti poliitikot, päätöksentekijät ja jopa aikuiset laajalti tuomitsevat nuorten liikkumisen ulkona.

Toivottavasti päätöksenteossa ja yhteiskunnassa yleisesti on lopultakin havahduttu, että lapset ja nuoret tarvitsevat erityisen huomion koronasta toipumisessa.

Kirjoittaja on Yhteiset Lapsemme ry:n puheenjohtaja, joka on tehnyt työuransa opetushallinnon opetuksen ja kasvatuksen kehittämistehtävissä eri koulutuksen alueilla varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , ,