20/12/2022 - , ,

Yhteiset Lapsemme 4/2022: Haagissa keskusteltiin laittomuusepäilyistä ja riskien hallinnasta kansainvälisissä adoptioissa  

Teksti: Irene Pärssinen-Hentula

Haagin adoptiosopimuksen jäsenvaltioiden 5. Special Commission -seurantakokous toteutui heinäkuussa seitsemän vuoden tauon jälkeen, kun pandemia lykkäsi kaksi vuotta jäsenvaltioiden kokoontumista. Komission tavoitteena on seurata ja vahvistaa sopimuksen soveltamista, vahvistaa hyviä käytäntöjä ja tukea myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Haagin adoptiosopimuksen tavoitteiden toteutumisen tukemiseksi. 

Euroopan maissa toteutetut ja käynnissä olevat selvitykset koskien laittomuusepäilyjä sekä ylipäätään riskienhallintaa koskeva keskustelu olivat taustalla ja viitekehyksenä tämänvuotiselle kokoontumiselle. Äänivaltaisia kokousosallistujia olivat jäsenvaltioiden edustajat, adoptioasioista vastaavista ministeriöistä tai viranomaistahoista, jotka toimivat Haagin adoptiosopimuksen mukaisina adoptiokeskusviranomaisina. Lisäksi kokouksessa oli kutsuttuina tarkkailijoina mm. UNICEF, Child Identity Protection, International Social Services sekä adoptioperheitä ja adoptoituja edustavia kansalaisjärjestöjä. Keskustelu oli vilkasta ja kaikkia tahoja osallistavaa. Ilahduttavaa oli myös keskustelun tarkka fokusointi etukäteen sovittuihin aiheisiin ja tavoitteellisuus työskentelyssä. 

Irene Pärssinen-Hentula. Valvira. Helsinki

2015 komissiokokouksessa jäsenvaltiot käynnistivät kehittämistyötä laittomien adoptioiden ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi. Useita vuosia työn alla ollut Preventing and Addressing Illicit Practices – aineisto käsitteli mm. valtioiden välistä yhteistyötä laittomuusepäilytilanteissa sekä keinoja tukea adoptoituja, biologisia vanhempia ja perheitä, mikäli tällaisia tilanteita tulee jäsenvaltioissa eteen.  Komissiossa käsiteltiin lisäksi adoption jälkeisen tuen kehittymisen seurantaa, jäsenvaltioiden pandemia-ajan sopeuttamistoimia, modernin teknologian hyödyntämistä adoptioprosesseissa, aikuisten adoptoitujen osallistamista adoption jälkeisen tuen kehittämiseen sekä tiedon lisäämistä adoptioperheiden hajoamistilanteista (vapaa käännös, engl. ”adoption breakdown”). Komissio ehdotti suosituksia jäsenvaltioille, jotka Haagin yksityisoikeuden konferenssi edelleen käsittelee annettavaksi jäsenvaltioille keväällä 2023.  

Suomi muiden jäsenvaltioiden tavoin arvioi tämän jälkeen itse, miten suosituksia huomioidaan ja miltä osin ne antavat aihetta toimenpiteille. Myös Suomessa tätä pohdintaa on tarpeen käydä muistaen, että olemme osa Haagin yhteistyöjärjestelmää.  

Samalla näyttäytyy jo nyt selvältä, että katse adoptiotyössä on kääntynyt lähes kaikissa Haagin sopimusvaltioissa adoption jälkeisten palvelujen aikaan. Komissiokokouksessa kuultiin hyviä adoptoitujen puheenvuoroja ja kokouksessa muotoiltiin myös väljää suositusta siitä, että aikuisia adoptoituja tulisi asiantuntijoina osallistaa, kun heille suunnattuja palveluja kehitetään. Heinäkuussa uuden toimikautensa aloittanut Suomen adoptiolautakunta pitää myös tärkeänä tällä lautakuntakaudella kuulla aikuisia adoptoituja erityisesti, kun seuraamme adoption jälkeisten palvelujen kehittymistä Suomessa. 

Hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa palvelujen tuottamisen sosiaali- ja terveyssektorilla. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on tiivistää eri palvelusektoreiden välistä yhteistyötä. Uusi kokonaisvaltaisempi lähestymistapa voi parhaimmillaan lisätä lasten ja perheiden palveluissa kohdatuksi tulemista ja vähentää raskaaksi koettua asiointia monella palveluluukulla.  

Kokemuksia uusien hyvinvointialueiden palvelujen toimivuudesta saadaan lähivuosina. Samanaikaisesti olisi tärkeä lisätä adoptioasioiden tuntemusta siellä missä adoptoituja lapsia, nuoria ja aikuisia sekä heidän perheitään tuetaan. Adoptiokentällä tunnistetaan lisäksi, että adoptioerityisille palveluille, joissa adoptoitujen lasten ja perheiden erityiskysymykset tunnetaan hyvin, on samanaikaisesti tarvetta. Siksi myös saavutetuista adoption erityispalveluista on tarpeen huolehtia jatkossakin. 

Tätä kirjoittaessani ajatukseni ovat myös Ukrainassa tai sieltä pakomatkallaan vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten parissa samoin kuin lapsissa, joita on siirretty Venäjälle tämän sodan aikana.  

Suomi siirsi 70 000 lasta sodan jaloista 1939–1940. Tunnemme operaation vaikeat seuraukset lapsille ja perheille ja sen, mitä tuosta ajasta opittiin, sotaolosuhteet ja adoptio eivät sovi yhteen. Kaikessa adoptioon liittyvässä toiminnassa tulee olla epäitsekäs ennaltaehkäisevä tarkoitus, jossa oikeissa kohdissa tunnistetaan myös tärkeä tehtävä suojella lapsia tarpeettomilta adoptioilta.  Suomi on sitoutunut kunnioittamaan Ukrainan valtion vetoomusta, että muihin maihin paenneet perheistään erossa olevat lapset säilyttävät yhteyden Ukrainaan ja palaavat aikanaan kotimaahansa tavoitteena paluu perheisiinsä. 

Kirjoittaja on adoptiolautakunnan puheenjohtaja.  

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , ,