06/06/2022 - , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 2/2022: Ukrainan romaniaktivistit auttavat sodasta kärsiviä perheitä

Teksti: Irma Marttinen
Kuvat: Tamar Collander

Gelém, gelém…kuljen, kuljen… ukrainalainen romaniaktivisti Yulia Kondur aloittaa kaikille tutun ja rakkaan laulun. Paikalla olijat, kaalet Suomesta ja siirtolaisromanit Romaniasta, yhtyvät siihen. On romanikansan juhlapäivä 8. huhtikuuta. Se tuo hetken tauon sodan murheeseen.

Diakonissalaitoksella tyttärensä Zola Kondurin kanssa vieraillut Yulia edustaa kahdeksanhenkistä Kondurin perhettä, joka on omistanut koko elämänsä romanivähemmistön oikeuksien puolustamiseen. Sielukkaan, laulajanakin aikoinaan maita kiertäneen, äiti-Yulian sydämellä on ihan erityisesti romaninaisten ja -tyttöjen oikeuksien edistäminen Ukrainassa.

Ihmisillä on monenlaisia hyvin vaikeita tilanteita.
Sota on äärimmäisen kuormittava, emme voi
nukkua hyvin. Se mikä antaa elämään toivoa,
on tunne siitä, että pystyy jollakin tavalla
auttamaan ihmisiä.

Yulia Kondur

”Isoisäni sanoi minulle, kun olin nuori tyttö, että sinusta tulee romanivaikuttaja”, Yulia kertoo.

Ennustus kävi toteen. Kiertolaisena eläneen romaniperheen tytär pääsi kouluun, mikä avasi tien ja tahdon vaikuttamiseen ja romanien oikeuksien puolustamiseen. 

Yulia ja hänen edesmennyt miehensä Anatoliy Kondur perustivat Ukrainaan ensimmäisen romanien oikeuksia ajavan kansalaisjärjestön vuonna 1993, kun se Neuvostoliiton romahdettua, oli mahdollista. Myöhemmin Yulia perusti romaninaisten ja -tyttöjen oikeuksia ajavan Roma Women Fund Chiriclin, jonka kanssa Diakonissalaitos on tehnyt pitkään yhteistyötä.

Chiriclin toiminnassa lähtökohtana on romaninaisten ja romanityttöjen osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen. Järjestö tukee tyttöjen koulutusta ja naisten vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Chiricli on saanut romanien elämään monia parannuksia aikaan Ukrainassa.  Yhä useammat ukrainalaiset romanitytöt pääsevät kouluun, teini-ikäisinä solmittujen avioliittojen määrä on laskenut ja entistä harvempi romaniäidille syntyvä vauva jää ilman syntymätodistusta.

”Meillä on kuusi lasta, ja mieheni vakuutti minulle ennen kuolemaansa, että pystyn jatkamaan työtämme lastemme kanssa”, Yulia kertoo.

Huhtikuussa Suomen vierailulla mukana ollut tytär Zola tekee aktiivisesti vaikuttamistyötä romanien oikeuksien edistämiseksi EU:ssa ja YK:n alaisissa järjestöissä. Yksi perheen pojista toimii ihmisoikeusjuristina ja kaikilla lapsilla on yliopistokoulutus.

Syrjitty vähemmistö sodan jaloissa

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena yli 13 miljoonaa ukrainalaista on joutunut lähtemään kodeistaan ja noin 5,8 miljoonaa paennut maan rajojen ulkopuolelle. Toukokuun alussa takaisin kotiin palanneita on 1,3 miljoonaa. Ukrainan romanivähemmistöön kuuluu arviolta noin 200 000–400 000. Eniten romaniyhteisöjä on Karpaattien, Odessan ja Kharkivin alueilla. Sota on vaikeuttanut entisestään romanien tilannetta.

Romanien sukupolvia jatkuneella syrjinnän kierteellä on pitkä historia. Sodan aikana romanit ovat kohdanneet monin tavoin rasismia.  Haavoittuvassa asemassa elävillä romaneilla mahdollisuudet päästä pakenemaan sotaa ja löytää turvaa ovat valtaväestöä heikommat. Kondurien perheen johtama Chiricli tekee romanien konkreettista avustustyötä ja seuraa romanien ihmisoikeustilannetta Ukrainassa.

Chiricli on toimittanut kymmenille tuhansille perheille ruoka-apua, hygieniatarvikkeita ja juomavettä eri puolilla Ukrainaa, myös Venäjän miehittämillä alueilla. Ihmisiä, jotka eivät ole itse pystyneet hakeutumaan turvaan, on evakuoitu.

Edelleen noin 20 prosentilta Ukrainan romaneista puuttuu henkilö- tai syntymätodistus kokonaan ja osalta se on hävinnyt sotaa paetessa. Henkilöpapereiden puute estää rekisteröitymisen maan sisäiseksi pakolaiseksi ja vaikeuttaa ruoka-avun ja palveluiden saamista.

“Romanit eivät välttämättä saa hätäapua kuntien avustuskeskuksista, ellei heillä ole järjestön edustajaa tukenaan”, Yulia kertoo. 

Virallisten henkilöpapereiden puute vaikeuttaa myös maasta pakenemista.

“Ukrainan rajaviranomaiset eivät ole päästäneet Puolan ja Unkarin rajojen yli romaneita, joilla ei ole henkilöpapereita, vaikka sodan aikana rajan ylittäminen tulisikin olla mahdollista myös ilman dokumentteja”, Kondur kertoo.

Romanit kohtaavat syrjintää pakolaisuuden eri vaiheissa. Moldovassa Ukrainan romanit on sijoitettu omiin, muista pakolaisista erillisiin, keskuksiinsa. Slovakiassa taas on raportoitu pakolaisia kuljettavien vapaaehtoisten kieltäytyneen ottamasta romaneja kyytiinsä. Unkarissa romanipakolaisia on syrjitty pakolaisten ruoanjakelussa.

Myös hyviä uutisia löytyy. Naapurimaissa Valko-Venäjällä ja Moldovassa paikalliset romaniyhteisöt ovat tarjonneet majoitusta ja ruoka-apua romanipakolaisille. Sota on vahvistanut romanikansan keskinäistä solidaarisuutta.

Yhdessä Ukrainan puolesta

Romanien oikeuksien puolesta työskentelevät painottavat, että Ukrainassa kaikki ovat nyt samalla puolella, eikä Venäjän propagandalle vähemmistöjen kohtelusta haluta antaa tarpeettomasti tilaa. Brutaali hyökkäyssota on myös yhdistänyt ukrainalaisia.

”Ukraina on demokratian tiellä, ja romaneilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin parlamentissa. Viranomaiset seuraavat romanien yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Hallinnossa on luotu rakenteita, jotka edistävät romanien inkluusiota. Ja meillä on hyvä presidentti!”, Yulia sanoo.

Yulia ja Zola ovat itse tällä hetkellä sotapakolaisina Ranskan Strasbourgissa. Siellä he ovat perustaneet keskuksen, joka auttaa Ukrainasta paenneita lapsia – romanilapsia ja kaikki muitakin pakolaislapsia.

Sodan silmitön pahuus ahdistaa. Silti Volodymyr Zelenskyin sanoin uskottava, että ”light will win over darkeness”.

Kysyn Yulialta, mikä antaa hänelle juuri nyt toivoa?

”Ihmisillä on monenlaisia hyvin vaikeita tilanteita, ja koko sotatilanne on äärimmäisen kuormittava, emme voi nukkua hyvin. Se mikä antaa elämään toivoa, on tunne siitä, että pystyy jollakin tavalla auttamaan ihmisiä. Lohtua tuo puhuminen ystävien kanssa”, Yulia vastaa.

KUVA: Lipunnosto kansainvälisenä romanipäivänä 8.4.2022 Diakonissalaitoksella.

Diakonissalaitoksen hätäapukeräys Ukrainaan

Ukrainan hätäapukeräykseen lahjoitetut varat kanavoidaan pitkäaikaisen ja luotettavan ukrainalaisen kumppanijärjestön, Roma Women’s Fund Chiriclin, kautta. Sillä on 70 yhteisötyöntekijän henkilöstö, täysi valmius toimia ja laajat verkostot Ukrainassa ja lähialueilla.

Diakonissalaitos auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kuten vähävaraisia naisia ja lapsia, jo ennestään syrjityssä asemassa olevaa romanivähemmistöä, vammaisia ja muulla tavoin vaikeaan asemaan joutuneita.

Varoja käytetään evakuointeihin ja välittömien perustarpeiden tyydyttämiseen (mm. ruoka, vaatteet, lääkkeet) sekä yhteisöjen tukemiseen kriisistä selviytymiseksi. Linkki keräykseen

Diakonissalaitoksen keräys ukrainalaisten nuorten auttamiseksi

Diakonissalaitos on avannut keräyksen, jolla tuetaan Ukrainasta Suomeen paenneita ihmisiä. Suomeen on saapunut helmikuun lopusta alkaen paljon lapsia ja nuoria. Osa on tullut maahan ilman vanhempia tai läheisiä. Nuorten määrän ennustetaan kasvavan, sillä Suomeen odotetaan tulevan tämän vuoden aikana kymmeniä tuhansia Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä.   Keräyksen tuotto kohdennetaan etenkin nuoriin. Lahjoituksella Suomeen tullut ukrainalainen nuori saa henkilökohtaista valmennusta, joka tähtää työ- tai opiskelupaikan löytymiseen. Valmennuksen tarjoaa Diakonissalaitoksen Vamos. Ukrainalaisilla nuorilla on halu päästä rakentamaan arkea Suomessa. Osa heistä saattaa jäädä Suomeen pitkäksikin aikaa, koska tulevaisuutta pahasti sodan runtelemilla alueilla on vaikea nähdä. Nuoret tarvitsevat tukea sodan traumoihin ja uuden elämän rakentamiseen Suomessa. Linkki keräykseen 

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , , , ,